My walnuts and dyeing with walnut husks Jalopähkinöitäni ja pähkinänkuorivärjäystä

Saksanjalopähkinän (Juglans regia) kuoret ovat yksi niistä harvoista luonnonväreistä, jotka tarttuvat kestävästi kuituihin ilman mitään puretusta. Erilaisten Juglans-lajien pähkinöiden kuoria on käytetty värjäykseen ihan ympäri maailmaa, ja ne sisältävät tanniinien ohella juglone-nimisen väriaineen erilaisia johdannaisia, näitä samoja aineita on myös muuallakin jalopähkinöissä, juurissa ja nuorissa versoissa, mutta pähkinöiden kuorissa eniten, 6-8% kuivapainosta (Cardon).

Saksanjalopähkinää kasvaa laajalla alueella Euroopassa, mutta Suomessakin voi kasvaa jalopähkinöitä. Omani ovat vielä pieniä, viime vuonna saamani vuoden vanha taimi mantsurainjalopähkinää (Juglans mandshurica) talvehti hyvin viime talven maassa, sen emokasvi on Hämeenlinnassa, joten miksei se viihtyisi myös meillä.  Kuva alla.

IN ENGLISH
Husks of common walnut (Juglans regia) are one of the rare natural dyestuffs that are fast without a mordant. Different species of walnuts (Juglans) have been used for dyeing around the world and besides tannins, they contain many derivatives of Juglone, according to Cardon mostly in the fruits (6-8% of the dry weight), but also in the roots, young shoots and catkins. 

Common walnut grows in most of the Europe, but also in Finland you can grow some Juglans species. My own trees are still very small, I got Juglans mandshurica a year ago and it survived last winter without any damage. Of course the mother tree of my little one grows in Hämeenlinna, about 100 kilometres north form us, so it should grow also here. Picture of my plant below.

 Viime syksynä kylvin myös lisää muita jalopähkinöitä. Tosin värjäänkö enää itse mitään, kun nämä puut tuottavat satoa, mutta ehkä joku voi sitten joskus käyttää näitä, tai muuten vain ihailla niitä:) Aina on hyvä istuttaa puita.
Sain kasviystävältä muutaman pähkinän, jotka hän oli poiminut taskun pohjalle Budabestin puistoista. Sain nämä mustajalopähkinänä, Juglans nigra, mutta täytyy hiukan tutkia josko ne kuitenkin olisivat saksanjalopähkinää.  Joka tapauksessa hienoa, että ne itivät nyt toukokuussa. Alla kuva taimesta.

IN ENGLISH
Last autumn I sowed also some other walnuts, although it is doubtful if I am dyeing anything any more when these trees are mature and produce walnuts, but then they are for someone else:) It is always good to plant a tree.
I got couple of walnuts from a friend who picked them from a park in Budabest while in holiday there  last year. I got them as Black walnut, Juglans nigra, but I have been thinking that maybe they are Common walnut after all, I'm not sure. Anyway, I am pleased that they germinated well this May. Picture below.

 Sain myös viime syksynä toiselta kasviystävältä pähkinöitä Tammelassa kasvavasta amerikanjalopähkinästä, Juglans cinerea, ja nekin itivät jokainen. Ne pitäisi kiireesti koulia omiin purkkeihinsa. Ehkä minulla on täällä joskus oikea jalopähkinämetsikkö:)

IN ENGLISH
I also got from another friend  Butternut (Juglans cinerea) walnuts from a tree that grows here in Finland, in Tammela, also north from us, and they all germinated well. I'm already late in giving them each an own pot. It seems I will have a whole forest of walnut trees here some day:)

 Olen aiemminkin värjännyt kuivatuilla saksanpähkinän kuorilla ja liotuksen jälkeen keittänyt kuoret ja myös värjännyt kuumassa antaen vielä lankojen jäähtyä liemessä, ja saanut niin ihan hyvää vaalean ruskeaa (siis oikeasti ruskeaa ei beigeä), mutta koskaan en ole saanut sellaista tummanruskeaa kuin Ladka. Katsokaapas miten hieno suklaanruskea väri!
Nyt laitoin kuoret likoamaan huhtikuussa ja kesäkuussa lisäsin liotusämpäriin kaksi vyyhtiä valkoista lankaa. Toinen purettamaton ja toinen alunalla puretettu. Ämpäri oli kasvihuoneessa lämpimässä kaksi viikkoa, kunnes viime viikolla otin langat pois. Ajattelin, että väri olisi tarttunut viileässäkin, mutta se oli aika vaalea värjäyksen jälkeen. Siirsin langat puhtaaseen veteen, jonka lämmitin 80°C, ja lisäsin 4g rautavihtrilliä, mutta en edelleenkään saanut tummanruskeaa, vaan väri muuttui likaisen vihertävän ruskeaksi. No voi. Alla kuvassa oikealla vaaleampi alunapuretettu ja vasemmalla tummempi purettamaton, ja siis molemmilla jälkipuretuksena rautavihtrilli.

Käytetty kuoriliemi on taas seisomassa, ja on hyvin tummaa, lisää väriä irtoaa ja pitää vaan odottaa.
Jatkossa teen kuten ennenkin: pitkän liotuksen jälkeen keitto ja värjäys kuumassa, jäähdytys väriliemessä. Ja pitkä liotus tarkoittaa useita kuukausia, jossain puhutaan vuodesta. Mitä pidempi sen parempi. Likoavat kuoret ovat sitten valmiina joskus kun ei mitään muuta värjäystä ole odottamassa. Vaikka en koskaan olekaan saanut sitä oikeaa tummanruskeaa, niin myös aiemmin saamani vaalean ruskea on ollut ihan hyvä, ja voisin kuvitella sen olevan hyvä pohjaväri vaikkapa krappivärjäyksille tai kokenillille.. varsinkin jos ei ole käytettävissä lampaanruskeaa lankaa, vaan ainoastaan valkoista.
Joka tapauksessa pähkinänkuori toimii näköjään  myös kylmävärjäyksenä, vaikkakin väristä tulee vaaleampi. Saksanpähkinänkuorta löytyy nyt myös kaupastani.

IN ENGLISH
I have previously dyed with walnuts with long soak, then boiling them and also dyeing in hot bath and gotten nice light to medium brown (a brown not biege), but nothing like what Ladka had gotten from walnuts. Look at that dark chocholate color!

This time I put the walnuts (200grams) to soak in April and after two months in May added two skeins of yarn to the bath, one unmordanted and one mordanted with alum and cream of tartar. I kept the bucket in the greenhouse and after two weeks I took the yarns from the bath. I though that walnuts would dye well also without heating ,but the color was quite pale (much lighter than if heated), so I put the yarns to fresh water and heated it to simmer, and added 4grams of iron to the bath for 15 minutes. I still didn't get dark brown but insted the yarns had changed to muddy olive greenish brown. Sigh. In the picture below the alum mordanted lighter yarn is on the right and unmordanted little darker on the left, and both had been in iron afterbath.

Now the used walnut husks are soaking again, and I am sure there will be more color in them after some months, I will just have to wait. It is good to know that walnut dye works in cold bath also (even if it gives lighter color), but I think next time I will do like I have done before: simmer after a long soak, and then dye in hot bath, and cool the yarns in the bath. Long soak means really a long soak, months, the longer the better. Some books even say a year, so I can keep the soaking husks and dye when I don't have anything else, even if it is next year.
Even though I have never gotten that dark chocholate brown, the lighter brown is also nice, and I can imagine it would be a good base to madder or cochineal, especially if there isn't natural sheep brown in hand, only white wool or silk.

Finds from my dyestash Löytöjä värikaapista

Sain viime viikolla siivottua pitkästä aikaa kaapin, jossa minulla oli pienempiä määriä väriaineita ja sekalaista tavaraa vuosien varrelta. Jatkuvasti käytössä olevat aineet olivat tietysti helpoiten saatavilla keskimmäisellä hyllyllä, mutta ylähyllyllä oli laatikko erinäisiä paperi-ja muovipusseja, joissa oli kuivattuja kasveja ja sieniä. Nyt voinkin kokemuksesta sanoa: muistakaa aina laittaa kuivattuihin aineisiin nimilappu:-)
Laatikosta löytyi selkeitä kuivattuja samettijalkoja, ilman nimilappuja, ja pari pussia seitikkejä. Ne eivät olleet veriseitikkejä, ja luulisin laittaneeni kaikki veriheltat isompiin pusseihin. Todennäköisesti nämä olivat siis joko kaneliseitikkejä tai jotain mielenkiintoisia tuntemattomia seitikkejä, jotka olin varastoinut erikseen jostain tietystä - nyt unohtuneesta- syystä. Niinpä!
Yhdessä pussissa oli selkeitä kuivattuja tatteja, ei nimeä tietysti, voisin arvailla samettitatteja, koska niitä harvoin löytää paljoa kerralla. Yhden pussin sienistä ei ole mitään aavistusta, mitä ne voisivat olla.
Kuivatut pietaryrtit tunnisti helposti hajusta ja yhdessä pussissa oli isoja kuivattuja palleroisia kukkia, ehkä daalioita. Tiikerikaunosilmät (kuva yllä) ja keltasauramaot oli helppo tunnistaa.
Tavallisia paisukarvejäkäliä löytyi myös pussillinen. Pitäisiköhän tehdä näistä kaikista pienistä eristä kontaktivärjäys lasipurkkiin?

Sieltä löytyi myös unohtunut kirjekuori täynnä kuhmunapajäkäliä (Umbilicaria pustulata), jotka olin pari vuotta sitten saanut vaihtarina Sadulta. Ne olisi pitänyt laittaa ammoniakkilikoon silloin, mutta kiireessä unohtuivat. No, ne pääsevät nyt lasipurkkiin likoon ja sitten värjään niillä puolen vuoden päästä, toivottavasti violettia. Karin Casselmannin jäkälävärjäyskirjan mukaan mitä pidempään niitä liottaa, sitä kestävämpiä väreistä tulee. Olen pohtinut, onko ammoniakilla jokin muukin tehtävä näissä liotuksissa kuin pH:n nosto, enkä tiedä! Aina ohjeissa puhutaan ammoniakista, mutta voisiko tuhkalipeää käyttää tilalla?? Näitä on sen verran vähän, että taidan ottaa varman päälle ja käyttää ammoniakia. Olipas silti kiva yllätys löytää ne jäkälät!

Kaapin perällä oli myös melkein kilon purkillinen synteettistä indigoa, jonka olin ostanut 15v sitten vahingossa apteekista luonnonindigona. Käytän itse vain luonnonindigoa periaatteesta, joten voisin myydä synteettiset indigot hyvin edullisesti tai vaihtaa muihin väriaineisiin.

Vielä oli yksi löytö, iso pussillinen jotain tuntematonta väriainetta. otin siitä kuvan, joka on alla. Voisiko tämä olla sinipuuta? Vai alkannaa? Mitään lappua pussissa ei tietysti eikä mielikuvaa, mistä sen olen saanut/ostanut.

Nyt on hyvä mieli, kun yksi kaappi on siivottu. Vielä pitää käydä läpi ulkorakennuksen vaja - siellä ovat puitten lehdet ja kuoret, jotka ovat isommissa säkeissä.. ja lisää kuivattuja sieniä, nimettyinä:)

In English
Last week I cleaned one closet where I had stored dyestuffs and other related things. It was now time, I hadn't cleaned it for years. Dyestuffs that I use all the time where in the middle shelf of course, easy to reach, but in the top self there was a big box of paper and plastic bags full of different things. Now I can say from experience: always put labels in your dried plants and mushrooms:-) I identified dried Paxillus atrotomentosus bags easily, but then there was couple of bags of some Cortinarius mushrooms. I know they are not Cortinarius sanguineus, they look different, and I think(!) I had put all my dried Cortinarius semisanguineus in the bigger bags somewhere else, so these must be either Cortinarius cinnamomeus or some other interesting unidentified Cortinarius mushrooms that I had stored separately for some - now unforgotten- reason. I wish I could remember what that reason was!
In one bag there were Boletes-mushrooms, but what exactly? No label, of course. And one bag of mushrooms I have no idea what they might be.
Dried tansy was easy to identify by its charasteristic smell, and dyer's coreopsis (Coreopsis tinctoria, photo above) and dyer's chamomille (Anthemis tinctoria) looked like themselves even without labels in the bags. I found also a small bag of big fluffy flowerheads, I think they might be dried dahlia flowers. Maybe I should use all these little amounts of unknown dyestuffs as a contact dyeing or ferment dyeing in a glass jar?

There was a bag of dried lichens from fallen branches (some Hypogymnia species), but the exciting surprise was a big envelope of Umbilicaria- lichens, which I had traded from my friend Satu couple of years back and I had totally forgotten about them. I should have put them to soak in ammonia when I got them, but I was too busy and then forgot them. Now I am going to put them soaking and then maybe after 6 months I will dye with them - purple, hopefully. Karen Casselman's lichendye book says that longer you soak them, the better the fastness of the color is. I have been wondering if i could use ash water for soaking and if there is a difference in using ammonia or ash water, but maybe I better use ammonia, just to be sure. It would be intersting to know if ammonia has any other function besides raising the pH???
Well, those lichens were a very nice surprise!

In the back of the closet there was a jar of synthetic indigo, almost 1kilo, which I had bought about 15 years ago by mistake from the pharmacist thinking it was natural indigo, but the label in the jar says synthetic indigo. I use by principle only natural dyestuffs, so if anyone would want that synthetic indigo (it is strong and in good condition), I would like to sell it cheap or trade with other natural dyestuffs.

I had another find from the closet: big bag of unknown dyestuff. The picture of it is in the bottom of this post. Does anyone recognise it? Is is logwood? Or alkanet?
Of course there was no label and I have no recollection where I have gotten of bought it.

Now I am feeling good, one closet cleaned:) I still have more dyestuffs to sort out, tree leaves and tree barks... and more mushrooms.

Väriaineita postissa Dyestuffs

Eilen koputteli postitäti ovelle mukanaan iso paketti Saksasta, olipas mukavaa, sain tilaamiani väriaineita: krappia, kokenillia ja pienen määrän indigoa kokeeksi, kun on uusi paikka kyseessä. Minusta juuri indigossa on laatu vaihdellut eniten, kun olen tilaillut eri paikoista. Krappi ja kokenilli ovat kokonaisia, tai siis krappi kylläkin paloina, en pidä jauhetuista, niitä on vaikea saada pois langasta. Ja hyvän näköisiä, jospa juhannuksen aikoihin ehtisin kokeilla niitä.
Kuivatut sienet ovat nyt jo niin vähissä, että on pakko turvautua krappiin punaisia ja oransseja värjätessäni. Toivottavasti ensi syksynä tulisi hyvin sieniä, toistaiseksi on lupaavaa, nyt aamulla satoi:)

Osa krapista menee ystävälleni, mutta näitä tuli nyt niin paljon, että ylimääristä riittää myyntiinkin, jos joku haluaa.

Viime viikolla sain talvella viedyt villatkin takaisin lankoina Pirtin kehräämöstä, ja kun vielä ulkonakin riittää kerättävää värjäykseen, niin ainoastaan toripäivät (ja kaikenlaiset muut työt) katkaisevat nyt värjäyksiä.

In English

Yesterday the mailman (or in this case a mailwoman) brought me a big box from Germany, dyestuffs: madder, cochineal and a small amount of natural indigo. The quality of indigo has varied a lot when I have ordered it from different places, that's why I like to try with a little first. Madder and cochineal look ok, they are whole pieces, I don't like to use powder, because it is so difficult to get away from the yarn after the dyeing.
I am running out of dried mushrooms, so that's why I have to use madder now. Hopefully I get more mushrooms next fall, right now it looks promising: it rained this morning.

Last week I also got new yarns, made from the wool we took last winter to Pirtin kehräämö, spinnery in middle of Finland. This wool was sheared from the sheep last fall, so it was long and good. I always clean the wool from little pieces of hay by hand before we take it to the spinnery, but after summer there is hardly any dirt in the wool, if the sheep are sheared before they are taken inside for the winter.
Now nothing but selling days in the market (and other real work) can stop me from dyeing.