Saturday, September 30, 2017

Dyes from weld, sawwort and webcaps Värejä väriresedasta, liuskaläätteestä ja verihelttaseitikeistä


Syyskuu on mennyt yhdessä hujauksessa. Tässä on kuitenkin jotain värjäyksiä loppukesältä ja syksyltä.
Väriresedat (Reseda luteola) kasvoivat hyvin viileästä kesästä huolimatta ja heinäkuun lopulla alkoivat kasvattaa kukkavartta. Värireseda sisältää eniten väriaineita silloin kun 80% kukkavarsista on jo siemenvaiheessa ja juuri siemenkotia sisältävissä kukkavarsissa onkin eniten väriaineita. Myös lehdet kannattaa kerätä, mutta kaikkein paksuimmat varret jätän pois. Tänä kesänä väriresedat olivat valmiita kerättäväksi vasta syyskuussa ja allaoleva kuva onkin syyskuun toiselta viikolta. Väriresedan keltainen on hyvin kylmä keltainen, ja niitä kuluu minulla Kevät-lapaspakettiin. Vihertävämpi väri on värjätty harmaalle langalle. Jos haluaa väriresedasta kullankeltaista voi liemeen lisätä hiukan krappia, tai vaikkapa krapin jälkiliemiä. Käytin väriresedaa nyt 200g siemenvaiheessa olevia kukkavarsia ja lehtiä/100g lankaa.

IN ENGLISH
September has gone so fast. Here are some of my dyeings from past August and September.
Weld grew well in spite of cool summer, and in August it started to flower. The dye content in weld is the largest when 80% of flowers have gone to seed, and the flower stalks contain most of the dye. Also leaves have yellow dyes, but I don't use the thickest stems. This summer here my weld was ready to harvest in September, and the picture below is from the beginning of September. Yellow from weld is bright lemon yellow, I need it for the Spring Spirit -mitten kit. The greener yellow is dyed on naturally grey yarn. If I want more golden yellow from weld, I usually add a little bit of madder to the dye bath, or some of madder after bath liquid. I used now 200g of weld to 100g of yarn.



Aikaisemmin elokuussa värjäsin myös keltaista liuskaläätteillä (Serratula tinctoria). Nämä kasvit on kylvetty joitakin vuosia sitten ja viime vuonna värjäsin niillä ensimmäistä kertaa. Silloin keräsin lehdet kasvien ollessa nupulla, enkä saanut ollenkaan niin voimakasta väriä kuin tänä vuonna jolloin kasvit olivat jo osin siemenvaiheessa kun keräsin ne. Olinkin myöhemmin lukenut Luonnonväriaineet-kirjasta (Guinnot: Serratula tinctoria, a source of natural dye), että myös näissä on eniten väriaineita vasta kukinnan päätyttyä, ja kun tänä vuonna värjäsinkin näillä myöhemmin niin  sain hyvin voimakasta keltaista, eli liuskaläätteellä tosiaan kannattaa värjätä vasta loppukesästä. Eniten väriaineita siinä on lehdissä.
Sekä liuskalääte että värireseda sisältävät suhteellisen kestäviä flavonoideja kuten luteoliinia, mutta liuskalääte on siitä hyvä värikasvi, että se on monivuotinen ja kun sen kerran kylvää, niin satoa saa toisesta vuodesta eteenpäin jatkuvasti. Ainoa huono puoli mitä olen siitä huomannut on, että peurat syövät sitä mielellään, kun taas väriresedaa tai piiskuja ne eivät syö.
Kuva liuskaläätteellä värjätystä langasta alla. Käytin 500g tuoreita lehtiä/100g lankaa.

IN ENGLISH
Earlier in August I dyed also yellow with sawwort (Serratula tinctoria). I had sown these plants some years ago, and summer 2016 was the first time I dyed with my own plants. I harvested them when they were in bud and got only quite pale yellow, but this summer I got a much better and stronger colour when the plants were in seed stage when I harvested the leaves (and seed heads). I had read from Guinnot: Serratula tinctoria, a source of natural dye, that in sawwort  the flavonoid content is the largest in the end of the growing season, when the plants have finished flowering, and I did get a much better colour this year when I harvested the leaves later. Most of dyes are in the leaves.
Both weld and sawwort contain quite lightfast flavonoids like luteolin, and sawwort is a good dye plant for me also because it is perennial so I don't have to sow every year like I do with weld. The only negative thing about it is that deer seem to like to eat it, and they don't eat weld or goldenrods.
Picture of the yellow from sawwort is below. I used 500g of fresh leave to 100g of yarn.


Verihelttaseitikeillä värjääminen on juuri nyt ajankohtaista, alla kuvassa viime viikolla värjäykseen käytettyjä sieniä ja mitä niistä tuli. Käytän 1,5kg tuoreita sieniä (nyt kokonaisina)/100g lankaa ja tästä tuli ensin tuo kuvassa oleva tummempi punainen ja jälkivärinä oranssi. Näitä lankoja taas tarvitaan Syksyn hehku -lapaspakettiin.
Vaikka sienten keittämisessä liemi saa kiehua, niin jos haluan mahdollisimman punaista, niin itse väriliemen lämpötila kannattaa pitää n 70°C, tai ainakin alle 80°C. Kuumemmassa liemessä myös verihelttojen keltaiset väriaineet tarttuvat muuttaen värin enemmän ruosteenpunaiseksi. Kertaalleen keitetyt sienet voi keittää vielä toistamiseen, jolloin niistä irtoaa lisää väriä. Tai jos sieniä on vähän, niin ne voi keittää ensin kertaalleen, siivilöidä liemen, ja laittaa sienet uuteen puhtaaseen veteen ja keittää uudelleen, ja sitten yhdistää liemet. Minulla on sellainen tuntuma, että näin väriä irtoaisi enemmän. Että jotenkin veden määrä vaikuttaisi myös irtoavaan väriaineen määrään, siis että liemi kyllästyisi jotenkin helposti, mutta tämä on ihan arvelua ja mitään tutkimusta tästä en ole nähnyt. Myös sellainen huomio on, että sieniä ei kannata jättää väriliemeen jäähtymään yöksi kuten kasveilla monesti kannattaa tehdä. Minusta tuntuu, että tällöin osa väriaineista imeytyy takaisin sieniin. En tiedä onko muilla tämmöisiä kokemuksia?

IN ENGLISH
Last week I have dyed with mushrooms. In the picture below there are webcaps Cortinarius semisanguineus and what colour I got from them. I use 1,5kg of fresh mushrooms to 100g of yarn and from that amount I got first the darker red, and then orange in the after bath. I use these yarn in Autumn Fire -mitten kits.
Though I boil the mushrooms to extract the colour, I keep the dye bath with yarns in it below 80°C, preferably around 70°C (same as with madder). In the hotter bath also the yellow dyes from the mushrooms attach and change the resulting colour more rust red. Many times I also boil the mushrooms second time to extract more colour from them. Or I can extract the colour twice and then combine the baths to get a even stronger first bath. I have a feeling that combining several extractions from the same mushrooms I get more dye out the mushrooms, it is like the amount of fresh water matters, and the bath can get too saturated, but this is just  a feeling. Also I have noticed that unlike with most green plants (which benefit from long soaking) with mushrooms when I have boiled them, it is best to strain them right away and not let the bath cool with mushrooms in it. Somehow it seems like some of the dye could go back to to mushrooms if left to cool for overnight with mushrooms in it. I don't know if anyone else has the experience?


7 comments:

  1. Interesting point about the timing of the harvest - thanks!

    ReplyDelete
  2. Thank you for a really interesting and informative post! I wonder if the knapweeds also give better colour after flowering - will try it next summer. In Estonia, sawwort is quite rare and it is also a protected species, but we have a lot of greater and brown knapweed. I have dyed with both when they were flowering and I only got pale yellows.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Hi Liis,
      I have dyed only with brown knapweed, and when it is in full flower. I will have to try next year after flowering to see what colour it will give then. I have gotten very good strong yellows from brown knapweed, but because my water is acidic, I add a bit of washing soda or wood ash lye to the bath when I simmer the plants, because I think the dyes release better from them in slightly alkaline water. Also the brown knapweed I use happens to grow in dry sunny places along the road, and the study about sawwort found also that there are more flavonoids in sawwort after dry weather, I wonder if the same applies to knapweeds. Anyway, next time when you try with knapweeds, add something to raise the pH, that might help (but be careful when the yarns are in hot bath, if the bath is too alkaline the yarns may be damaged).

      Delete
  3. Kylläpä olet löytänyt paljon verihelttoja! Täällä on ollut peräkkäin monia huonoja vuosia, tämä taitaa olla surkein vuosi. Metsstä löytyy vain kourallinen kerrallaan.

    Melkoinen väri tuli liuskaläätteestä, pitäisi varmaan hankkia itsekin siemeniä; pysyvän keltaisen löytäminen on niin ongelmallista! Larisa

    ReplyDelete
    Replies
    1. Kiitos:)
      Alkukauden sienille täälläkin oli tosi huonoa, heinä-elokuu olivat kuivia, mutta syyskuussa ja nyt on satanut ihan mukavasti. Toivottavasti samettijalkojenkin rihmastot toipuvat parista kuivasta viime kesästä.
      Joo, liuskaläätteestä tule hyvä väri. Keltaiset ovat ongelmallisia, varsinkin ruohovartisista kasveista saatavat. Sitten taas puidenkuorikeltaisetkin muuttuvat vaikkeivat haalistu, vaan tummenevat sameammiksi, eikä niistä alunperinkään saa tuollaista kirkkaankeltaista. Minä olen ostanut liuskaläätteen siemenet joitakin vuosia sitten Ruissalon kasvitieteellisesta puutarhasta, ja nyt käytin kaikki omat kasvini värjäykseen, joten niissä ei ole siemeniä, mutta jos haluat, niin voin ensi vuonna säästää jonkin kukkalatvat siemeniä varten:).

      Delete
  4. Leena, as always, your thinking about and understanding of the dyeplants and how dye is extracted causes me to think with more care. thank you for this. i just love that deep red from Cortinarius semisanguineus!

    ReplyDelete