December 8 Brown from Pisolithus Hernekuukusen ruskeaa

Joulukuun kahdeksannen päivän lanka on tummaruskeaa, täällä kaupassa.
Se on värjätty hernekuukusella, Pisolithus arhizus- sienellä. Tätä sientä ei kasva täällä lähistöllä, vaan olen saanut niitä monta vuotta sitten värjäys-ystävältä. Yritin silloin myös ripotella itiöitä tännekin, mutta yhtään itiöemää ei koskaan ole noussut, vaikka siitä on jo yli kymmenen vuotta. Ehkä maaperä ei ole ollut sopiva, eikä oikeaa isäntäkasviakaan ole ollut rihmaston kasvamiseksi.
Hernekuukunen on hyvä värisieni, ja antaa värejä tummanruskeasta keltaiseen. Oikeastaan vain tuoreilla jalopähkinöillä tulee samanlaista ruskeaa, mistään muusta en ole sellaista saanut.
Hernekuukusilla värjätty tummanruskea ei ole tasainen väri, vaan siinä on eri ruskean sävyjä. Täällä ja täällä olen aiemmin kirjoittanut hernekuukusella värjäämisestä.

IN ENGLISH
December 8th yarn is dark brown, in my shop here.
It is dyed with mushroom Posolithus arhizus. This mushroom doesn't grow near where I live, but in more northern Finland, and not very common even there, but it is a mushroom that can be found all over the world in different continents. I got them from a dyer friend here in Finland many years ago. I also tried to get it to grow near my garden but maybe the soil wasn't right or there wasn't suitable trees for it to grow because none has come up yet.
Pisolithus arhizus is a good dye fungi, and gives colours from golden yellow to dark brown. Actually it is the only natural source to give dark brown besides fresh Juglans walnut hulls. Colour dyed with Pisolithus is not even dark brown, but has subtle different shades of brown in it. Here  and here I have written about dyeing with Pisolithus.

More Pisolithus yarns Lisää kuukuslankoja

Muistatte varmaan, kun värjäsin syyskuussa ensimmäisen kerran hernekuukusilla. Tein myöhemmin myös toisen kuukusvärjäyksen, josta en siivilöinyt kuukusia pois vaan ne olivat lankojen kanssa samassa liemessä tarkoituksenani saada mahdollisimman kirjavaa lankaa, mitä sitten sainkin. Tummimmat värit tulivat ensimmäisestä liemestä, jossa oli 500g kuukusia ja 100g lankaa. Jälkivärejä tuli ensin kolme, ja samoin kuin ensimmäisellä kokeilukerralla kolmas jälkiväri oli jo aika vaalea. Liemet saivat seistä kuistilla kolmisen viikkoa, ja yhtenä päivänä lokakuun alussa ajattelin sitten vielä kokeilla, josko liemestä irtoaisi edelleen vähän väriä. Olinkin aika yllättynyt kun langoista tuli melko tummia, paljon tummempia kuin viimeisin jälkiväri samasta liemestä kolme viikkoa aiemmin! Kuukuset olivat olleet koko ajan liemessä ja nähtävästi niistä oli irronnut lisää väriä eli mitään ei kannata heti heittää pois:)

Värjäsin liemessä yhden vyyhdin kerrallaan, ja aina ajattelin, että seuraavasta ei varmaan tule enää väriä, mutta uskomattoman paljon sitä tuli. Viimeisimmässä vyyhdissä ei enä ole ruskeaa juuri lainkaan, vaan se on kellertävän hiekan ruskea (ei kuvassa), mutta liemi on edellen tallella ja ehkä vieläkin laitan sinne lankaa.

Yhteensä vajaalla 3kg:lla hernekuukusia olen nyt värjännyt 2,2kg lankaa. Tummimpia ruskean sävyjä ei tullut kuin vahvoista ensimmäistä liemeistä, yhteensä 450g, muut värit ovat punaruskeita/erilaisia keltaisia, kuten kuvasta näkyy, ja viimeisimmät värit kellanruskeita/keltaisia. Eli ensin tarttuvat tummanruskeat värit, sitten punaruskea ja kellaruskeat ja viimeiseksi jäävät keltaiset.
Vasemmalla oleva harmaanruskea vyyhti oli esipurettu raudalla, ei alunaa ollenkaan, se väri ei ole minusta niin mielenkiintoinen kuin muut, alunalla ja viinikivellä puretetut. Joitain näitä lankoja olen jo myynyt, osa on kaupassa ja osaa ajattelin käyttää joihinkin lapaspaketteihin myöhemmin syksyllä:)

Sitten vinkkejä hernekuukusvärjäykseen, mitä itse koin hyödyllisiksi:
-hernekuukusia kannattaa aluksi keittää useita tunteja
-lisää hiukan astianpesuainetta liemeen kuukusten keittovaiheessa, ja sekoita ensimmäinen tunti (ihan oikeasti!), varo ettei liemi kiehu yli
-kuukusten kannattaa antaa olla väriliemessä lankojen kanssa
-myös langan kannattaa antaa värjääntyä pitkään, useita tunteja ja mieluiten yön yli, väristä tuli voimakkaampi
-värjäyslämpötila kannattaa nostaa 90C, viileämmissä lämpötiloissa väristä tuli vaaleampi
-aivan ensimmäisen värjäyksen huuhteluvesi kannattaa ottaa talteen ja lisätä takaisin väriliemeen, siinä oli paljon väriä jäljellä
-jo käytettyä värilientä kannattaa seisottaa muutama viikko ja siitä tulee lisää väriä lankoihin. En tiedä, miksi näin tapahtuu, joko hernekuukusista irtoaa lisää väriä tai sitten väriaineet muuttuvat liukoisempaan muotoon ajan kanssa liemen seistessä ja näin väriä tulee lisää käyttöön.

Kaikista hernekuukusilla värjäämistäni langoista tuli kirjavia, mistä olen oikein tyytyväinen, ne ovat hyvin elävän näköisiä värejä. Miksi näin tapahtui, se on vieläkin epäselvää. En usko, että kuukusten jättäminen väriliemeen vaikutti tähän lopulta, ja toinen Leena oli tänä aamuna löytänyt yhden mahdollisen selityksen Suomen Sieniseuran sivuilta: siellä suositellaan lankojen kevyttä linkousta, jotta ne kuivuisivat nopeasti ja väristä tulisi tasaisempi. Olin itsekin huomannut, että lankojen väri muuttui niiden kuivuessa valossa narulla ja tummat värit voimistuivat, ehkä hapettuminen märkänä vaikutti väriin?? Kuivana lankojen väri ei ole muuttunut enää.
Tämä on kyllä todella mielenkiintoinen sieni.

Ripottelin sen itiöpölyä hiekkaisiin paikkoihin pihamme lähellä, jospa ne alkaisivat kasvattaa sienirihmastoa myös tänne ja joskus saisin kerättyä hernekuukusia omalta pihalta:)

In English
You might remember when I dyed first time with mushroom Pisolithus arhizus in the beginning of September. I dyed another patch of Pisolithus a week later and as I wanted to get variegated yarns, I didn't strain the mushrooms from the dyebath (at the time I thought this might help, and I did get variegated yarns, but not perhaps for this reason)), and so the mushrooms were together with the yarn in the bath. I got the darkest colors from a bath with mushrooms five times the weight of the yarn. I got also three afterbaths and like the first time I dyed with this mushroom, the third afterbath was quite light yellow.

The used dyebath was left to sit for three weeks (with mushrooms still in it), I never got around to throw it away. One day in the beginning of October I looked at it and thought that as it was still dark, maybe I would get some color to one more skein. I then reheated it with one skein of alum mordanted yarn. I was really surprised to see that after simmering for couple of hours and letting cool until the next morning, the yarn was very nice variegated dark reddish brown/brownish yellow. Much darker color than even the second afterbath from the same dyepot three weeks earlier! One lesson learned: never throw anything away too soon:)

After the first skein, I put one more to the bath for one day.. then another.. and another and another. It dyed unbelievably lot of yarn. The last skein is not reddish brown, but brownish yellow (not in the picture, it is still wet), and the bath still looks dark. Will it ever exhaust?

With about 3kilos of Pisolithus mushrooms I have now dyed 2,2kilos of yarn (and every skein is different). I got the darket shades only from the first baths (about 450grams), the other colors are reddish/yellowish brown, like you can see from the picture, and the last colors are more yellow. So the first pigments to attach are the dark browns, then reddish browns and brownish yellows and yellows are left to the last.
In the left side there is one skein which is greyish brown, that was pre-mordanted with iron (no alum), and all the other skeins were premordanted with alum and cream of tartar, which I think gave better colors. I have already sold some of these yarns, some are in my shop, but some I thought to use for some mitten kits, later, when I can decide which mittens would be nice with these colors:)

Then some tips which I found useful, when dyeing with Pisolithus arhizus:
-first boil the mushrooms for several hours, the longer the better
-add some dishwash detergent to the boiling mushrooms and stir the pot for the first hour (I mean really all the time), be careful that the bath won't boil over, it easily does
-leave the mushrooms to the dyebath with yarns
-the longer you leave the yarns to the dyebath, the better, at least for several hours, preferably overnight, this way the color is stronger
-raise the temperature of the dyebath to 90C (almost boiling, but not quite). In lower temperature the color will become lighter
-take the first rinsing water of the yarns and pour it back to the dyebath, there are a lot of pigments in it
-let the already used dyebath sit with mushrooms in it for couple of weeks and you get more color out of it. I don't know why this happens, either the mushrooms release more dye in longer soak, or the dye pigments change to more soluble form and you get more dye which is able to attach to the fiber.

All the yarns which I have dyed with Pisolithus arhizus became variegated, which I am very happy:) They look so lively. Why this happened I still don't know. I don't believe now that leaving the mushrooms in the dyebath was the reason and this morning another Leena (her blog is unfortunately only in Finnish) had found another explanation for it in the Finnish Mushroom Societys web pages (in Finnish): there a short spin-drying is recommeded especilly for Pisolithus dyed yarns right after dyeing to help to get even color. I had noticed that the color of the yarns became darker in the first 30 minutes when I put them outside on a line to dry. Maybe the wetter parts oxidized more and that affected the color?? In the dry yarn the color seems stable.
This is so interesting mushroom!!

I sprinkled some Pisolithus spores in the sandy soil near hour house, I hope the mycelium starts grow and someday I can get Pisolithus from my own back yard, but growing mushrooms is not as easy as growing plants from seeds:)
By the way, Bessettes mushroom book says that this mushroom is also widely distributed in North America. It grows in sandy soils typically under oak and pine and also commonly with Prickly Pear cactus.

Pisolithus soup Kuukuskeittoa

Reilu viikko sitten sain ämpärillisen hernekuukusia (Pisolithus arhizus, syn tinctoria)kokeiltavaksi. Näitä en ole koskaan löytänyt itse ja nyt kun tiedän miltä nämä oikeasti näyttävät, niin ehkä joskus niitä löytyisi täältäkinpäin. Nämä ovat aika isoja sieniä, mutta ne kasvavat osittain maan alla, joten koko kuukunen ei näy helposti. Hiekkakuopat ja hiekkateiden varret ovat kuulemma hyviä paikkoja etsiä näitä ja sienikeskustelupalstalla on hyviä kuvia niiden tyypillisestä kasvupaikasta, ja miten vaikea niitä on huomata kiven seasta:)
Näitä löytyy harvakseltaan koko Suomesta (kirjallisuuden mukaan) ja pohjoisten alueiden lisäksi myös trooppisilta seuduilta ympäri maapalloa. Ne ovat useiden eri puiden juurisieniä, mm mäntyjen, tammien, koivujen ja jopa eukalyptusten läheisyydestä hiekkapitoisilta vähäravinteisilta mailta.

In English
A week ago I got from my dyerfriends bucketfull of Pisolithus arhizus (syn tinctoria) mushrooms to try to dye with. I use the latin name for these, because in Finnish there is only one common name for them, but when I googled and read my dyebooks, I found out at least seven different English names for the same mushroom: Dyemaker's False Buffball, Dog Turd Fungus, Dead Man's Fist, Dead Man's Foot, Horse Dung Fungus, Rotten Tooth Fungus and Bohemian Truffle. A little confusing, but if I use the latin name then everyone knows what I am talking about:) I hope. In English you can find more about Pisolithus arhizus for instance in MushroomExpert site.
I have never found these myself, but now that I know what they really look like, maybe I will find some in this part of Finland, too. They are quite big, as you can see them compared to my hand, but about half of them is usually buried in the ground. In Finnish mushrooms online discussion group there are good photos of them. In the first picture there is the growing site, and you can see, it is not easy to find, they look so much like stones.
They grow in both temperate and tropical regions, around the world, and form ectomycorrhizal associations with many trees: conifers, oaks, birches, casuarinas and eucalyptus.

Nämä hernekuukuset olivat jo vanhoja, näkee hyvin, miten kuukusen laki on haljennut ja paljastanut itiöpölyä.

In English
These mushrooms were already quite old and you can see in the photo how the top of the fungus has broken to release the spores.

Tässä sieni leikattuna halki. Sienen ruskea yläosa on kaikki itiöpölyä. Olisipa ollut mielenkiintoista kokeilla värjätä erikseen tummalla kiinteällä osalla ja toisaalta ruskealla itiöpölyllä, mutta näin ensimmäisellä kerralla samaan keittoon menivät kaikki osat.

In English
Here is the picture what it looks like when I cut the mushroom in half. All the cinnamon brown in the top of the mushroom is spore dust. It would have been interesting to dye separately with the top part and the lower solid part of the mushroom, but as this was my first time with these, they all went together to the same bath.


Leikkasin 1,5kg kuukusia pieniksi paloiksi, itiöpöly meni ihan musertamalla ja sen kanssa olikin tulla ongelmia. Se ei tahtonut millään sekoittua veteen, mutta onneksi olin saanut vinkin kokeneemmilta kuukusvärjäreiltä, että liemeen kannattaa laittaa tippa astianpesuainetta alentamaan nestejännistystä. Silti soppaa sai sekoittaa melko tavalla sen kiehuessa, ettei se kuohunut yli kattilasta! Onneksi tästäkin kuukuskeiton ominaispiirteestä olin saanut varoituksen:) Haudutin keitosta kolmisen tuntia hiljaisella (juuri em syystä) tulella ja annoin vielä jäätyä yön yli.
In EnglishI cut 1,5kg of Pisolithus mushrooms to small pieces, the spore dust was literally dust and easy to crush, but there was also a problem with it: it was so hydrofobic that I couldn't get it to mix with water. Luckily I had gotten advise from more experienced Pisolithus dyers to add a drop of dishwash detergent to the water to lower the surface tension and that would help. In spite of it I had to agitate the Pisolithus soup for the first hour so that it didn't boil over, which it seemed to do very easily. Luckily I had been warned about this particular trait of Pisolithus also in advance:) I simmered the bath for about three hours and then let it cool overnight.
Etsin netistä tietoja kuukusvärjäyksestä, sillä vaikka värjäyskirjoissa oli muuten tietoa siitä, niin suhdetta tuoreiden sienien ja langan välille en löytänyt. Kuivatuilla sienillä värjäyksestä löytyi resepti Allfiberarts'in sivuilta.
Siivilöin liemen ja poistin kattilan pohjalle kuukusista tulleen hiekan (!). Liemi näytti aika tummalta, joten laitoin siihen 300g valkoista alunalla ja viinikivellä esipuretettua lankaa. Isossa padassani oli indigoliemi, joten jouduin sullomaan tämän värjäyksen pienempään 20l kattilaan ja langat olivat liian ahtaasti, osa nousi pintaan. Liemen pinta näytti hyvin tummalta, mutta kun sitä sekoitti, oli alempana keltaisempaa lientä, käsittämätöntä. Liemi oli myös kuin laihaa sosekeittoa, olisivatko itiöt menneet siivilän läpi takaisin liemeen ja paksuus olisi johtunut niistä?? Nostin liemen lämmön reiluun 90C (liemi melkein kiehui vahingossa), sekoittelin lankoja usein, ja parin tunnin värjäyksen jälkeen annon lankojen jäätyä liemessä seuraavaan aamuun. Pesin langat saman tien, ja niistä lähti aika tavalla irtoväriä ensimmäisissä huuhteluissa. Aluksi langat näyttivät oranssinkirjavilta, mutta kun ne kuivuivat väri tummeni ja lopulta ne olivat ruskeankirjavia, no1!! Miksi ihmeessä niistä tuli noin epätasaisesti värjääntyneitä? Samasta puretuserästä olevaa lankaa olin värjännyt aiemmin muussa väriliemessä ja saanut aivan tasaista eli siitä ei voinut olla kyse. Langat eivät olleet väljästi liemessä niinkuin olisi pitänyt, olisivatko siis liemessä olevat itiöt voineet antaa väriä niihin paremmin kosketuksissa olevien langan kohtien kanssa? En keksi mitään muuta selitystä. Onko tällaista tapahtunut muille kuukusvärjäreille? Aluksi ajattelin, että värjäys oli epäonnistunut, mutta siitä tulikin oikeasti tosi hienon väristä:)

Ensimmäiseen jälkiväriin laitoin myös 300g valkoista lankaa kuten edellä, ja värjäys samoin vuorokauden yhteensä, tuloksena no 2, sekin kirjavaa. No3 on yksi vyyhti tästä ensimmäisestä jälkiväristä, jonka laitoin puoleksi tunniksi kädenlämpöiseen tuhkalipeäveteen (pH9), keltainen väri muuttui jännän hiekanruskeaksi.
No4 on toinen jälkiväri, sitäkin 300g, edelleen kirjavaa, vaikka vaaleasta väristä johtuen sitä ei kuvasta erota kovin hyvin.
Laitoin kertaalleen keitetyt kuukusenpalat takaisin liemeen, keitin niitä hiljaa kolme tuntia ja seuraavan päivänä siivilöimättömään liemeen laitoin 200g lankaa ajatuksena saada lisää voimakkaan kirjavaa lankaa, mutta vaikka siitä tuli kirjavaa, niin tuollaista keltaista, no5.
1,5kg hernekuukusia on nyt värjännyt 1,1kg lankaa, liemi on edelleen tallessa, ja ehkä ehkä sieltä tulee vielä väriä. Pienessä purkissa minulla on nyt myös 200g hernekuukusia likoamassa tuhkalipeäliemessä.. näitä kokeiluja:)

In English
I tried to find information about dyeing with Pisolithus in the Internet, because I couldn't find the ratio between mushrooms to yarn in my books with this fungi. I found this recipe with dried fungi in Allfiberarts website.
I strained the bath and removed all the sand in the bottom of the pot (which came from the Pisolithus mushrooms!). The bath looked pretty dark, so I put in 300grams of white premordanted (alum and cream of tartar) yarn. My big pot was full of indigo bath, so I had to use a smaller, 20litres, pot and the yarns were too crowded in it. The surface of the bath looked very dark and the yarns in it, too, but deeper in the pot the liquid was lighter golden color, really uncomprehensible!! The bath was also like thick soup, nothing like a normal dyebath. I suspect the spores had gone through my sieve and the thickness was because of that, but I am not sure.
I raised the temperature to 90C, it almost boiled by mistake, and I tried to keep the yarns moving in the bath. After dyeing for two hours I turned the heat off and let the yarns cool in the bath until next morning. I washed the yarns and there was a lot of loose dye in the couple of first rinses. At first the yarns looked orange but when they dried they now are dark brown with golden streaks, very uneven dyeing:( No1. I don't understand why they came up so uneven. I had dyed yarn from the same mordanting bath in another dyebath and they were ok, nothing like these, so the problem can't be with mordanting, at least I don't think so.
Perhaps the spores had given more color to the parts of yarn they were most in touch with, as the yarns were crowded. I can't think of any other explanation. Has this happened to anyone else with Pisolithus dyeing? At first I thought the yarns were a failure, but the more I look at them, the more fabulous they look:) I wish could do that again!

I then put another 300grams to the first afterbath, white premordanted yarn like before and dyed the same way. The result was no2, that one also a streaked color. No3 is one skein from this bath and I then put it to soak in warm woodash lye (pH9) for thirty minutes.. The yellow turned out to more sand color.
No4 is the second afterbath, 300grams of it, and uneven, too, even though you can't see it in the picture because of the light color.
I boiled the used Pisolithus pieces in the dyebath once more for three hours and next day I put t 200grams of white premordanted yarn to the unstrained bath, in hopes that it would dye the same kind of dark streaked yarn as the first bath. It came out uneven, like I hoped, but not dark, only golden color No5.
I have now dyed with 1,5kg of Pisolithus 1,1kg of yarn, I still have that bath left, but more interesting might be the 200grams of Pisolithus I have soaking in glass jar in wood ash lye... experiments,experiments:)