My Woad and Flowers Morsinkoa ja kukkakuvia

Vähän puutarhakuvia.
Väritattaret eli japanilaiset indigot (Persicaria tinctoria) kasvavat lämpöä vaativina sekä sisällä kasvihuoneessa että ulkona sen seinustalla. Tänä vuonna se kärsi alkukesän kylmistä öistä, mutta näyttää nyt päässeen kasvun vauhtiin. Kuva kasvista viime viikonloppuna alla. Seinustalla kasvaa myös vähän yrttejä ja salaattia.
Kun kävelee polkua eteenpäin kasvihuoneen taakse pääsee morsinkomaalle.

In English
Some pictures from my garden.
My japanese indigoes (Persicaria tinctoria) grow inside the greenhouse and some also outside in a bed just beside the greenhouse, which is the warmest place. Japanese indigo needs a lot of warmth, this summer it hasn't grown quite so well as last year, because of the cold nights in June, but now it is catching up. Picture of it below taken last week-end.
In the bed by the greenhouse I also grow some herbs and salad.
The path leads me behind the greenhouse to the woad beds.

Istutin morsingot ulos kesäkuun alussa, ylempänä oleva kuva on otettu kesäkuun puolessa välissä ja alapuolella oleva kuva kuukautta myöhemmin nyt eli morsingot ovat kasvaneet oikein hyvin minusta. Kohopenkkiin lisättiin lampaanlantakompostia keväällä, yhtä paljon kuin jos olisin kasvattanut penkissä kaaleja ja heinäkate on pitänyt kosteuden hyvin, niitä ei ole tarvinnut kastella eikä rikkaruohoja ole paljoa tarvinnut kitkeä, mitä nyt yksittäinen ohdake on punkenut maasta. Taimiväli oli n25cm ja se ehkä olisi pitänyt olla suurempi, nyt ne ovat aika tiheässä, vai mitä? Etualalla on tavallista morsinkoa (Isatis tinctoria) ja taaempana harmaalehtinen on kiinalaista morsinkoa (Isatis indigotica), ihan eri näköistä lehdiltään.

Olisiko morsinko jo korjuukypsää?

In English

I planted my woad outside in the beginning of June and the picture above is of them in mid June. The picture below is how they look now, I think they have grown really well. They are in a raised bed in quite heavy soil, and composted sheep manure was added to the bed in spring, the same amount I used when I grow cabbages, so quite a lot. The bed is covered by hay to keep the moisture and prevent weeds, only an occasional thistle has grown through:)

The plants are perhaps planted too close to each other (25cm apart), what do you think?

In the front there is woad (Isatis tinctoria) and behind it chinese woad (Isatis inidgotica) which has much greyer leaves. Do you think my woad looks now ready for harvest?

Tiikerikaunosilmät ovat vielä nupulla, niiden takana lisää morsinkoa ja alakuvassa nyös nupulla olevaa aikaista tarhapiiskua, vaikka suurin osa piiskuistani on vasta myöhään syksyllä kukkivaa lajiketta.

In English

My Coreopsis tinctoria are still in bud, behind them more woad and in the picture below some early goldenrod, Solidago sp. Most of my goldenrods flower in late autumn, but this one flowers in August.

Heinäkuun alussa kukkivat pionit ja raparperit ovat myös isoja.

In English

In the beginning of July my peonies flowered and also the rhubarbs were big.

Ruusutkin kukkivat puutarhassa, taitaa huomata, että pidän vaaleanpunaisista ruusuista:)

Yllä 'Tähtitorninkatu', löytöruusu Helsingistä, joka on tunnistettu olevan damaskonruusu 'Blush Damask'. Alakuvassa siemenestä kasvattamani ruusu, joka nyt kukki kunnolla heinäkuun alussa, kuusi vuotta kylvöstä.

In English

My roses flowered also, I guess you can see I like old pink colors in roses:)

Above an old rose found growing in Helsinki and it has now been identified as 'Blush Damask', very hardy and scented rose. The rose in the picture below is one I have grown from seed, sown six years ago and now it is almost two meters high and had very nice flowers in early July

Jatkuvakukintainen kurttulehtiruusu 'Ritausma' alla.

Below Rosa rugosa 'Ritausma' flowers all summer until autumn.

Ranskanruusut kukkivat vielä parhaillaan, tässä 'Belle sans Flatterie'

Gallicaroses are still in flower, here is 'Belle sans Flatterie'.

Alder Bark Experiments Lepänkuorivärjäyksiä

Samaan aikaan paatsamankuorikokeilujen kanssa tein myös lepänkuoriliemiä. Nämä kuoret ovat 8v vanhoja harmaalepän kuoria. Jo tuoreita lepänkuoria kerätessä keväällä kynnet värjääntyvät punaruskeiksi ja lepänkuoret ovatkin olleet tunnettu väriaine kasvivärjäyksessä. Eniten niitä on käytetty Cardonin kirjan mukaan rautapuretuksella mustan värjäämiseksi, lepänkuoret sisältävätkin paljon erilaisia tanniineja, myös phlobataniineja, joista kaikkia ei ole vielä edes tunnistettu. Nähtävästi kaikki leppälajit sisältävät samoja aineita. Lepänkävyissä on samoja tanniineja, mutta pienemmässä määrin. Olen kirjoittanut enemmän kuorivärjäyksistä täällä.
Mustan värjäämiseksi lepänkuorilla rautaa tarvitaan aika paljon, minua kiinnostivatkin enemmän keltaiset ja erityisesti punaiset värit lepänkuorista. Cardonin mukaan mm Pohjois-Amerikan Micmac intiaanien kerrottiin värjäävän lepänkuorilla ruosteenpunaista: ensin kuoret pureskeltiin, sitten niitä liotetiin pitkän aikaa ja lopulta keitettiin. Liemeen saatettiin lisätä myös muita kuoria, lumikin juurta tai jäkäliä.

VÄRJÄYSKOKEILU 1.
-Liotin 600g lepänkuoria kuukauden touko-kesäkuussa ämpärissä kuistilla, lämpötila vaihteli nollasta 25 C. Liotuksen jälkeen haudutin kuoria useita tunteja, ne melkein kiehuivat. Jäähdytin lientä ja 3vrkn kuluttua siivilöin sen. Liemi oli samean punaruskeaa, ei kovin voimakasta.
-Lisäsin liemeen 200g lankaa, toinen vyyhti oli aluna/viinikivipuretettu ja toinen purettamaton. Nostin lämpötilan 80C, hauduttelin tunnin ja annoin jäähtyä liemessä seuraavaan päivään.
-Alunapuretettu lanka on alimmassa kuvassa no1, hyvin vaalea kellertävä, purettamaton oli vielä vaaleampi, siitä ei ole kuvaa.
-Väri nyt oli ok, mutta ainakin jälkikäteen ajatellen kuoria olisi pitänyt keittää ja hauduttaa useaan kertaan, välillä ehkä siivilöiden, eli pitkä liotusaika yksinään yhden keiton kanssa ei ole riittävä. Näin värjäten kuoria olisi ehkä myös pitänyt olla enemmän: 300g kuoria/100g lankaa oli liian vähän, jos olisin halunnut voimakkaampaa väriä.
Kuoria pystyi kuitenkin vielä käyttämään puretusliemen tekemiseen, joten eivät ne hukkaan menneet.

VÄRJÄYSKOKEILU 2.
1.päivä: 1kg lepänkuoria, päälle 6l tuhkalipeällä terästettyä lämmintä vettä, jonka pH oli 10.
Liemi muuttui heti pinkiksi, säilytin ämpäriä sisällä n20C tasaisessa lämmössä.
3.päivä:liemi kupli, se oli muuttunut tumman punaiseksi, mutta voimakkaan käymisen vuoksi pH oli pudonnut 4ään => lisätty tuhkalipeää, jotta pH nousi 01een
4. päivä: liemi oli muuttunut vielä punaisemmaksi, kupli edelleen
5.päivä: kupli edelleen
6.päivä: pH pudonnut 7ään, lisätty tuhkalipeää
10.päivä: pH 6.5-7, liemi kuitenkin kupli edelleen, ruskeanpunaista, kuva alla
Liemi siivilöity, seuraava kuva liemen väristä siivilöitynä.

In English
Same time as I was trying to ferment buckthorn bark, I also did experiments with alder bark. These barks were dried 8 years ago and from grey alder (Alnus incana). When you collect alder barks in the spring, they dye your fingernails reddish brown and alder barks have been used for ages in natural dyeing. According to Cardon they were mostly used with iron to get black, as they contain a lot of tannins, some of which apper to be phlobaphene type and not yet fully characterised. I have written more about bark dyeing here. I understood that all alder species contain the same dyestuffs. Also alder cones contain these dyestuffs, but smaller amounts.
I think quite a lot of iron is needed to get black with alder barks, and I was more interested in yellows and reds. Again according to Cardon many Native American people used alder barks to get rusty red, the Micmac first chewed the barks, then it was macerated in water for a long time and finally boiled. Other red giving colorants, barks, bloodroot or lichens could be added to the bath.

DYE EXPERIMENT 1.
-I soaked 600grams of alder barks for a month in a bucket in water, the temperature varied between 0-25C, the bucket was outside. After macerating the barks I simmered them for many hours, they almost boiled, but not quite. The bath cooled and steeped for another three days before I straind the bath. The bath was cloudy reddish brown, not a very strong color.
-I added 200grams of yarn to the bath, one skein of unmordanted white and another mordanted with alum and CoT. I simmered the yarns for one hour and let them cool in the bath overnight.
-The alum mordanted yarn was pale yellow, no1 in the bottom picture and the unmordanted really very pale tan, there is no picture of it.
-The color was ok, but at least now thinking back I should have boiled/simmered the barks several times, straining in between and adding new water; the long soaking alone with one simmer was not enough. If I had wanted a stronger color I also should have had more barks, 300g barks/100grams of yarns was not enough with this method.

DYE EXPERIMENT 2:
Day 1. 1kg of alder barks was covered with 6 litres of warm water to which I had added lye made of birch ashes, pH of the bath was 10. The color of the bath changed immediately to pinkish red. The bucket was kept inside in steady temperature of 20C.
Day 3. the bath was fermenting, there were bubbles and it had changed to dark red, but because of heavy fermentation the pH had dropped to 4 => I added more wood ash lye to raise the pH back to 10.
Day 4. The bath was even redder, there were good bubbles
Day 5. Still bubbling
Day 6. pH ahd dropped to 7, more wood ash lye added
Day 10. pH 6.5-7, there were nevetherless a little bubbles, the color was brownish red, picture of this day is below. I strained then the bath and you can see the color of the strained bath in the second picture below, it is more orange now.

Siivilöidyn liemen pH oli nyt 6,5-7, laitoin liemeen 100g valkoista alunapuretettua lankaa ja vein ämpärin kasvihuoneeseen. En nostanut enää pHta, koska ajattelin langan kärsivän siitä. Nostelin muutaman päivän välein lankaa ilmaan hapettumaan, mutta vaikka lanka näytti liemessä punaiselta, kuva alla, ilmassa se oli kellanoranssi.

In English

The pH of the strained bath was now 6,5-7, and I added 100g of white alum mordenated yarn to the bath. I didn't raise the pH any more because I thought it would be bad for the wool.

I oxidized the yarn every couple of days and even though the yarn looked red in the bath, picture below, when it was in the air it was more orange/yellow.

Viikon liotuksen jälkeen kasvihuoneessa, jossa lämpö oli päivisin yli 20-25C, öisin n15C., otin langan pois liemestä, se näytti aluksi ruskean oranssilta, mutta kun ylimääräinen liemi valui pois, se oli rusehtavan keltainen, pesun jälkeen se on kuvassa alla no2. Joka tapauksessa voimakkaampi väri kuin ilman lipeää liotetuilla kuorilla saatu, niin että pHn nostaminen lepänkuorien liotusvaiheessa kannattaa ehdottomasti!

Miten liemen punaisen värin saisi tarttumaan lankaan, siinä vielä edelleen mysteeriä!! Tasaisempi ja korkeampi lämpötila voi olla yksi mitä vaaditaan.

Laitoin lipeäliossa olleet kuoret takaisin punaruskeaan käytettyyn liemeen, hauduttelin niitä hiljaisella tulella kolmisen tuntia, jäähdytin hiukan ja siivilöin nyt hyvin tumman punaruskean liemen. Lisäsin liemeen 250g alunapuretettua lankaa, nostin lämmön 80C, sammutin tulen ja annoin jäähtyä yön yli liemessä, tuloksena oli kauniin kullanruskeankeltaista lankaa, no3. Samanlaista voisi saada vaikkapa voimaakkaalla sipulinkuoriliemellä, mutta sipulinkuoriväri ei kestä auringonvalossa, kuten uskon tämän värin kestävän. Valonkestotestit tosi täytyy tehdä vielä:)

Tein toiselle vyyhdille jälkipuretuksen: lämmitin langan puhtaassa vedessä. Kun lämpö oli 80C, lisäsin 2g rautavihtrilliä, annoin hautua 15 min ja nostin pois pesuun. Tuloksena kaunis kellanrusehtavan viihreä, no4. Tein tämän rautapuretuksen puhtaassa vedessä, koska halusin käyttää vielä varsinaista värilientä yhteen värjäykseen, ja siitä tulikin vaalean keltaista vielä 300g:lle lankaa. Hyvä alkuväri vihreälle indigoon.

Eli vaikka varsinainen fermentoiminen ei onnistunutkaan tuottamaan punaista, sain kilolla kuoria 350g voimakkaan keltaista/vihreää, ja vielä jälkiväriä. Samoilla suhteilla ei ilman pHn nostoa liotusvaiheessa tullut kuin paljon vaaleampaa keltaista, ja uskon, että ainakin 400g (350g sijasta) olisi värjääntynyt yhtä hyvin.

Nyt on lisää lepänkuoria lipeäliossa, koska hyviä keltaisia aina tarvitaan. Varmaankin tällä kertaa vain liotan niitä viikon verran, haudutan ja värjään suoraan normaalilla keittovärjäyksellä.

Joka tapauksessa lepänkuoret toimivat myös kylmävärjäyksenä, se on nyt kokeiltu. Ja vielä minä niitä punaisiakin yritän uudelleen jossain välissä:-))

Myös lepänkuorten käyttöä puretuksena ilman alunaa on nyt kokeilussa.

Lepänkuoria on silputtuna useampi ämpärillinen ja laitan niitä myös kauppaan myyntiin pussituksen jälkeen, jos joku muukin haluaa kokeilla.

In English

After steeping the yarns in the bath for a week in the greenhouse, where the temperature was 20-25C in the daytime and 15C at nights, I took the yarns away from the bath. It first look brownish orange, but when it dried, it was brownish yellow, and after washing it was yellow, no2 in the picture below. Anyway, it is now a deeper color than what I got with soaking and boiling without the raised pH, so raising the pH while soaking the barks releases more color!

It remains a mystery to me how to get that red color in the bath to attach to the yarns with this method! I will try again sometime later, and the steady higher temperature is necessary:)

But it is now tested that cold dyeing works for alder barks to get yellows.

I simmered the already used alder barks in the used reddishbrown dyebath for three hours, then let the bath cool a little and strained it. I added 250grams of alum mordanted yarn to the bath, raised the temperature to 80C, turned the heat off and let the yarns cool in the bath overnight. The result was beautiful golden yellow, no3. This color is close to what you might get from strong onion skin bath, but when the color you get from onion skins is fugitive, I am positive this one is fast to light because of the tannins. I will have to test it anyway:)

I put the other yellow skein to a pure water, raised the temperature to 80C, added 2grams of iron to the bath and steeped for 15 minutes, then took the yarn away and washed it. The result was nice brownish green, no4 below. I did this after mordanting in the pure water because I wanted to save the actual dyebath still for another afterbath, which I subsequently did and got 300grams of light yellow, it is a good base for greens with indigo.

The actual fermenting didn't work to get the red, but with one kilo of alder barks I got 350grams of strong yellow/green and yet some second paler color, I belive one kilo would have dyed even more yarn in the first bath to good yellow. With the same proportion of barks to yarn without high pH in the fermenting/steeping, the color would have been much paler.

Now I have more alder barks fermenting in the wood ash lye, I always need good yellows. I think this time I will only ferment them for one week, then simmer and dye in the hot bath as usual.

I will try for the reds in the future:) .. next I am experimenting barks as mordants without alum.

I am going to to weight and bag some barks also to sell in my web shop soon.

No1 alum and CoT mordant, experiment 1, hot dyed

No2 alum and CoT mordant, experiment 2, cold dyed

No3 alum and CoT mordant, experiment 2, hot dyed

No4 alum, CoT and iron mordant experiment 2 hot dyed

Anthraquinones and vinegar

I started to write this in a comment in my previous posting, but then decided to write a short post about it as it became so long for a comment. And of course maybe I get new comments and thoughts about this now:)

I had learned from Swedish mushroom dyebooks (several from Erik Sundström) using a vinegar rinse after dyeing with anthraquinone dyes. Sundström has also written an appendix to Miriam Rices book Mushrooms for color about chemistry of mushroom dyes and this is quote from it:
"Anthraquinones. Alizarin, the dye from madder and cochineal, physcion from orange lichens and emodin from buckthorn bark are highly valued natural dyes belonging to the anthraquinone group, characterized by a quinone ring sharing sides with two aromatic rings, which carry many different auxochrome groups. About 20 different anthraquinones are known from mushrooms, mainly Dermocybe, and another 60 from various molds.The anthraquinones occur by themselves or as glucosides, which need a vinegar rinse to make the color fast"

In his books he says that a vinegar rinse is necessary for mushroom anthraquinones, but I have used it when dyeing with madder or cochineal as well and have found it good. To my surprise
I have not found any mention of this in Cardon (though it is such a big book, I might have missed it). I wonder if any historical recipes call for acid after rinse?

In Erik Sundström book Värjäämme yrteillä, sienillä ja jäkälillä (Dyeing with herbs, mushrooms and lichens) he writes that if a dyestuff is a glucoside, the sugers must be unfastened by acid (vinegar). Rinsing with vinegar in the rinse water must be done always after dyeing when using these or similar dyestuffs, so that the remains of the sugars are split off and the color becomes stable and washfast. A suitable acidness is 1-3%, that is at the most 2 tablespoons of vinegar in one litre of water.

I have also a book from another Swedish dyer Gösta Sandberg: The Red Dyes, Cochineal, madder and Murex purple and in that book there is one recipe for cochineal and one for madder which include a vinegar-acidified rinse. In the end of that book there is a chapter by a chemist Jan Sisefsky and he writes about madder that " As a natural dye in general, these (referring to anthraquinone dyestuffs) have coupled to one or more types of sugar that help them to dissolve in the dyebath. Everything indicates that these types of sugars generally split off when the dyestuff fixes itself to the mordant and via that to the fiber." So he doesn't say there is a need for acidic rinse afterwards, and that is in contradiction with what Sundström says.
I believe Sundström is right at least when he speaks of mushroom dyes, but as for the other anthraquinones, I can't say anything. Perhaps this is one of those things of which there is still not enough knowlegde, mysteries of natural dyes:)

To be on the safe side, I have used a glug of vinegar in the rinsewater with all my dyeings, and I haven't noticed any color change or negative side effects, in fact quite the opposite: there seems to remarkably less bleeding in the rinse water after the acidified (is that the right word?) rinse.

Suomeksi
Anteeksi englanninkielinen postaus, tästä piti tulla vastaus edellisen postauksen kommenttiin, mutta kun juttu näytti venyvän, laitoinkin sen sitten tänne, jossa se ehkä myös kirvoittaa lisää mielipiteitä ja kokemuksia.
Erikoista tosiaan on, että en löytänyt etikan käytöstä huuhteluvedessä antrakinonivärien kohdalla tietoja tai ohjeita kuin vain ruotsalaisista kirjoista, toisaalta luotan suuresti Sundströmin asiantuntemukseen, ja olen vuosia käyttänyt etikkapitoista huuhteluvettä kaikissa värjäyksissä enkä ole huomannut mitään haittaa tai esim värin muutosta, itse asiassa päinvastoin: etikkahuuhtelun jälkeiset huhteluvedet ovat huomattavan värittömiä seitikkien, krapin ja kokenillin värjäysen kanssa.

Buckthorn bark Experiment Paatsamankuori värjäyskokeilu

Toissa talvena kokeilin kasvivärjäystä paatsamankuorilla käyttämällä (fermentoimalla)niitä tuhkalipeässä ja sainkin punaista niin, täällä siitä bloggaus, mutta langan pitäminen korkeassa pHssa vahingoitti sitä ja halusin kokeilla käyttämistä uudestaan. Lopputulos ei ollut nyt sellainen punainen, mitä sain aiemmin, ja syitä siihen ovat varmaankin se, että
1.pH pääsi putoamaan liian usein ja liian pitkäksi aikaa happamaksi, ehkä se olisi pitänyt olla alun perinkin korkeampi
2.myöskään lämpötila ei ollut niin korkea kuin aiemmin eli ehkä liian matala.
Lisäksi lanka oli lopulta neutraalissa liemessä, mutta ensin pitäisi saada nuo kaksi ensimmäistä asiaa oikein, jotta voisi sanoa, mikä johtui mistäkin.

Tässä kuitenkin värjäyksen kulku:
1.päivä: 290g paatsamankuoria, niiden päälle lisätty 5l vettä ja 2dl tuhkalipeää, pH oli 9.
Liemi kuorineen muuttui heti tummanpunaiseksi. Ämpäri oli sisällä n20C kansi päällä.
3.päivä: ei kunnon käymistä, mutta silti pH oli pudonnut 7ään. Lisätty tuhkalipeää, pH taas 9. Ämpäri siirretty kasvihuoneeseen, kun helteet alkoivat. Ajattelin, että siellä olisi vielä lämpimämpää kuin sisällä.
4.päivä: ämpärissä kuplia, käyminen oli alkanut
5.päivä: kuplia, mutta en mitannut pHta, oli ehkä jo putoamassa
6.päivä:pH pudonnut 6een, lisätty tuhkalipeää, kuva yllä tästä vaiheesta
10.päivä: käyminen oli lakannut jossain vaiheessa tässä välin (elämä tuli väliin ja ämpärin tsekkaaminen unohtui, argh) ja pH oli 7.
Liemi nyt siivilöity, ja kaataessani ämpärin sisältöä siivilään, huomasin, että liemi oli päältä ruskeanpunaista, mutta pohjalla kuorien päällä ihan keltaista. Tajusin tämän vasta kaataessani ja niinpä ne sekoittuivat. En muista tällaista aiemmin, mutta silloin käyminen onnistuikin loppuun saakka.
Laitoin siivilöityyn liemeen 100g alunapuretettua lankaa ja jätin ämpärin kasvihuoneeseen. Lämpötila oli päivisin reilut 20C ja öisin matalampi, nyt alkoi taas viileämmät säät.
Lanka oli värjääntynyt muutamassa tunnisssa tumman keltaiseksi.
Koska pH oli nyt neutraali, annoin langan muhia liemessä yhteensä viikon.
Langan osat, mitkä olivat liemen pinnassa, muuttuivat tumman punaisiksi parin päivän kuluttua, ja niinpä sitten nostelin lankaa hapettumaan päivittäin viideksi minutiksi. Kun lanka oli ilmassa, se muuttui keltaisesta oranssiksi, mutta kun laitoin sen takaisin liemeen, väri palasi keltaiseksi, kuitenkin tuntui, että väri tummeni joka päivä hiukan.
15.päivä: nostin langan hapettumaan puoleksi tunniksi ja nyt se muuttui hyvin tumman ruskeanoranssiksi.
17.päivä: otin langan kokonaan pois liemestä, kuva alla.

In English
I had tried to get red from buckthorn bark by fermenting it in wood ash lye earlier, and succeeded, here is blogging about it, but keeping the wool in high pH damaged it and I wanted to try fermenting agian, this time keeping the yarn in lower pH after the actual fermentation.
Now the result wasn't the red I got before and some reasons for failure are propably
1. pH dropped too low too many times and for too long periods, maybe it should have been higher in the first place
2. the temperature of the fermenting bath was propably too low
And when the yarn was in the bath, the pH was neutral, but I think first I should have had no 1 and 2 right before drawing any conclusions.

Here is how I did it:
Day1: 290grams of buckthorn bark covered with 5litres (half a bucket)of warm water and 2 desilitres (big mugful) of wood ash lye, pH was now 9. The bath changed immediately dark red. The bucket was inside (about 20Celsius) covered with a lid.
Day 3: There was no visible fermentation, but the pH had dropped to 7. I added more wood ash lye to get pH 9. I moved the bucket to the greenhouse, thinking that it would be warmer there, as we got a heat wave just then.
Day 4: there were bubbles in the bath, a sign of good fermentation
Day 5: bubbles, but I didn't measure the pH, it had propably already started to drop
Day 6: pH had dropped to 6, I added more wood ash lye, the picture above is from this day
Day 10: life interfered my experiment and I forgot the check the bath, sometime between day 6 and day 10 the pH had dropped to 7 and fermentation had stopped, argh.
I then strained the bath and while pouring the liquid I noticed that in the top the liquid was dark brownish red and in the bottom where all the buckthorn bark chips were, the liquid was bright yellow. I noticed this too late and so they got mixed together:( I don't remember this happening the last time, but then the fermentation succeeded.
I put 100grams of alum mordanted yarn to the strained bath and left the bucket in the greenhouse. Now the weather had turned cooler and rainier again and the temperature was only about 20 in the daytime and lower at nights.
The yarn had turned to dark yellow in a couple of hours.
As the pH was now neutral I decided to keep the yarn in the bath for one week.
The parts of yarn which were in the surface of the liquid, had turned to red (!) in couple of days and so I started to oxidize the yarn in the air every day for 5 minutes. When the yarn was in the air it changed to orange, but when I put it back to the bath, it changed to dark golden yellow again, but I think the color got darker each day.
Day 15: I oxidized the yarn for 30 minutes and now it turned to very dark brownish orange.
Day 17: I took the yarn away from the bath, picture below

Tässä vaiheessa vielä langan pinnassa näkyi tummempia (ja punaisempia) kohtia, jotka olivat olleet liemen pinnassa, eivät kyllä näy kovin hyvin kuvassa alla. Lanka sai hapettua narulla varjossa kaksi päivää ennen pesua.

In English

At this point there were still darker (and redder)streaks in the yarn, they were parts which had been close to the surface of the bath. Unfortunately they don't show well in the picture below.

I let the yarn oxidize for two days outside in the shade before washing it.

Hapettuessaan väri oli muuttunut tummemmaksi, mutta ei punaiseksi vaan ruskean tiilenoranssiksi (vähän kuin väriksi mitä saisi kiventierasta). Pesin langan normaalisti, ja lisäsin viimeiseen huuhteluveteen lorauksen etikkaa, niinkuin teen aina. Se ei vaikuttanut värin sävyyn, mutta toivottavasti sulki villan suomut. Ruotsalaisen värjärin (ja kemistin, luulisin) Erik Sundströmin mukaan etikkahuuhtelu myös vaikuttaa värin pysyvyyteen antrakinoniväreillä, se poistaa sokeriosat niin että väristä tulee pysyvä.

Nyt on uutta tuhkalipeää tekeytymässä uutta värjäystä varten ja nyt täytyy olla tarkempi pHn kanssa. Toinen, minkä olin unohtanut (ääh) tätä värjäystä tehdessäni oli purettamaton kontrollilanka, se pitää muistaa seuraavalla kerralla.

Jälkivärjäyksessä on tulossa keltaista, edelleen kasvihuoneessa, ja lopulta kuumennan kuoren palaset ja värjään niillä keltaista normaalilla keittovärjäyksellä.

Lepänkuorivärjäykset ovat myös valmiina, niistä sitten seuraavaksi.

In English

During oxidizing the color changed to darker, but not red, but brownish brick orange (reminding me of the color which Parmelia lichens give in boiling bath). I washed the yarn and added a drop of vinegar in the last rinse water as I habitually do. It didn't affect the color, but I hope it closed the wool scales and according to Swedish dyer (and chemist, I think) Erik Sundström, vinegar in the rinsing water when dyeing with anthraquinone dyes removes the sugars and stabilizes the dyemolecules, so that the color is fast.

Now I have new wood ash lye steeping for a new try with barks and next time I will have to be more careful with the pH. Another thing I forgot this time, was the unmordanted control yarn, I have to remember that next time!

I have yellow yarns dyeing in the afterbath, still in the greenhouse, and finally I am going to boil the bark chips and dye more yellow in the hot bath as usual.

I have alder bark dyeing also finished, about them in a few days.

Bird Cherry leaves Kasvivärjäystä tuomen lehdillä

Kesäkuun puolenvälin myrskyssä iso tuomi kaatui puutarhan reunalta, ihmeen kaupalla mikään ei vaurioitunut, vain sipulien naatit menivät vähän lyttyyn, mutta oikenivat heti, kun oksat saatiin pois päältä:)
En ollut aiemmin värjännyt tuomenlehdillä, ja kun nyt lehtiä oli, niin ajattelin kokeilla.

Keräsin kolme kiloa tuoreita lehtiä, liotin yön yli ja ihmettelin, ettei väriä ollut vielä liuennut liotusveteen. Sitten keittelin hiljaisella tulella lehtiä, lopulta melkein viisi tuntia, kun väriä ei alkanut irrota. Keitoksesta lähti hyvin voimakas aika epämiellyttävä tuoksu, karvasmantelia tai jotain sellaista eli sisällä ei tätä kannata keittää.
Seuraavana päivänä siivilöin liemen ja laitoin aika vaaleaan liemeen 300g alunalla ja viinikivellä puretettua lankaa. Tunnin värjäyksen jälkeen väri oli hyvin vaalea, joten annoin lankojen vielä hautua yön yli liemessä. Väri ei ollut yön aikana tummentunut, joten otin langat pois ja pesin ne. Kaiken lisäksi vaikka langat olivat kuivumassa varjossa, puiden läpi siivilöityvä valo muutti osan vyyhdeistä punertavammaksi, vyyhtien sisäosa säilyi beigenä. Kuivaan yleensä langat varjossa narulla, eivätkä värit muutu.
Väri oli niin vaalea, että värjäsin langat uudelleen krapin jälkiliemessä, ja nyt niistä tuli mukavan oransseja, kuvassa olevat vasemmanpuolimmaiset vyyhdit.

Ihmettelin tuota värjäystä, yleensä puiden lehdet antavat ihan mukavan keltaisen, ja kilo lehtiä 100g lankaa kohti olisi pitänyt olla riittävä määrä.
Laitoin jo keitettyjen lehtien päälle lisää vettä, nostin ämpärin kasvihuoneeseen ja kolmen päivän kuluttua lehtiliemi alkoikin käydä, lehdet nousivat pintaan ja kuplivat. Kahden päivän käymisen jälkeen siivilöin liemen ja värjäsin normaalisti 100g esipuretettua lankaa, tuloksena oli kuitenkin edelleen hyvin vaalea beige. Ehkä lehdet olisi vielä pitänyt kiehauttaa?

En antanut periksi.
Sitten keräsin uudelleen ämpärillisen jo hiukan nahistuneita lehtiä, nyt niitä tuli 700g. Kaadoin lehtien päälle kiehuvaa vettä ja laitoin ämpärin kasvihuoneeseen. Sekoittelin lehtiä päivittäin ja odotin niiden alkavan käydä, mutta näin ei nyt sitten tapahtunutkaan, ehkä nahistuminen haittasi. Kuuden vuorokauden jälkeen ämpärin pintaan alkoi tulla jotain vaaleaa, ei ihan hometta, mutta jotain, ja niinpä sitten keitin lehtiä liemessään hiljaisella tulella tunnin ja siivilöin.
Laitoin liemeen saman tien 100g esipuretettua lankaa ja heti kun lämpö nousi 80C, lanka olikin muuttunut kauniin keltaiseksi. Väri ei vieläkään ollut kauhena voimakas, mutta huomattava parannus edellisiin värjäyksiin verrattuna:) Otin lämmön pois päältä ja annoin langan hautua 30 minuttia, jonka jälkeen otin sen pois liemestä. Nyt väri on pysynyt ihan hyvin pesun ja kuivauksen jälkeen.

Ihan heti en varmaan kerää uudelleen tuomen lehtiä, koivun ja lepän lehdistä saa parempaa keltaista varmasti, mutta selvästi tuomen lehdilläkin saa keltaista pitkällä liotus-ajalla:)

In English
Couple of weeks ago in June there was a storm and a big wild Bird Cherry (Prunus padus) fell to my garden. Luckily it missed the peonies and woad plants, and my onions were not very big yet, so their leaves weren't crushed badly, when the tree fell on top of my onion bed. Now the onions are growing nicely again:)
I had never dyed with the leaves of this tree, even though it is very common here in the woodland edges.

So now before DH took the chainsaw and cleared the trunks away, I collected 3 kilos of fresh leaves, soaked them overnight and was surprised when there wasn't any color yet in the water. Then I simmered them, for five hours all together and even then there wasn't much color in the bath. The smell was very unpleasant, so it was good I was doing this outside.
The next day I strained the bath and put 300grams of premordanted (alum and cream of tartar) white yarn in it. After simmering for one hour the yarns were very pale so I let them cool in the bath until next morning. The color was still very pale yellow, so then I washed the yarns. On top of getting practically no color, the yellow yarn that got some sun through the tree leaves while the yarns were drying outside, changed to browner yellow outside, the inside of the skein stayed pale yellow. I dry the yarns in a line in the shade of big trees and usually there is no change in colors.
I overdyed these unsuccesful yarns in a afterbath of madder and got a nice browinsh orange, the skeins on the left in the picture below.

I was surprised, because usually tree leaves give nice yellows and the ratio of ten times to one of the weight of the leaves to the yarn should have been enough.
I then covered the already once boiled leaves with water again and put the bucket in the greenhouse. After three days the liquid started to ferment, and there were bubbles. After two days of fermenting I strained the bath and dyed 100grams of premordanted yarn as usual, but still got only pale beige. Perhaps I should have also simmered the leaves?

I didn't give up yet.
The leaves in the branches were already a little dry, but I collected a bucketful of them anyway, and got 700grams of partly dry leaves. I poured boiling water over the leaves and set the bucket in the greenhouse to ferment. Well, this time they didn't start to ferment at all and after six days there were white streaks in top of the liquid, not mold, but something.. I don't know what, and so I then simmered the leaves for one hour before straining the bath. I put 100grams of premordanted yarn to the bath when it had cooled a little, and when the temperature got back up to 80C (simmer), this time the yarn had turned to nice yellow right away. The color wasn't very strong but it was a great improvement compared to my earlier dyeings:)
I turned the heat off and let the yarn steep for 30 minutes before I removed it from the bath. I didn't want to risk it to steeping longer. Now this color has been stable after washing and drying.

I don't think I will dye with these leaves again soon, I get much better colors from birch or alder leaves, but obviously also bird cherry leaves give yellow with fermenting:)