New Hiisi yarn and madder dyeing video Uutta Hiisi-lankaa ja krappivärjäysvideo

Edellisessä postauksessa kirjoitin, että sukkalanka ei ehtisi viikonlopuksi, mutta niin vain kuitenkin säkki oli perjantaina noudettavissa postista. Eli sain Hiisi-sukkalangat nettikauppaan juuri sopivasti Kässämessuille.  Lankoja kyllä riittää vielä senkin jälkeen, eli ei huolta. 

Hiisi on hyvin tiukkakierteistä 5-säikeistä kampalankaa, joka kestää yllättävän hyvin sukissa. Paljon paremmin kuin nailonvahvisteiset karstalangat mitä olen kokeillut, ja koska se on täyttä villaa, niin se on hurjan lämmintä. Juuri sopivaa lankaa paksuihin saapassukkiin tai muihin lämpimiin asusteisiin. Kohoneuleissakin se on minusta tosi hyvää eli ei pelkästään sukkalankaa. Värinä on lampaan keskiharmaan ja tummanharman välistä oleva harmaa, hyvin kaunis väri. Nyt kelpaa syksyn tulla.

IN ENGLISH

Last week I wrote that I will have Hiisi sock yarn next week, but I got it already yesterday! It is now in my web shop and just in time for Finnish online craft fair. Not to worry, there will be enough yarn for later also.

Hiisi has very tight twist and it is made from combed long wool, so it last surprisingly well in socks. Much better than other yarns with nailon which I have tried. And because it is 100% wool, it is very warm. It is a sport weight yarn, 5 ply, 12 wpi, and thicker yarn than usually is thought as sock yarn internationally, but it makes wonderful thick socks to wear in your winter boots or in cold autumn rain. Because it is all wool, I think it is also good for knitting cable sweaters and such, not only thick socks. The colour is medium grey natural colour of the sheep, very pretty:). 

Viime kesän helteissä kesäkuussa kuvattiin pieni video krappivärjäyksestä kasvihuoneessa, ja se on nyt tässä. Tuota oranssinpunaista lankaa on myös kaupassani. 

IN ENGLISH

Last summer it was hot in June and I dyed with madder in my polytunnel. We made a short video of that dyeing. Text is only in Finnish. It took five days in day temperature of 30°C to get the final colour. I have now that yarn also in my shop.

About keeping dye baths Väriliemien säilytyksestä

Viime viikolla minulta kysyttiin, miten kauan väriliemiä voi säilyttää ja säilyvätkö ne hyvinä.
Mielestäni riippuu väriaineesta, miten kauan lientä voi säilyttää.
Krapin kanssa ei ole ongelmaa, ja kuuluu asiaan, että se alkaa käydä vaahdoten muutaman päivän kuluttua. Käyminen kestää ehkä viisi päivää, ja sen jälkeen liemi pysyy samanlaisena. Jos pinnalle näyttää muodostuvan hometta, lientä kannattaa sekoittaa, tai jos hometta näyttää tulevan enemmän, niin kuumentaa lientä välillä. Minulla ei koskaan ole ollut krappiliemen kanssa homeesta ongelmia, ja voin käyttää samaa lientä viikkoja. Käytettyjä krapinpaloja säilytän ämpärissä ja nekin säilyvät ulkolämpötilassa ihan hyvin käyttökelpoisina, jopa kuukausia. Jälkiväreistä tulee kuitenkin eri sävyistä kuin ensimmäisestä väristä, eli ruskeampaa. Voi olla, että veden laadulla on tässä myös merkitystä.

Erilaisia kuoria käytettäessä lientä voi säilyttää myös kuukausia ja se vain paranee vanhetessaan, mutta niiden kanssa liemeen kannattaa lisätä hiukan jotain emästä (pari ruokalusikallista ämpäriä kohti), kidesoodaa tai tuhkalipeää, koska muuten niihin voi tulla hometta, joka pilaa liemen.
Myös erilaisista vihreistä kasveista tehtyjä väriliemiä voi säilyttää useita viikkoja ja niissäkin useimmiten väri vain paranee. Ymmärtääkseni väriaineet muuttavat siellä liemessä muotoaan ja niitä tulee lisää liukoiseen muotoon, mutta myös tanniineja muuttuu liukoiseksi niissä.

Kokenilliliemi ei kestä säilytystä ehkä viikkoa pidempään vaan sen väriaineet hajoavat vähitellen jostain syystä. Käytetyt kokenillinpalat voi siivilöidä liemestä  pois ja kuivattaa, ja silloin niitä voi säilyttää ja käyttää uudelleen myöhemmin.

Myös seitikkiliemissä väri huononee liemen säilytyksessä, eli nekin kannattaa värjätä muutaman päivän sisään uutosta. Samettijalkalientä en ole kokeillut säilyttää, ja orakasliemethän taas paranevat säilytyksessä. Kääpäliemienkään säilytyksestä minulla ei ole paljoa kokemusta, yhden kerran ainakin taulakääpäliemi menetti väritehonsa kuukauden säilytyksessä, mutta en tiedä mistä se johtui.
Omista indigopitoisista kasveista uutettu liemi voi olla jopa parempi parin päivän kuluttua uutosta (ennen kuin siihen on lisätty pelkistävä aine), mutta sitten pidempiaikaisessa säilytyksessä liemi täytyisi saada pidettyä emäksisenä eli tiiviissä astiassa. Jos uutos pääsee neutraaliksi tai happamaksi, se voi mennä pilalle.

IN ENGLISH
Last week I was asked how long you can keep a dye bath.
I think it depends on the dye which you use.
With madder I have never had any problems and I have kept it for months. It is normal that after the first two or three days it starts to ferment if the temperature is kept low. Fermenting keeps going for maybe five days and then it stops and the bath seems to stay as it is. I have never had problems with madder bath getting mold, but I have heard it can happen. It is best to stir the bath from time to time and I think it may help. Also if mold starts to grow heating the bath stops it (take the moldy bits away first), After baths give different shade than the first bath, more brown, but water quality may also affect this.

Dye baths containing different barks can be kept for months, but it is best to add some alkaline (washing soda or wood ash lye) to them in the beginning to keep the mold from forming. And also many dyes release better in alkaline environment. Mold can ruin the bath.
Also baths made from many green plants can be kept at least a month and they get better, but adding alkaline also helps them I believe that dyes in the baths can convert to more soluble form during this time.

Cochineal bath doesn't keep well in my experience, and it is best used  in maybe a week from the start, but you can strain the used cochineal bugs from the bath and dry them and then they are ok to use later.

Baths from Cortinarius mushrooms don't keep well in my experience, and they are best to use withing a week from extraction. I can't say how Tapinella baths react to keeping, but tooth fungi baths only get better in time. I don't have experience about keeping self fungi baths, either. One time a bath from Fomes fomentarius was a month old and it didn't dye well after that time, but I'm not sure why.
Baths which I have made from my own grown indigo plants may even be better after a day or two after extraction (before I have added hydrosulfite), but if I'm keeping an extraction for a longer time, months, then I have to make sure it stays alkaline and the jar is air tight. Otherwise it may go bad.

Yllä kuva krappiliemestä kolmantena päivänä aloituksesta, käyminen on alkanut ja tästä ei pidä huolestua. Alla taas kuva vanhemmasta liemestä, jossa on jo toinen värjäys meneillään. Mielenkiintoista oli muuten, että viime viikolla noissa vierekkäisissä saaveissa tuossa vanhemmassa liemi oli viileämpää kun taas kovimman käymisen aikana toisessa saavissa liemi oli selvästi lämpimämpää kun sekoitin lankoja kädellä. Kohottiko käyminen liemen lämpötilaa? Ihan kuin näin olisi ollut, mutta voiko se olla mahdollista! En ollutkaan aiemmin kiinnittänyt tämmöiseen seikkaan huomiota.

IN ENGLISH
Above there is picture of a madder bath on day 3, fermenting has started.
In the picture below there is an older madder bath, and second yarns dyeing in it.
I noticed something interesting last week in these baths. They were side by side in my greenhouse in the same temperature, but when I stirred the baths with my hand, the fermenting bath felt clearly warmer than the older bath. Did the fermenting somehow warm up the bath temperature? It felt like it, but can it be possible! I haven't been aware of this earlier.

Madder dyeing in tub Krappivärjäystä saavissa

Kun sain viime viikolla krappia, niin laitoin sitä heti viikonloppuna värjäämään kasvihuoneeseen isoon paljuun. Ensin  se sai liota yön yli, ja sitten lisäsin alunapuretetut ja hyvin lionneet langat krapin sekaan. Yleensä puretan alunalla (10%) ja viinikivellä (4%), mutta krapin kanssa käytän pelkästään alunalla puretettua lankaa. Viinikivi voimistaa keltaisia sävyjä krapilla ja veriheltoilla, joten siksi jätän sen pois, jos haluan mahdollisimman punaista.
Annan puretettujen lankojen kuivua puretuksen jälkeen, koska en yleensä tiedä, milloin värjään mitkäkin langat, ja valmiiksi puretettuja lankoja on hyvä olla koko ajan tarpeeksi odottamassa. Tavallisesti minulla ei ole mitään ongelmia saada puretettuja kuivia lankoja läpikotaisin märäksi uudelleen, vaikka olen lukenut kyllä, että jollain se ei ole ollut helppoa. Nyt omituista kyllä näiden toukokuussa alunalla puretettujen lankojen kanssa oli ensimmäistä kertaa ikinä vaikea saada ne märiksi. Jostain syystä sain liottaa niitä useita tunteja, välillä puristellen, ennenkuin ne kastuivat. Voiko johtua siitä, että mukana ei ollut viinikiveä? Vaikka olen välillä ennenkin purettanut vain alunalla ilman ongelmia kuivien lankojen kanssa. Lopulta sain kuitenkin langat märiksi, samalla langat tuli huuhdeltua. Teen näin siltä varalta, että langoissa on ylimääräistä huonosti kiinnittynyttä puretusainetta, joka sitten irtoaa huuhteluveteen, eikä väriliemeen, jossa se sitoisi itseensä värimolekyylejä.  En enää muista mistä olen tämän oppinut, jostain ulkomaisesta värikirjallisuudesta luultavasti. Useimmiten tällä ei ole isoakaan merkitystä lopputuloksen kannalta, mutta näin saan omasta mielestäni vahvimmat värit ja värjäyksen jälkeen pesuveteen ei irtoa niin paljoa väriä.

Kasvihuoneen lämmössä krappiliemi oli sellaista kädenlämpöistä. Mustan saavin pinnalla vesi on lämpimämpää ja pohjalla kylmempää, ja sekoittelenkin lankoja muutaman kerran päivässä, jotta veden lämpötila tasaantuu, ja myös pohjan viileämpi vesi lämpenee. Lasipurkissa lämpö pääsee tasaisesti joka puolelle ja itse asiassa se tulee kuumemmaksi kuin tässä mustassa saavissa, mutta kun halusin värjätä isomman määrän, niin silloin saavi on hyvä astia, ja krapilla riittää kun lämpö on yli 20C.  Näin viileässä värjätessä aikaa kuluu halutusta väristä riippuen 5-10vrk. Kolmantena päivänä tänään liemi kävi voimakkaasti ja nosti lankoja pintaan, jolloin niitä on hyvä painella takaisin liemeen aina välillä. Käytän tähän kylmävärjäykseen saman verran krappia kuin lankojakin. Kuumemmassa värjätessä pienempikin määrä riittäisi. Tästäkin liemestä sitten saa vielä useita jälkivärejä. Ihan hyvää näyttää tulevan ja kunhan loppuviikosta lämpötilat ulkona taas nousevat niin väri vaan voimistuu:).

IN ENGLISH
When last week I got more madder, I started to dye with it in big tub in my greenhouse. First I soaked dry madder pieces overnight, and then added them to the tub with well soaked yarn which I had mordanted with alum. Usually I use both alum (10%) and cream of tartar (4%) to mordant with but when I dye with madder or mushrooms and want red, I use only alum because cream of tartar brings out yellow shade in red with those dyes.
I let the mordanted yarns dry because I don't know when I use them. I try to have plenty of yarn mordanted and ready to dye all the time. I have read that it could be difficult to get the dry mordanted yarn wet again, but I have never had any problems with it, until now! These yarns which I had mordanted in May were difficult to get thoroughly wet, I had to soak them for several hours  and work them under water and finally I got them wet. Could this be that there was no cream of tartar? I don't know! I have mordanted with only alum also earlier with no problems. At least this long soaking also rinsed the yarns from any possibly loosely attached mordant. I don't remember any more where I  have learned the practice of rinsing mordanted yarn before dyeing, maybe from English dye litterature, but it works well for me and the result is better color and not so much rinsing after dyeing, so I always rinse mordanted yarns before dyeing.

In sunny days it is very warm in the greenhouse, but in the tub the bath is mostly about lukewarm. In black tub it is warmer on the top and cooler at the bottom and so I stir the bath couple times a day to get the warmth also to the bottom of the tub. In glass jar the bath would become more evenly warm, but I wanted to dye a bigger amount of yarn, and that's why I used the tub. Madder dyes also in cooler temperatures, even 20C, it only takes longer, about five to ten days depending on the color I want. The third day, today,  the madder bath started to ferment, and it lifts the yarns on top of the bath, so I have to push them down every now and then. To this cold dyeing I use the same amount of madder pieces as there is yarn in weight. In hotter bath less would be enough. I get also several after baths after the first strong color. It looks good now, and when later this week the temperatures will get hotter again, the color will deepen more:)

Cold dyeing with my own madder Hankaluuksia krapin kanssa ja omien krappien kylmävärjäystä

Krapin saamisessa on ollut vaikeuksia koko kevään. Ensin se oli loppunut koko Euroopasta ennenkuin tukku sai sitä kesäkuussa lisää Iranista. Tilasin tietysti heti silloin kesäkuun toisella viikolla ja kuun puolivälissä paketti olikin seurannan mukaan Suomessa. Sitten kuljetusfirman autokuski soitti toiselta puolelta maakuntaa eikä löytänyt meitä. No ei tietenkään kun oli ihan väärällä paikkakunnalla. Paketin piti sitten tulla tänne heti seuraavana päivänä toisen kuskin kyydissä, mutta sitä ei koskaan tullut. Kuljetusfirmalla on ollut samaan aikaan jotain uudistuksia jotka olivat sotkeneet systeemit ja asiakaspalvelu on ollut ihan tukossa. Minäkin olin yrittänyt ottaa yhteyttä heihin viimeiset 10 päivää, mutta sähköposteihin, puhelimeen tai facebookviesteihin ei saanut vastausta. Viimein tänään sain langan päähän asiakaspalvelun ja selvisi, että silloin väärään osoitteeseen pakettia vienyt autokuski ei ollut skannannut sitä takaisin heidän systeemiinsä ja koko paketti oli kateissa. Nyt paketti on löytynyt iltapäivällä ja sen pitäisi olla huomenna täällä. Oikea kovan onnen krappi. Pahoittelut kaikille sitä kaupassani odottaneille, toivottavasti kaikki sujuu huomenna hyvin ja se on minulla.

Alkukesän säät olisivat suosineet krapin ns kylmävärjäystä ulkona tai kasvihuoneessa.
Minulla oli pieni määrä keväällä 2014 kuivaamaani itse kasvattamaani krappia. Se oli neljä vuotta vanhaa, mutta joko maan laadusta tai ilmastosta johtuen krappi ei minulla ole kovin tuottoisa ja kahdesta kasvista tuli silloin 50g kuivattuja juuria. Krapin juurista sanotaan, että niiden olisi hyvä antaa kuivaa useita kuukausia ennen käyttöä ja nämä olivat varmastikin tarpeeksi vanhoja. Kuva niistä on tuossa yllä.
Liotin krapin paloja ensin yön yli, alla olevassa lasipurkissa, ja ne värjäsivät veden heti ihan punaiseksi.

IN ENGLISH
I have had trouble getting madder roots. First they were sold out in Europe and when finally in early June they became available I ordered them right away. The origin of madder roots I buy is from Iran, so the world politics may have had something to do with this. Anyway, madder roots arrived quickly to Finland but then the shipping company tried to deliver them to totally wrong address. At the same time they are having problems with some new systems, so their customer service was always busy and even trying to contact them for more than a week they never answered email, telephone or fb-messages. Finally today I got hold of their customer service, and it turned out that my package has gone lost! Just a moment a go I got a message that the package has been found and should arrive to me tomorrow, after 15 days. What a relief.

Summer weather this year would have been very good to dyeing with madder outside or in my greenhouse, it's been so hot. So, when I didn't have any Iranian madder, I tried to dye in the greenhouse, so called cold dyeing, with my own grown madder. It was a small amount, only 50g, from two four year old plants, harvested in spring 2014. I have read that it would be good to let the roots dry for some time before using them, and these were more than enough old now. A picture of them is  above.
I soaked the root pieces overnight, and the water turned almost immediately dark, picture below.

Lisäsin krapit vesineen isompaan purkkiin, joka sai sitten olla kasvihuoneen lämmössä auringossa. Laitoin liemeen 50 alunalla puretettua lankaa. Kokemukseni mukaan krapilla väristä tulee punaisempi, vähemmän oranssi, jos lanka on puretettu vain alunalla eikä siinä ole mukana viinikiveä. Kokenillilla taas väristä tulee punaisempi eli vähemmän sininen, jos lanka on puretettu sekä alunalla että viinikivellä. Ehkäpä viinikivi muuttaa lankaa vieläkin happamammaksi ja siksi silloin myös keltaiset pigmentit tarttuvat paremmin. Kokenillilla väriliemen on hyvä olla hapan, kun taas krapilla punaisin väri tulee neutraalissa tai lievästi emäksisessä liemessä. Joka tapauksessa lanka alkoi ottaa heti väriä ja jo vuorokauden jälkeen se punersi hyvin. Kuva alla.

IN ENGLISH
I put soaked madder with soaking water to a bigger jar so that there was enough room for the yarn, and added 50g of yarn mordanted with alum, and kept the jar in the greenhouse in full sun. It is my experience that using only alum with madder gives me better reds than if I had used also cream of tartar. On the other hand with cochineal I always use also cream of tartar together with alum to get better reds, not so blueish as I would get with only alum. Of course using vinegar could also help to lower the pH of cochineal bath which helps getting reds, anything which makes the cochineal bath acidic is good while with madder it is better if the bath is neutral or slightly alkaline. Anyway, my yarn started to turn red fast and the picture below is after only one day.

Kolmantena päivänä krappi alkoi käydä, ja sekoittelin lientä aina välillä. Käyminen on ihan normaalia.

IN ENGLISH
On day 3 madder started to ferment, and I stirred it from time to time. Fermentation is normal for madder.

Kuva yllä on langasta kolmantena päivänä ja alla on kuva langasta kun otin sen pois liemestä kymmenentenä päivänä. Väri oli hitusen syventynyt, mutta käytännössä oikeastaan langan olisi voinut jo ottaa pois kolmen neljän päivän jälkeen, koska alkuajasta oli enemmän helteitä ja purkkikin tuli päivisin kuumemmaksi ehkä n 40C. Juhannusviikolla säät viilenivät hiukan ja väri ei siksi syventynyt paljoa. Purkin krappia voi vielä käyttää jälkiväriin ja varmaan kolmanteenkin vaaleampaan.

Oli tosi kiva todeta, että nämä itse kasvatetut olivat aivan yhtä hyviä kuin ostetutkin! Vielä kun saisin ne satoisammiksi. Lämpimimmissä maissa yksi krappi voi tuottaa useita satoja grammoja juuria, kun taas minulla näin ei ole käynyt. Niiden kasvupaikka on ehkä liian hiekkainen ja vähäravinteinen, mutta olen pelännyt, etteivät ne talvehtisi savisemmassa ja ravinteikkaammassa penkissä ja siksi niiden paikaksi tuli kevyin maa mitä puutarhastani löytyy. Täytyy siirtää pari tainta ensi keväänä eri paikkaan ja kokeilla miten ne pärjäisivät muualla puutarhassani. Tosin en koskaan ehtisi kasvattaa itse niin isoja määriä krappia mitä käytän sitä vuosittain, siihen menisi koko puutarhani:),

IN ENGLISH
Picture above is from day 3, and below is a picture of it in day 10 when I took it out and washed it. Color was a little bit more saturated, but practically I could have taken it out of the bath already in day 3 or 4. In the early days weather was hotter and the jar also was maybe 40C. Last week it was less sunny and cooler, so that was maybe the reason why the color didn't deepen more. I can still use the jar for one or two paler colors.

It was really nice to see that also my own grown madder is as good as the one I buy, or even better. It could be more prolific, because I have read that in warmer climate one plant can yield several hundred grams of roots, but here it doesn't. Still, I'm so happy it survives and hasn't died during winter like my Rubia peregrina did. My madder grows in most sandy soil I have in the garden, and maybe I could try it also in more clay soil which has more nutrients, but  in sandy bed there is not fear of waterlogging during winter. However, I could never grow enough of it to use all year around, my garden is not big enough and I use madder a lot:).

Week 14 Dyeing with alder buckthorn bark Viikko 14 Värjäys korpipaatsaman kuorella

Minulla oli varastossa vajaat 10 vuotta sitten kerättyä korpipaatsaman (Rhamnus frangula) kuorta. Paatsamankuoresta sanotaan, että sen olisi hyvä antaa kuivua ainakin puoli vuotta keruun jälkeen ennen värjäystä, tämä varmasti oli nyt tarpeeksi vanhaa:) Olin säästänyt sitä jotain erityistä värjäystä varten ja nyt se tuli tarpeeseen juuri sopivasti.

IN ENGLISH
I had in some about ten years old alder buckthorn bark (Rhamnus frangula). It is said that fresh buckthorn bark should be dry at least for six months before used and then the colour is best, and this buckthorn bark was old enough for sure:) I had saved it for something special, and now was the right time.

Paatsamia kasvaa myös metsässämme talon takana, ja kävin ottamassa sieltä yhden oksan, että saisin tuoretta kuorta kuvaan. Kuori irtosi helposti puukolla, ja oli näin tuoreena aika vihreää. Kuivuessaan se sitten muuttuu ruskeanpunertavammaksi.

Värjäsin nyt siis kuitenkin tuolla ensimmäisen kuvan kuivalla kuorella, jota liotin ensin pari päivää, ja sitten keitin pari tuntia ja annoin liemen jäähtyä yön yli.
Kuivia kuoria oli 200g ja värjäsin siivilöidyllä liemellä ensin 400g alunalla ja viinikivellä puretettua lankaa keltaiseksi tunnissa, ja sitten jälkivärinä toiset 500g hiukan vaaleampaa väriä, eli kotimainen paatsamankuori värjää yhtä hyvin kuin ulkomainen orapaatsamankin (Rhamnus cathartica) kuori, mitä minulla on kaupassani myynnissä. Paatsamankuorta saa ottaa vain omasta metsästä, kuorien kerääminen ei kuulu jokamiehen oikeuksiin.
Alla olevassa kuvassa iso vyyhti on aluna-viinikivipuretettua,  pieni vihertävä vyyhti on rautapuretettua ja beige pieni vyyhti on purettamaton.

IN ENGLISH
We have alder buckthorn bushes growing in our wood behind our house, and I went to cut one branch today to peel some bark for the pictures. Bark came off easily with a knife. It is quite green when fresh but turns more brown when it is dried.

However now I dyed with the old bark, in the picture on top. I soaked it first for days, and then boiled it for about two hours and then let it cool down overnight.
I had 200 grams of dried bark, and I dyed with it first 400 grams of yarn mordanted with alum and cream of tartat, and then another 500 grams in the exhaust bath which gave slightly paler colour, but good nevetherless. Now I saw that our native alder buckthorn gives as good colour as common buckthorn (Rhamnus cathartica) from Europe. Collecting barks is forbidden, because it damages trees, you can only collect it from your own land.
In the picture below the big skein was mordanted with alum and CoT,, the greenish little skein was mordanted with iron and pale yellow little skein was with no mordant.

Tähän yhteyteen liittyy hyvin myös seuraava kuva.
Olin pari vuotta sitten kokeillut useamman kerran lipeässä käyneellä paatsamankuorella värjäämistä, mistä en olekaan  kirjoittanut. Ulkomaisen orapaatsaman kuorta oli 200g. Laitoin sen likoon 4 litraan tuhkalipeään, jonka pH oli 9. pH laski muutamassa päivässä koska liemi alkoi käydä, ja kun pH laski  lähelle neutraalia, lisäsin liemeen kidesoodaa (koska ämpärin reuna tuli vastaan enkä voinut lisätä tuhkalipeää). Minulla oli kaksi samanlaista  käymisastiaa, jotka kävivät huoneenlämmössä 18vrk, jona aikana lisäsin kumpaankin kidesoodaa 3rkl kerralla neljä kertaa. Liemi kävi kuplien ja oli tummanpunaista. Sitten lisäsin kumpaankin liemeen 100g lankaa, toiseen purettamatonta ja toiseen aluna-viinikivipuretettua, ja ne saivat olla liemessä huoneenlämmmössä toiset 18 vrk. Tänä aikana en lisännyt enää kidesoodaa ja liemien pH oli 8. Langoista tuli aluksi aikalailla punaisia, mutta väri muuttui pesun ja huuhteluiden yhteydessä vaaleammaksi ja oranssimmaksi. Ihan hyvät värit kuitenkin ja samoilla liemillä värjäsin vielä jälkivärinä puoli kiloa keltaista kummallakin.

Kun värjäyksen jälkeen pesin langat, huomasin, että purettamattomasta lähti paljon väriä pois ja vaikka huuhtelin kuinka paljon niin aina huuhteluveteen irtosi lisää väriä, ja alunperin aika punainen lanka muuttui oranssiksi.  En käyttänyt etikkaa huuhteluvedessä, koska luultavasti se olisi muuttanut värin sävyä. Tästä kiinnostuneena tein silloin pesunkestotestin näille langoille. Tein mallitilkut missä oli värjättyä lankaa raitoina valkoisen käsittelemättömän langan kanssa, ja jätin mallitilkut likoamaan puhtaaseen haaleaan veteen yön ajaksi (kumpikin omaan purkkiinsa). Aamulla tilkuista näki, että tilkun missä on purettamaton  paatsamankuoriväri, väriä oli lähtenyt liemeen ja se oli myös tarttunut tilkun valkoiseen osaan. Tämä tilkku on kolmantena, ja alunapuretettu neljäntenä alla olevassa kuvassa. Valkoisen langan ottamaa väriä ei erota kunnolla, mutta oikeasti en kutoisi samaan neuleeseen valkoisen langan kanssa tällä tekniikalla ilman puretusta värjättyä lankaa. Jos tekee neuleen kokonaan näin värjätyllä langalla silloin pesunkestolla ei olekaan niin väliä, mutta myyntiin tätä ei voi tehdä. Alunapuretettun tilkun valkoinen on edelleen liotuksen jälkeen vitivalkoista. Samoin kaksi ylinta tilkkua, missä testasin samoin tavallisella kuumavärjäyksellä värjättyä ja puretettua lankaa. Mielenkiintoista olisi joskus ehtiä värjätä ja testata käymismenetelmällä paatsamankuorella värjätty lanka joka olisi puretettu tanniinilla. Miten se mahtaisi kestää?


IN ENGLISH
Next story is connected to buckthorn bark,.
Couple of years ago I had made experiments which I haven't blogged about. I fermented  buckthorn bark in wood ash lye. I had 200g of Frangula cathartica bark and I covered it with four litres of wood ash lye, and let ferment in room temperature. At first pH was 9, and when fermentation lowered the pH, I added more washing soda (because there was no room for wood ash lye in the bucket). I had two similar baths, started at the same time with same amount of ingredients. They fermented  for 18 days during which time pH dropped and I added three table spoonfuls of washing soda four separate times to both baths. Baths were dark red. After 18 days pH was 8 and I added  one skein of yarn to each of the baths. To the other one went a skein with no mordant, and to the other a skein mordanted with alum and CoT. The yarns were in the baths another 18 days and became quite red, but when I washed them later it changed to more orange. Nice colours anyway, and I could use these baths to dye 5 skeins of wool yellow in each of the baths.

When I washed the yarns, I noticed that from the one with no mordant a lot of colour came off, and I had to rinse and rinse and rinse and water never seemed to be clear. I didn't use vinegar in the rinses because it might have changed the colour. This made me decide to make a washfastness test to these yarns. I knitted swatches with stripes of white with orange stripes dyed with fermented buckthorn bark. I left the swatches in hand warm water overnight (in separate jars). In the morning I could see that the swatch with orange from no mordant batch had leached out colour to the water and some of it had attached to the white untreated yarn. This swatch is the third from the top. The bottom swatch is the one with orange with alum mordant and in it the white is still very white. After this experiment I wouldn't knit white yarn in the same garment together with yarn with no mordant and dyed with buckthorn bark, while alum mordant yarn there was no colour change and white is still pure white. Of course if you knit something only with this yarn it doesn't matter, but I can't sell yarn dyed without mordant if it doesn't last. I also tested yellows dyed with buckthorn bark using alum mordant and they were also fine after this test. It would be interesting to dye and test some day yarn mordanted with tannin and dyed with buckthorn bark and fermenting method. How would it's washfastness be?

Solar dyeing Aurinkovärjäystä

Sääennuste lupaa nyt hellettä ainakin ensi viikoksi ja kun yötkin ovat lämmenneet niin laitoin eilen kasvihuoneeseen lisää värjäyksiä tulemaan. Krappisaavissa olen värjännyt jo toukokuun hellekaudesta lähtien, mutta selvästi huomasi juhannusviikolla, että silloin laitetun väri ei tullut yhtä voimakkaan punaiseksi kuin jos olisi lämpimämpää. Kun öisin lämpö tippui jatkuvasti reilusti alle 10 asteen niin se kyllä vaikutti. Parasta olisi jos lämpö pysyisi noin parissakymmenessä öisinkin ja jos vain päivisin lämpö värjäyssaavissa nousee kolmeenkymppiin tai yli niin silloin vesimassa pitää lämmön korkeampana öisinkin. Krapin ns kylmävärjäyksestä enemmän täällä.
Pöydän alla olevassa ämpärissä on käymässä paatsamankuorta emäksisessä liemessä, toivottavasti onnistuu tänä kesänä.

IN ENGLISH
It is now getting warm and sunny also here in Finland and so yesterday I set up more dyeing in the glass jars in my greenhouse. The temperatures have been so low especially at nights up until now that it was way too cool for dyeing with no other heat, but now it is going to be better. 
I have dyed with madder already since May when it was warmer, but last couple of weeks were even too cold for madder, at nights less than 10°C for a long time, and the color I got was not as dark and red as when the temperature in the tub went up to 30°C in the daytime and around 20°C at nights. I have written more about my madder dyeing here.
The bucket below the table is fermenting buckthorn bark in alkaline bath, I hope it works this summer.

Lasipurkeissa on kerroksittain värikasveja ja esipuretettua lankaa, punaisissa on krappia ja kokenillia. Vasemmanpuolimmainen ruskealta näyttävä purkki on koe-erä tuoksuorakkaasta, laitoin vain pienen määrän lankaa, kuivat sienet ja päälle kidesoodalla terästettyä lämmintä vettä. Kidesoodaa siksi, että orakkaiden väriaineet irtoavat vain emäksisessä liemessä. Ammoniakki olisi ollut parempi mutta kidesooda on helpompaa nyt, eikä haihdu niin helposti ilmaan.  Jo kymmenen minutin kuluttua purkin laittamisesta liemi oli muuttunut tuoksi mustanruskeaksi. Saa nähdä mitä tulee.

Isossa oikeanpuolimmaisessa purkissa on piiskujen lehtiä, ja laitoin samoin tähän purkkiin kidesoodalla emäksiseksi tehtyä vettä ( pH8, 1rkl kidesoodaa/4l lämmintä vettä), koska aiempien kokemuksieni mukaan piiskujen ja monien muiden keltaista antavien kasvien väriaineet eivät liukene viileässä lämpötilassa ainakaan neutraalissa liemessä, täällä kokeilua koivunlehtien kanssa. Olen melko varma, että tulos olisi ollut toisenlainen jos silloinkin liemen pH olisi ollut kahdeksan tai yli.

Alla oleva kuva on samoista purkeista tänä aamuna eli vajaan vuorokauden jälkeen, ja piiskupurkissa lanka on muuttunut keltaiseksi jo nyt, samoin tuoksuorakaspurkin lanka on tullut kellanruskeaksi. Punaisissa purkeissa väri on voimistunut odotetusti. Nämä purkit saavat nyt olla n 10 vrk tekeytymässä. Astiat purkkien alla ovat siksi, että varsinkin krappi alkaa käydä parin päivän jälkeen ja neste voi sitten pursua yli purkista.

IN ENGLISH
I have put dyestuffs and mordanted yarn in layers in the jars, the red ones are madder and cochineal. The brownish small jar on the left is an experiment with mushroom Hydnellum suaveolens, and alkaline water in it, made alkaline with washing soda, because the dyes in those kind of mushrooms need alkaline environment to be released. Ammonia would have been better, but I didn't have any and besides it evaporates easily. Even after ten minutes the liquid in the jar had changed to dark brown. It'll be interesting to see how it works in lower temperature than normal simmering.

The big jar on the right is filled with fresh goldenrod leaves and mordanted yarn, and I filled also this jar with alkaline water (pH8, 1 tbs washing soda/4litres of warm water), because my previous experience is that dyes from many green plants don't release well in low temperatures in neutral water, but alkaline water helps. Here are some experiences with birch leaves, and I'm quite positive that if I had used alkaline water also then, the result had been better.

The picture below is of the same jars this morning, less than 24 hours after I set them up, and the goldenrod yarn has already turned yellow, and also the yarn in the mushroom jar is now brownish yellow. The reds have become darker. I will leave these jars in the sun for about ten days now.
The plates under the jars are because especially madder starts to ferment and the liquid may overflow after some days.

Muutamia vinkkejä aurinkovärjäykseen.
- lanka pitää olla esipuretettua, kannattaa kokeilla myös esipurettaa osa vyyhdistä alunan lisäksi vaikka raudalla, lopputulos voi olla yllätyksellinen. Varsinkin raudalla esipuretettu lanka on hyvä huuhtoa huolellisesti ennen purkkiin laittoa ettei rautaa leviä koko purkkiin (mikäli haluaa vain paikallisen värimuutoksen). Kaikki väriaineet eivät tarvitse puretusta, mm krappia, paatsamankuorta tai raparperinjuurta voi käytää ilman puretusta. Puretettuun lankaan väri yleensä tarttuu voimakkaampana.
- lasipurkit ovat hyviä koska niissä lämpö pääsee myös pohjalle heti, purkkeja kannattaa käännellä jotta myös varjon puolen langat värjääntyvät.. ellei sitten halua tarkoituksella erilaista väriä sinne. Ämpäreissä ja saaveissa lankoja pitää sekoittaa usein päivällä jotta pinnalla oleva lämmin liemi sekoittuu myös pohjalle. Purkeissa olevia lankoja ei sekoiteta, ja niissä liemen lämpö nousee korkeammaksi kuin ämpärissä.
- ämpärissä saa tasaisemman väristä lankaa kuin ahtaassa lasipurkissa jossa väriaine tarttuu voimakkaammin kohtiin missä se koskettaa lankoja.
- kannattaa käyttää kasveja/väriaineita joiden tietää jo etukäteen olevan hyvin väripitoisia. Aurinkovärjäyksessä tarvitaan useimmiten enemmän värikasvia lankaa kohti kuin kuumavärjäyksessä. Kuivatut väriaineet vievät vähemmän tilaa ja purkkiin mahtuu enemmän lankaa kuin tuoreita kasveja käytettäessä. Esimerkiksi tuossa piiskupurkissa on tuoreita lehtiä 500g/100g lankaa ja vaikka purkki oli iso niin siihen mahtui vain 200g lankaa lehtien lisäksi.
- krappi toimii erityisen hyvin aurinkovärjäyksessä ja kylmävärjäyksessä ja sillä saa helposti hienon kirjavia lankoja ahtaassa tilassa purkissa. Pienikin määrä krappia antaa punertavaa vaikkapa keltaisen joukkoon, ja suurempi määrä sitten punaista.
- kannattaa käytää mielummin liikaa väriainetta kuin liian vähän (ettei tule heti pettymystä), ja aurinkovärjäyksen jälkeen krapin tai muun väriaineen voi ravistella langoista talteen ja käyttää vielä normaalisti kuumavärjäyksessä, joten sitä ei mene hukkaan.
- kannattaa kokeilla erilaisia kasveja/kuoria sekaisin samassa purkissa
- erityisen hyviä antamaan väriä pelkästään auringon lämmössä ovat krappi, raparperinjuuri, paatsamankuori ja lepänkuori ja myös kokenilli käy (tosin se on parempi kuumassa, ja kokenillit kannattaakin ottaa talteen aurinkovärjäyksen jälkeen ja värjätä niillä normaalisti myöhemmin ettei väriä mene hukkaan). Verihelttaseitikit käyvät, mutta niistä tulee vaaleampaa väriä kuin kuumavärjäyksessä ja lisäksi ne haisevat melko lailla eli käytän niitä mielummin kuumavärjäyksessä. Kaikkia normaalisti voimakasta keltaista antavia kasveja voi kokeilla, varsinkin emäksisessä liemessä.
- tasaisemman värin saa mikäli keittää väriliemen normaalisti ja laittaa sen lankojen kanssa värjääntymään aurinkoon, mutta erityisesti kirjavia lankoja halutessa on parempi jos langat ja väriaineet ovat yhdessä alusta saakka.
- kokeile ja nauti yllätyksistä, aurinkovärjäys on helppoa eikä alun jälkeen vaadi kuin odotusta .. millä välin taas voi värjätä vaikka jotain muuta.

IN ENGLISH
Some tips from my experiences in our climate.
- yarn should be pre mordanted and also try mordanting part of the yarn with alum and part with iron, the result can be surprising. Remember to rinse your mordanted yarns well before you put them in the jars, especially if you mordant with more than one mordant. Some dyes like madder or rhubarb root don't need mordanting necessarily though the color may be different when a mordant is used.
- glass jars are good because in them the heat from sun goes straight everywhere. In buckets and tubs move the yarns several times a day, so that the warm water in the top mixes better with the colder water in the bottom. Also you can turn the jars around once in a while so that the shade part of the jar gets warmth too, otherwise you get different color in the shade part.. which would be good sometimes.
- in buckets you can dye more even colored yarn than in the glass jars
- use plants and dyestuffs which you know will produce strong color, in solar dyeing you most often need more plant material than in hot dyeing. Dried dyes take less room and so there is more room for the yarn in the jar than when you use fresh plant material. For example, in the goldenrod jar I used 500grams of fresh leaves to 100grams of yarn and even in the big jar I could only stuff 200grams of yarn.
- madder is the best for solar dyeing, and even a small amount of madder gives oranges if you mix it with other yellow giving plants. Using more gives reds.
- it is better to use too much dyestuff than too little (and you won't get dissappointed), and after solar dyeing you can use the same dyestuff in the normal hot dyeing so it won't go to waste even if you use much.
- try mixing different plant materials and barks in the same jar
- the best in my experience (in hotter countries this is probably different) are madder, rhubarb roots, buckthorn and alder barks, and I use also cochineal (though it is better in hot dyeing and I always use it in hot dyeing after solar dyeing to get all the color from the bugs). Some mushrooms are ok, but mostly they are better in hot dyeing and they tend to smell really bad in long solar dyeing. All strong yellow giving plants are wort trying also in solar dyeing, especially if using alkaline water.
- you get more even color if the dye bath is simmered and extracted from the plants the normal way, and then poured over the yarns and left in the sun, but it is easy to get semisolid or multicolored yarns with solar dyeing when plants and yarns are in close contact from the beginning. 
- experiment and enjoy the surprises, solar dyeing is easy and fun and after setting up the jars all you need to do is wait .. and in the meantime you can dye something else.

More dyeing in the spring Lisää keväisiä värjäyksiä

Siivoilin keväällä taas varastoja ja löysin muutamia säkillisiä kuivattuja pajun ja lepän lehtiä ulkovarastosta. Lehdet olivat tosi vanhoja, varmaan ainakin 15 vuotta vanhoja, ja kun ne olivat paperisäkeissä ne olivat ottaneet kosteutta ja homehtuneet. Ajattelin silti kokeilla tulisiko niistä mitään ennen kuin heitän ne kompostiin. Käytin kuivattuja lehtiä 200g/100g lankaa. Liotin lehtiä ensin pari viikkoa lievästi emäksisessä vedessä, keitin ja siivilöin liemen. Pajun lehdistä tulikin ihan hyvä keltainen/kellanruskea (langat esipuretettu alunalla ja viinikivellä), tuo voimakkaampi väri alla olevassa kuvassa. Samanlaisista homehtuneista lepänlehdistä ei kuitenkaan tullut juuri lainkaan väriä, se on tuo vaaleampi samassa kuvassa. Yllättävän hyvin nuo pajunlehdet olivat säilyttäneet väriaineet itsessään vaikka ne olivatkin niin vanhoja ja lisäksi vielä homeisia.

IN ENGLISH
I was cleaning my storage shed in the spring and found some bags of dried leaves of willow and alder. They were very old, at least 15 years old, and since they were stored in paper bags they had gotten moldy. I wanted to try if they yield any color before I throw them in the compost.
I used 200 grams of dried leaves to 100 grams of yarn. I soaked the leaves first for two weeks in slightly alkaline water, simmered them and strained the bath. The willow leaves gave a nice quite strong brownish yellow (the yarns were mordanted with alum and cream of tartar), it is the stronger color in the picture below. The same kind of moldy alder leaves didn't give much color, it is the paler yarn in the same picture. It was surprising how well the willow leaves had contained the dyestuffs, even though they were so old and moldy.

Minulla oli myös vähän homeisiksi päässeitä kuivattuja verihelttaseitikkien lakkeja, ja niistäkin tuli ihan hyvin väriä, homeesta huolimatta. Tässä on ollut 50g kuivattuja sieniä/100g lankaa.

IN ENGLISH
I had also some dried caps of Cortinarius semisanguineus mushrooms which had gotten moldy, and they also gave color despite the mold. I had used 50grams of dried mushroom to 100grams of yarn.

Löysin myös ämpärin missä oli viime vuonna aurinkovärjäyksessä olleita käytettyjä raparperinjuuria ja kokenillia, mössö oli värjääntynyt punaiseksi, mutta keitosta huolimatta näistä ei irronnut mitään väriä enää lankoihin. Ne olisi siis kannattanut syksyllä heittää suoraan kompostiin ja täytyy muistaa jatkossa näiden väriaineiden kanssa, että niillä pitää värjätä jälkivärit heti saman tien. Minulla on sellainen mielikuva, ettei kokenilli muutenkaan kestä pitkää säilytystä kosteana tai liemenä. Kuivattuna se kyllä säilyy.

Yhdessä pussissa oli myös viime vuotisia kuivattuja sekalaisia orakkaita (varmaankin oranssiorakkaita enimmäkseen). Muistelin niiden olleen hyvin nuoria ja siksi ne olivat jääneet laittamatta varastoon tai värjäämättä syksyllä ja kun nyt kokeilin niin eipä niistä tullut juuri mitään väriä, emäksisestä liemestä ja pitkästä keitosta huolimatta.

IN ENGLISH
I also had a bucket where I had kept left over rhubarb roots and cochineal, which I had used for solar dyeing last year. They looked still good and red, but I got practically no color to the yarns. I have to remember to either use them again right after solar dyeing if I want more color from them, or just throw the used dyestuffs to the compost. I think cochineal doesn't store well wet or as bath anyway, but of course it stores well when dry.

Another dye dud was a bag of mixed dry tooth fungi (mostly Hydnellum aurantiacum) which I remember being collected too young and that is why I didn't use them last autumn and they were left laying around. Anyway I boiled them in alkaline bath, but never got any good color from them.

Nyt sitten ovat jo taas kesävärjäykset tuoreilla kasveilla alkaneet, ja indigopata on käytössä. Kasvihuoneessa on krappivärjäys saavissa ja se toimii hyvin näillä helteillä.

IN ENGLISH
Now I have already started the summer dyeing with fresh plants, and set up my indigo pot outside.
In the greenhouse I have madder in a big tub with yarns and it works well now that the days are warm.

Japanese indigo flowers Väritattaren kukkia

Nämä kuvat ovat viime viikon alusta, mutta en ole ehtinyt laittaa niitä tänne aiemmin. Väritatar kukkii kasvihuoneessa nyt oikein hyvin, enkä näistä kasveista leikkaa satoa värjäykseen vaan annan niiden tehdä siementä ensi vuoden kylvöjä varten. Krappivärjäyssaavin takana on purkissa kasvava väritattaren terävälehtinen muoto ja pöydällä oikealla puolella on purkissa toisen vuoden krappi. Pidän krapin purkissa ja kasvatan kasvihuoneessa siinä toivossa, että se kukkisi ensi vuonna ja tekisi kasvihuoneessa siemeniä. Vanhemmat ulkona kasvavat krapit kyllä kukkivat, mutteivät tee siemeniä (ainakaan toistaiseksi).

IN ENGLISH
These pictures are from last week, I was going to post them earlier, but here they are now.
Japanese indigo is flowering in my greenhouse. I don't harvest these plants for dyeing, they will be for the seed crop, so that I have seeds for next year, too. Behind the madder cold dye pot, there is one pointed leaf type of japanese indigo, and on the table there is one madder plant which had germinated a year ago. I'm keeping it in the pot and in the warm greenhouse, so that maybe it will flower and give me seeds there next year. My older madder plants outdoors flower, but don't produce seeds (not so far).

Myös ulkona olevat väritattaret ovat alkaneet muodostaa kukkavarsia, yllä Senbon. Pyöreälehtisissä väritattarissa ei ole vielä nuppujen alkuja näkyvissä, ne ovatkin kaikkein myöhäisimpiä yleensä. Tähän nuppujen muodostumiseen vaikuttaa selvästi moni asia, kasvuajasta ja valon määrästä lähtien, ja eri muodot alkavat kukkia eri aikaan. Teräväkärkinen väritatar on selvästi kaikkein aikaisin tekemään kukkia ja ihmeellistä kyllä viime vuonna kasvihuoneen maahan kylväytynyt ja keväällä itänyt taimi on myös jo tehnyt kukkanuppuja, vaikka se iti itsekseen joskus vapun maissa. Eli itämisestä nuppujen muodostumiseen sillä on kulunut 90-100vrk, todella nopeasti. Vertailuksi kasvihuoneessa kukkivalla pyöreälehtisellä muodolla kului itämisestä nuppuihin 150vrk.  Jospa näistä aikaisista kehittyisi ajan kanssa sellainen kanta, joka virittyy kukkaan ajoissa ja sopisi siksi paremmin täällä viljeltäväksi. Aina voi toivoa. En tiedä onko kukkimisella vaikutusta indigon esiasteiden muodostumiseen lehdissä, haittaako se vai ei, mutta joka tapauksessa sellainen väritatarkanta, mistä ehtisi saada siemeniä myös Suomen kesässä, olisi hyvä.

IN ENGLISH
Also my japanese indigo plants which grow outside have started to show flower buds, the picture above is a variety called Senbon. The round leaf type doesn't show buds yet, and they are usually the latest in that respect. It seems that many things affect to the formation of flower buds (so it isn't simple), the amount of light and how old the plants are, and also different varieties start to flower at different time. The pointed leaf type is the earliest, and I was surprised to see that the one plant which had self seeded in my greenhouse and germinated in the beginning of May, has already now formed flowers, in only 90-100 days from germination. In comparison the round leaf type which flowers also now in the greenhouse, took 150 days from germination to flower bud. I'm hoping this early flowering plant would give me early flowering progeny  and so I would get a strain which starts to flower early here and is more suitable to grow in my climate. I don't know if flowering has any affect to the indigo formation in the leaves, but it would anyway be a good thing to get plants which flower and produce seeds also in our short summer.

Olen ymmärtänyt, että väritatar on tuulipölytteinen, mutta kyllä sen kukilla käy myös hyönteisiä. Ylläoleva ja alapuolella olevat kuvat ovat kasvihuoneesta, ja sama kukkakärpänen oli molemmilla kasveilla, alakuvassa kukassa. Pitkän päälle siis omista kasveistani saadut siemenet eivät ole puhtaita tiettyä kantaa, vaan ne varmasti pölyttyvät ristiin hyönteisten avulla.

IN ENGLISH
I have understood that japanese indigo is pollinated by wind (am I right?), but I saw insects in the flowers, too. The same hoverfly was frist in the round leaf type flower and then in pointed leaf type flower in the picture below. So in the long run these plants will hybridize with the help of insects.

 Ensi viikolla alan kerätä lehtiä väritattarista ja värjätä niillä. Alla kuvassa kuivattuja lehtiä, mistä näkee sinisen väriaineen kertymisen lehtiin. heinäkuun puolessa välissä lehdet olivat vielä vihreämpiä kuin loppukuusta ja yllättävää kyllä viikko sitten otetut lehdet eivät ole tummempia kuin keskimmäiset. Eroja siis näkyy olevan tässäkin suhteessa. Ylemmät lehdet ovat Senbon lajikkeesta ja alemmat pyöreälehtisestä väritattaresta. Täällä lisää siitä miten näkee milloin lehdet ovat valmiita värjäykseen.

IN ENGLISH
Next week I'm starting to harvest leaves for dyeing. In the picture below I have dried the leaves to see how much there are precursors in the leaves. In mid July the leaves were still quite green, and in the end of July they were much darker and blueish. Surprisingly the leaves dried a week ago were not as dark or darker than the middle leaves. The leaves in the upper row are Senbon, and the lower row the round leaf type. Here more about how you see when the leaves are ready for harvesting.

Vielä lopuksi tomaatteja kasvihuoneesta:)

I also grow other plants besides dye plants, here are tomatoes in my greenhouse:)

Blue dyeplants and other stuff Värikasvikuulumisia

Kesä kuluu kovaa vauhtia. Olen värjännyt koko ajan, mutta langat menevät nyt torille, kun siellä on kiireisin aika. Nettikauppaankin tulee lisää lankoja, viimeistään loppukesällä, mutta toivottavasti kuitenkin jo aikaisemmin.
Tämä kesä on ollut taas hiukan normaalimpi, ja viileämpi kuin kaksi edellistä kesää. Kasvihuoneessa on taas värjäyksiä ja kuoria fermentoitumassa, mutta huomaa kyllä, että viileä sää hidastaa värjäytymistä, eli värjäyksiä on pidettävä pidempään, että väristä tulisi yhtä voimakas kuin lämpimämmässä. Krappi toimii hyvin kahdessakymmenessäkin asteessa, mutta indigokäymiskyypin olen nyt jättänyt suosiolla pois, tältä kesältä. Kun en saanut sitä täysin onnistumaan kuumana viime vuonnakaan, en usko se onnistuvan nytkään, kun yölämpötilat menevät lähelle kymmentä astetta. Aurinkovärjäyksiä on muutamia purkkeja ja ne näyttävät tulevan ok.

IN ENGLISH
Summer goes by so fast. I have dyed all the time, but the yarns have gone to the market, where it is the the best season now. I'll add more yarns to the online-shop later, hopefully before end of the summer.

This summer has been cooler than the previous two summers, more like normally it is here. The days have been mostly below 20C ( 68F) and nights closer to 10C (50F), and it has been raining more than usually. I have dyepots and barks fermenting in my greenhouse, but it takes longer to dye in cooler weather. Madder works fine even in this temperature, but I didn't try fermenting indigo this summer. It didn't work well even last summer when it was way hotter, so I don't think it will work when the night temperatures are this low. I have some solar dye glass jars, though, and they seem ok.

Värikasvit ovat pitäneet sateisista ilmoista. Morsinko kasvaa hyvin, mutta kiinalaiselle morsingolle alkukesän viileät ilmat olivat liian kylmiä, vaikka olin suojannut ne harsolla. Ne alkoivat työntää kukkavartta, niinkuin käy, jos niille on liian kylmää. Tavallinen morsinko ei onneksi tee tätä helposti.

My dyeplants have liked the rainy weather. Woad grows well, but chinese woad has started to flower, the nights had been too cold for it. It bolts easily if the temperatures go close to zero. The European woad stands the cold better.

Väritatar pitää myös sateista, mutta ei kylmistä öistä. Pidinkin niiden päällä harsoa koko kesäkuun, ja yksi penkki missä ei ollut harsoa, selvästi kärsi kylmästä, ja lehtien reunat punertuivat. Nyt nekin kyllä alkavat taas näyttää normaalilta.
Yllä olevassa kuvassa väritattaren muotoa, millä on terävät lehtien kärjet.

Japanese indigo also likes rains, but it hasn't liked cold nights. I had them covered with horticultural fleece all June, but I hadn't covered one bed and the japanese indigo there clearly suffered from cold. The edges of the leaves turned red. Now they are beginning to look normal and healthy.
In the picture above there is a pointed leaf variety of japanese indigo.

Tässä taas pyöreälehtistä väritatarta.

Here is the round leaf variety of japanese indigo.

Ja nämä ovat 'Senbon' nimistä väritattaren lajiketta, jonka lehdet näyttävän olevan kahden edellisen väliltä.

And these are a variety called 'Senbon', it's leaves are between the first two varietys.

Puiden lehdet ovat vielä hyviä kerättäväksi. Mitä pidemmälle kesä etenee, sitä enemmän väriaineet lehdissä muuttuvat, eivätkä ne anna enää myöhemmin niin helposti hyvää väriä. Pitkä haudutusaika kyllä auttaa loppukesänkin lehtien kanssa.

The tree leaves are still good for harvesting. In the end of the summer the dyestuffs in them change and they don't yield so good colors as in the early summer. Long simmering may help with late summer leaves.

------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

Lopuksi kuva puutarhasta viime viikolta, ennen rankimpia sateita. Kyllä kesä on ihanaa aikaa:)

Last I have to show a picture of my flowers earlier last week, before the heavy rains. I just love summer:)

Buckthorn bark experiment and lightfastness Paatsamankuorikokeilu ja valonkesto

Viime kesänä kokeilin jälleen kylmävärjäystä fermentoidulla paatsamankuorella. Aiemmista kokeiluista täällä ja täällä. Nyt tein arkeologi Krista Vajannon ohjeen mukaan, hän kertoi kokeiluistaan Värjäripäivillä 2010 ja siitä oli myös Varjärikillan lehdessä syksyllä 2010.  Värjärikillan sivuilla on lyhenelmä (pdf) hänen esityksestään, mutta ei yksityiskohtaisesti miten hän on tehnyt, samoin kuin TetriDesign'in verkkolehdessä.

Laitoin heinäkuun alussa likoon tuhkalipeään 200g saksalaista paatsamankuorirouhetta, ja annoin purkin käydä kasvihuoneen lämmössä. Lisäsin aina tuhkalipeää sitä mukaa liemi kävi ja pH laski, kunnes purkki oli melkein täynnä. Kolmen viikon kuluttua pH oli 6. Toisin kuin aiemmin, lisäsin 100g aluna-viinikivipuretettua lankaa vasta  happamaan liemeen, ja annoin seistä kasvihuoneessa. Lämpötila purkissa vaihteli 20-35°C, alempi yöllä ja korkeampi auringossa päivällä.

IN ENGLISH
Last summer I experimented again with fermeting buckthorn bark. Here and here are my previous experiments with it in high pH. Now I tried a method an archaeologist Krista Vajanto has used. She told about her experiments in Finnish Dyer's Guild summer meeting in 2010, and also wrote about it in the Guild's paper next autumn. There is a summary of her lecture online in Finnish here, but not the exact method, and she has also written about dyeing with barks in TetriDesigns pages in Finnish.

I soaked 200g of buckthorn bark pieces  in wood ash lye, and let the jar ferment in my greenhouse in the summer. The fermenting lowered the pH and every few days I added more wood ash lye to the jar to raise the pH, and finally the jar was almost full. When the pH dropped next time to 6 (about three weeks from the start), I let it stay low and added 100g of alum/CoT mordanted yarn to the jar. I kept the jar in the greenhouse and the temperature varied between 20 and 35°C, it was higher in the the daytime in sunshine and lower during the night.

Yllä olevassa kuvassa lanka kahden  viikon värjäyksen jälkeen, hyvin oranssi. Annoin langan hapettua narulla tunnin verran, mutta kun väri ei muuttunut tuosta, niin laitoin sen takaisin värjääntymään.

IN ENGLISH
The pictures above were taken after about two weeks dyeing, nice orange. I let the yarn oxidize in the line for one hour, and when the color didn't deepen or change, I put it back to the jar.

Loppukesä oli tosi kiireinen ja seuraavan kerran katsoin lankaa syyskuussa, 6 viikkoa myöhemmin. Aluksi se näytti samanlaiselta oranssilta kuin kesälläkin (kuvat yllä), mutta kun olin ripustanut langan narulle sen väri alkoi muuttua ja kahden päivän jälkeen se oli kellanruskea, kuva alla. Väristä tuli siis ruskeampi kuin aiemmin fermentoidussa emäksessä värjätty, joka oli punaisempi. Samantapaisen tuloksen sain silloin 2008, mutta nyt pidemmässä ajassa väristä tuli tummempi ja ruskeampi. Joka tapauksessa paatsamankuori värjää hyvin myös viileässä lämpötilassa, jos vain aika on tarpeeksi pitkä. Tämä paatsamankuori oli siis saksalaista orapaatsaman, Frangus catharctica, kuorta, jota myyn myös nettikaupassani. Kuivatusta kotimaisesta  korpipaatsaman kuoresta tulee todennäköisesti samantapaisia tuloksia.

IN ENGLISH
I was so busy in the late summer (with the market, japanese indigo, mushrooms and everything) that I forgot the yarn, and looked it next time six weeks later in September. At first it looked the same orange like in the summer (pictures above), but soon the color started to darken, and after two days in the line outside it was yellowish brown, picture below. The color became now more brownish  when compared to the redder color dyed in alkaline fermenting bath. I got the same kind of results back in 2008, only now the color was darker, which was probably due to the longer time in the bath. Anyway buckthorn bark dyes well also in lower temperatures, it only takes more time. This buckthorn bark was from Frangus catharctica, but our native Rhamnus frangula bark  probably gives similar colors.

Pesin silloin syksyllä langan ja se sai olla varastossa helmikuulle, jolloin aurinkoiset ilmat tulivat, ja päätin tehdä  valonkestotestin näille paatsamankuorivärjätyille langoille. Otin mallipätkät eri  värjäyksistä ja laitoin ne kuistille aurinkoon puolet peitettynä kahdeksi viikoksi, lumi vielä varmaankin tehosti auringon säteilyä.
1. 2008 värjätty emäksessä fermentoimalla 200g paatsamankuoria/100g lankaa
2. 2008 värjätty emäksessä fermentoimalla 100g paatsamankuoria /100g lankaa
3. 2011 kesällä ylläkuvattu värjäys 200g paatsamankuoria/100g lankaa
4. 2012 värjätty normaali keittomenetelmä 200g paatsamankuoria/100g lankaa (sama suhde vertailun vuoksi, vaikka vähempi olisi riittänyt. Tavallisesti käytän 30-40g kuoria/100g lankaa, liotan yön yli, haudutan tunnin, siivilöin ja värjään tunnin, värjäyslämpötila on hyvä pitää enintään 80C, liian korkeassa väri samenee)
5. 2012 värjäys no4, mutta lanka laitettu kylmään tuhkalipeään, pH9, värjäyksen jälkeen yön yli, jolloin väri muuttui keltaisesta ruusunpunaiseksi
6. 2012 purettamaton vertailulanka, ollut myös tuhkalipeässä

IN ENGLISH
I had washed the yarn in the autumn and put to storage. In February the sun came out and I took samples from different buckthorn bark dyeings and put them outside in the porch, half covered for two weeks. Sun was bright and the snow intensified the sunlight.
1. 2008 dyed in fermenting basic bath, 200g of bark to 100g of yarn
2. 2008 dyed in fermenting basic bath, 100g of bark to 100g of yarn
3. 2011 the above dyed in the summer in neutral to acidic bath, 200g bark to 100g of yarn
4. 2012 the normal hot neutral bath, 200g of bark to 100g of yarn ( I used the same relation even though that amount would have dyed more. Usually I use 30-40grams of bark to 100g of wool for golden yellow colors, soak, simmer and then dye in the bath.)
5. 2012 the dyeing no 4, but the yellow yarn was soaked after dyeing in cold wood ash lye (pH 9) overnight, and the color changed from gold to red.  
6. 2012 unmordanted control yarn from the bath 4 but also soaked in wood ash lye overnight.

Näytteet kestivät auringonvaloa melko hyvin, kuvassa ei näy värirajaa kunnolla, lankojen oikeanpuolimmainen pää oli auringossa, mutta no 1 ja 2 eivät haalistuneet käytännössä ollenkaan. Tosin niiden värikin oli hyvin kylläinen ja voimakas. No 3 haalistui ihan hitusen. No 4 väri ei haalistunut vaan muuttui hiukan tummemmaksi, eron huomaa tarkkaan katsoen. No 5 ja 6 ruusunpunainen väri haalistui jonkin verran, selvästi enemmän kuin näytteet 1-3 ja purettamaton hiukan enemmän kuin alunapuretettu.
LISÄYS: Tässä viime kesäisessä  värjäyksessä tietysti unohtui purettamaton kontrollilanka, joka olisi voinut värjääntyä eri tavalla. Krista Vajanto kehoitti käyttämään nimenomaan purettamatonta lankaa.

IN ENGLISH
The samples took the test quite well, in the picture the change of color doesn't show very well, the right hand half of the yarns was in the sun. No 1 and 2 didn't change at all, but their color was saturated and strong to begin with. No 3 faded just a little. No 4 didn't fade but it did change to a little darker and not so bright color. The rose colored no 5 and 6 faded somewhat, more than samples 1-3, and the unmordated more than alum mordanted sample.

EDIT: Last summer I forgot (once again) to have unmordanted control yarn in the dyebath, it could have become different color. Krista Vajanto advises to use unmordanted yarn for this type of dyeing.

Mushroom solar dye Aurinkovärjäystä verihelttaseitikeillä

Viime kesänä kokeilin toisen kerran värjäystä verihelttaseitikeillä pelkästään auringon lämmössä kasvihuoneessa. Laitoin isoon lasipurkkiin kerroksittain esipuretettuja lankoja (aluna-viinikivi) kuivattujen sienten kanssa. Kuivattuja sieniä oli 70% langan painosta, olisin laittanut enemmänkin, mutta purkkiin ei mahtunut. Lisäksi tein niin, että laitoin toiselle laidalle purkkia pelkkiä lakkeja ja toiselle laidalle jalkoja, tarkoituksena että puolet langasta tulisi keltaisempaa ja puolet punaisempaa. Purkki oli auringossa kaksi viikkoa heinä-elokuun vaihteessa, purkin lämpötila oli päivisin n 30°C ja öisin matalampi. Langat kyllä värjääntyivät:), mutta ei niin voimakkaasti kuin kuumemmassa värjätessä (60°C tai yli).

IN ENGLISH
Last summer I tried a second time to solar dye with mushroom Cortinarius semisanguineus, in my greenhouse. I put dried mushrooms and mordanted yarn (alum and cream of tartar) in a big glass jar, 70% of dried mushrooms to the weight of the fiber. I would have used even more, but there wasn't any room in the jar for more mushrooms. I also put the caps of the mushrooms to the other side of the jar and the stems to the other side, hoping to get more yellow from the stems and more red from the caps to different parts of the yarn.  The jar was in the sun in July and early August for two weeks,  and and the temperature in the jar was around 30°C in the daytime and less at nights. I got color like I wanted:), but not as strong as what I get in normal hot bath (60°C or more).

Yllä verihelttaseitikin tuoreita lakkeja ja alakuvassa jalkoja

Above fresh caps of Cortinarius semisanguineus and below stems of the same mushrooms.

Tällaista tästä kokeilusta tuli, vertailuksi kuumassa yhtä aikaa värjättynä tulisi tällaista.
Eli lämpötilalla on aika paljon vaikutusta, eikä pidempi värjäysaika kompensoi näillä alempaa lämpötilaa, niinkuin vaikka krapilla värjätessä. Toisaalta tässä ei kulunut yhtään sähköä tai muuta energiaa:)

This is what I got now, here is what I get when I dye with these mushrooms in a hot bath.
So temperature does matter, and longer time in the bath didn't compensate the lower dyeing temperature with these mushrooms like it does when dyeing with madder. On the other hand this way I didn't have to use electricity:)