Comparing Alder buckthorn and Common buckthorn Orapaatsaman ja korpipaatsaman vertailua

Monta vuotta sitten sain kasviystävältä nimettömän pensaan alun. Hän oli kylvänyt sen jonain muuna mikä siitä sitten tuli. Olen yrittänyt tunnistaa sitä, mutta en ole keksinyt mikä se olisi, ennenkuin tänä vuonna se nyt kukki ja heti keksin: sehän on orapaatsama, Rhamnus cathartica! Se aloitti kukkia viikko sitten ja nyt kukinta alkaa jo olla ohi, nämä kuvat on otettu ennen juhannusta.
Minulla on isompi orapaatsaman metsän reunassa, sen olen kasvattanut Jenny Deanilta saamistani siemenistä kymmenkunta vuotta sitten ja se on viihtynyt oikein hyvin lämpimällä ja kuivalla paikalla. Tämä pensas on kuvassa yllä ja alapuolella.
Pieninä taimina minulla on viime vuonna Sailalta saamani Rhamnus schneideri var mandshurica, joka on kiinalainen paatsama.

Orapaatsama kasvaa luonnonvaraisena Lounais-Suomen saaristossa ja Ahvenanmaalla, mutta viihtyy ainakin täällä ihan hyvin viljeltynä. Se on yleisempi paatsama Euroopassa kuin korpipaatsama, Rhamnus frangula, joka on täällä taas yleinen. Nyt minulla olikin hyvä tilaisuus vertailla ja opetella erottamaan nämä kaksi toisistaan, jos vaikka jossain rannikolla joskus tulisi villi orapaatsamakin vastaan:).

IN ENGLISH
Many years ago I got from a plant friend an unknown small shrub. She had grown it from seeds, but it turned out to be something else than what the label said. I hadn't identified it either, until this year it flowered and now I know: it is Common Buckthorn, Rhamnus cathartica! It started to flower a week ago, and now flowering is finished. These pictures were taken last week.
I have a bigger Buckthorn growing by the edge of the woods, and I have grown it from seeds I got from Jenny Dean. It is doing well in a warm sheltered spot and in dry soil, and the pictures above and below are of it.
Last summer I got another buckthorn plants from my friend Saila, they  are Chinese buckthorn called Rhamnus schneideri var mandshurica, which should be hardy also here.

Common Buckthorn is not common here, it grows wild only in archipelago in south western Finland and Åland, but it seems to grow also in my garden. Here in Finland Alder Buckthorn, Rhamnus frangula, is common in woods and we have it also in our property. Now I had a good opportunity to compare these two buckthorns and learn to identify them in the future:). 

Tämä alla kuvassa oleva pensas on se nimettömänä saatu, joka osottautui orapaatsamaksi. Se kasvaa ihan varjossa, kun ensin luulin sen olevan sorvarinpensas, mutta onneksi se on viihtynyt hyvin tässäkin kohtaa, hiukan kosteammassa maassa.

IN ENGLISH
In  the picture below there is the buckthorn which I identified just now. It grows in shade and quite moist soil because I thought it was something else. Luckily it has grown well also in not so ideal place for Common buckthorn.

Tässä on sitten vasemmalla korpipaatsaman sileäreunainen lehti, jossa on myös suonia selvästi enemmän, ja oikealla orapaatsaman sahalaitainen lehti, jolla on vähemmän suonia.

IN ENGLISH
Here is a picture of leaves of Alder buckthorn on the left with smooth leaf margins and more veins in the leaves, and Common buckthorn on the right with toothed leaf margins and less veins.

Selkein erottava tekijä olivatkin tähän aikaan kukat. Paatsamat kukkivat aina kesäkuun puolenvälin jälkeen tai siitä juhannukseen. Korpipaatsamalla kukat ovat valkoiset ja niissä one viisi terälehteä, kun taas orapaatsamalla ne ovat vihreät ja neljä terälehteä. Kaikenlaisia muitakin eroja on, mutta kukinnan aikaan tämä oli helppo tunnistustapa.

IN ENGLISH
These two are easy to tell apart when they are flowering right now: Alder buckthorn flowers are white and have five petals, while Common buckthorn flowers are green and have four petals. There are other differences also, but flowers are easy.

Tässä vielä orapaatsaman vihreät neliterälehtiset kukat.

Here are closer photo of Common buckthorn green flowers with four petals.

Molempien kuori on hyvää luonnonvärjäykseen, mutta en ole raaskinut ottaa oksia noista omista orapaatamista, vaan käytän värjäykseen Eurooppalaista orapaatsaman kuorta jota voi ostaa kuivattuna.  On vain niin mielenkiintoista ja jännää kasvattaa niitä, ja ehkä joskus kokeilen värjätäkin itse kasvatetuilla orapaatsamankuorilla:).

IN ENGLISH
Bark of both these buckthorns is good for dyeing, but I haven't had the heart to cut branches from my Common buckthorns, so I use bought bark.  I just love growing them and learning from them while waiting for them to grow so big that I can try using them for dyeing:).

Lightfastness of some experiments last year Viimevuotisten kokeilujen valonkestotesti

Viime talvena tein viikottain kokeiluja erilaisilla lähiympäristöstä löytämilläni kasveilla ja jäkälillä. Kesäkuussa laitoin näytteet näistä värjäyksistä valonkestotestiin kuistille, minne tuli iltapäivällä suoraa valoa ja muuten hajavaloa. Oikea puoli näytteistä oli peitetty mustalla pahvilla, vasen puoli oli alttiina valolle kolmen viikon ajan kesäkuussa.

Heti näkee, että eniten haalistuneita olivat kotkansiiven itiölehdillä värjätty persikkainen väri ja tammikuisilla mustikanvarvuilla tullut ruskeanpunainen väri. En vieläkään tiedä, mistä väriaineista tuo mustikanvarpujen väri tulee. Täällä on tutkimus mustikan yhdisteistä, mutta en pääse näkemään kuin tiivistelmän. Ehkä nuo punertavat ovat jotain proanthocyaniideja.
Myöskään pihtojen havuista saatu keltainen ei ollut kovin kestävä, mutta yllätyksekseni katajanmarjoilla ja -havuilla tullut keltainen oli selvästi parempi.
Jäkälillä värjätyt keltaiset eivät pääosin haalistuneet, vain paisukarvejäkälien toisena jälkivärinä tullut hyvin vaalea keltainen 6B haalistui eli enempää kuin yhtä jälkiväriä ei niistä ehkä kannata ottaa. Paisukarvejäkälien, harmaahankakarvejäkälien ja valkohankajäkälien värit sen sijaan eivät haalistuneet vaan ne olivat muuttuneet ruskeammankeltaisiksi ja sävy oli tummunut. Nämä tummenneet värit oli värjätty ilman puretusta, sen sijaan väri 5B oli värjätty paisukarvejäkälillä alunapuretetulle langalle ja se taas ei tummunut vaan haalistui! Eli näillä jäkälillä värjäys kannattaa tehdä ilman puretusta.  Harmaaröyhelön keltainen oli hiukan haalistunut eli se ei ollut niin hyvä kuin nuo em jäkälät.
Kerään jäkäliä vain puista, mitä kaadetaan polttopuiksi, tai sitten myrskyjen jälkeen tielle tippuneita jäkäliä, eli jäkälävärejä tulee vain hyvin vähän. Jäkälät uusiutuvat hitaasti ja niissä voi olla uhanalaisiakin lajeja, eli kannattaa kerätä vain kaikkein yleisimpiä jäkäliä.

IN ENGLISH
Last winter I made weekly small experiments with plants which I could find in the wild near our house. Last June I took samples of these yarns and made a lightfastness test to them for three weeks in our porch where the samples were exposed to direct sun during afternoons. The right side of the samples was covered and the left side was exposed to light.

First off you can see that peach color I got from fertile Ostrich fern fronds had faded, and also colours from bilberry stems faded badly. I still don't know the dye which is in bilberry stems. Here is a study of compounds in bilberry, but I can only read the abstract. Maybe the reddish colorants are some kind of proanthocyanidins. 
Also yellow from fir needles wasn't very lightfast, but to my surprise yellow from juniper berries and needles was quite fast to light.
Yellows dyed with lichens were mostly lightfast, only second exhaust bath of Hypogymnia lichens 6B faded, and it was very pale colour to begin with. First colours from lichens Hypogymnia, Pseudevernia furfuracea and Evernia prunastri didn't fade, instead they changed to more darker brownish yellow! These colours were dyed with no mordant, the colour from Hypogymnia dyed on alum mordanted yarn 5B didn't turn brownish but faded a little. So with these lichens it is better to use no mordant. Yellow colour from lichen Plasmatia glauca faded a bit, so it wasn't as good as other lichens in these experiments.
I can only dye small amounts with lichens, because I only collect lichens from trees we use for firewood, or wind fallen lichens which I can find after storms on the road. Lichens grow very slowly and some are endangered, so collect only lichens which you can identify and which would be destroyed somehow anyway.

Week 20 Dyeing with dandelion leaves Viikko 20 Värjäys voikukan lehdillä

Tämä postaus tulee hiukan jälkikäteen, koska värjäsin näillä voikukilla jo viikko sitten. Edelleen niitä kukkii. Keräsin ämpärillisen voikukkia lehtineen ja koska kukinta oli silloin vasta alussa niin ämpäri täyttyi enemmän lehdistä kuin kukista, yhteensä niitä oli 1,9kg.
Keitin lehtiä plus kukkia tunnin verran hiljaisella tulella, lisäsin keitin veteen hiukan kidesoodaa. Liemi sai jäähtyä seuraavaan päivään ja oli hyvin tumman punaruskeankeltaista.
Siivilöidyssä väriliemessä värjäsin 100g aluna-viinikivipuretettua lankaa. Ajattelin, että on parempi laittaa liian vähän lankoja kuin liian paljon. Väristä tuli ihan hyvä aika kylmän sitruunankeltainen, hiukan kuin vaaleahko resedankeltainen.  Purettamattomaan lankaan väri ei tarttunut juuri lainkaan. Löysin Liber Herbarum-sivuilta, että voikukassa on monia väriäkin antavia flavonoideja, mm luteoliinia, mitä on myös resedassa eli ei ihme, että väristä tuli samantyyppinen. Yllättävää kyllä vaikka puutarhassa on voikukkia, niin niitä ei ole kuitenkaan ihan hirmuisia määriä kerättäväksi. Toisaalta hyvä, se voi olla paha rikkaruoho hyötykasvien ja perennojen seassa.

IN ENGLISH
This posting is a bit late, I dyed with dandelion more than a week ago, when they were beginning to flower. Now they are still flowering. I collected a bucketful of leaves and flowers, mostly leaves though, and they weighted 1,9kg.
I simmered them for an hour (with added some washing soda) and let the bath cool until the next day. Bath was dark reddish/brownish yellow.
After straining off the bath I dyed 100g of yarn in it, mordanted with alum and CoT. I thought that it is better to put too little yarn in it rather than too much. The colour became very nice lemon yellow, a bit like you would get from a weld bath. To a yarn with no mordant the colour didn't take hardly at all. I found from Liber Herbarum pages that dandelion contains many flavonoids which also act as dyes, including luteolin, which is the same dye as is also in weld, so it was no wonder that the colour I got is similar to weld colour.
I don't know if I'm happy or not that there are not that many dandelions in the garden: they can be an awful weed in a flowerbed but on the other hand they could be used for dyeing:)

--------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

 A BREAK FROM  DYE EXPERIMENTS  -  TAUKO VÄRJÄYSKOKEILUISSA 

Mieheni on ollut torilla jo toukokuun toiselta viikolta lähtien useampana päivänä viikossa ja kesäkuun alusta lähtien vielä useammin. Viime viikolla sain lisää lankoja kehräämöstä, ja nyt pitäisi värjätä paljon sinisiä ja punaisia lankoja torille, myös kuivatuilla sienillä täytyy värjätä tarvikepaketteja varten.
Nyt on alkanut tuntua siltä, että nämä viikkovärjäykset/kokeilut täytyy keskeyttää kesän ajaksi. En millään ehdi keskittyä muuhun kuin välttämättömään eli torille meneviin lankoihin. Kesä on aina niin kiireistä aikaa, vaikka toisaalta on niin ihanaa kun on kesä ja voi olla ja värjätä ulkona, puutarhassa:). Varmaan syksyllä lokakuussa jatkan sitten taas kokeilujakin.

IN ENGLISH
Our market season has already started couple weeks ago, and from June on my husband will be at the market about four days a week. Last week I got more yarn from wool from last autumn, so now there is a lot of yarn waiting to be dyed, mostly blue, green, red and also with dried mushrooms which give olive greens, brownish reds and oranges. In August there are couple of big groups of American knitters coming to our booth, and have to dye enough yarns also for them, besides other customers.
So I think I will have to discontinue these weekly experiments for the summer, so that I can concentrate on the yarns for the market. In summer there is never enough time! Though I love summer, and dyeing outside in the garden, it is the best time of year:). I hope to continue experimenting in the autumn, maybe in October.

Week 19 Young Ostrich fern fronds Viikko 19 Värjäys nuorilla kotkansiiven versoilla

Tammikuussa värjäsin kotkansiiven itiölehdillä ja sain kaunista oranssia. Silloin Carrie kommenteissa kertoi saaneensa keväisistä kotkansiiven suomuista puuvillalle pinkkiä. Vaikka nyt olisi jo luonnossa paljonkin kerättävää vihreää niin halusin kokeilla mitä keväiset kotkansiiven versot antaisivat minulle.
Keräsin nuo kuvassa olevat lehdet heti kuvan ottamisen jälkeen. Niitä oli noin kilo. Pilkoin ne ja keitin hiljaisella tulella pari tuntia ja jäähdytin yön yli. Liemi oli tumman ruskeaa. Värjäsin sitten 100g aluna-viinikivipuretettua lankaa, sekä mallipätkät purettamatonta ja rautapuretettua. Ensin alkuun tuntui, että lankohin ei tartu mitään väriä, mutta jätin sitten langat jäähtymään liemeen seuraavaan päivään jolloin alunapuretetusta oli tullut vaaleanruskeaa, purettamaton pieni pätkä oli hailukan keltainen ja rautapuretettu vihreä. Talvinen kotkansiivistä tullut väri oli tosi paljon parempi ja nyt tiedän, että näitä ei kannata ainakaan heti keväällä kerätä värjäykseen, eli sikäli onnistunut kokeilu vaikka väri ei olekaan juuri minkäänlainen.

IN ENGLISH
In January I dyed with fertile Ostrich fern fronds and got beautiful orange. In that post Carrie commented that she had gotten pink to cotton in spring from Ostrich fern scales. There would be a lot of green to try dyeing with in nature right now, but I wanted to see what Ostrich fern would give me in spring.
I collected fronds in the picture above right after taking the picture. I had one kilo of fresh fronds. I cut them to small pieces and simmered for couple of hours and let the bath cool overnight. The bath was dark brown. Next day I strained off the bath and dyed 100g of wool mordanted with alum and CoT, and also small samples of unmordanted yarn and yarn mordanted with iron. At first it seemed that I wouldn't get any colour at all but after leaving yarns to cool in the bath until next day I got light brown from alum mordanted yarn, very pale yellow from no mordant and green from iron mordant. The colour I got in the winter was so much better, and now I know that these frond are not worth dyeing with, at least not this early in the spring, so the experiment was successful in providing me new information.

Week 18 Alder cones Viikko 18 Värjäys lepänkävyillä

Värjäsin huhtikuussa keräämilläni lepänkävyillä ja ensin olin taas yllättynyt, miten erilaista väriä sain siihen nähden mitä olen nähnyt muiden lepänkävyillä saaneen. Sitten luin Jenny Dean'in kirjaa Heritage of Colour, ja hän oli saanut lepänkävyillä samanlaista kellertävää mitä minulla tuli nyt. Erot siinä millaista väriä eri värjärit saavat täytyy olla sekä käytetyssä vedessä, että vielä tärkeämpänä millaista lankaa värjää. Superwash-lanka kuten Seitsemän veljestä tai Nalle värjääntyy monesti vahvemmin ja joskus vielä ihan eri sävyiseksikin kuin käsittelemätön villa, ja sellaiselle langalle värjättynä lepänkävyistä olisi todennäköisesti tullut ruskeaa. Niissä langoissa täytyy olla jotain kemikaaleja, jotka joko toimivat puretteen tavoin tai muuten vaikuttavat värimolekyylien tarttumiseen.

Tässä kokeilussa minulla oli tuoreita tervalepän käpyjä  40g ja kuivia vanhempia harmaalepän käpyjä 24g. Liotin käpyjä kidesoodalla terästetyssä vedessä kuukauden, jona aikana liemen väri muuttui tosi tumman ruskeaksi. Keitin käpyjä liemineen pari tunti, siivilöin liemen ja värjäsin siinä yhteensä 50g lankaa. Kuvassa keltaisempi lanka oli alunalla ja viinikivellä puretettua, vaaleampi purettamaton ja niiden välissä oleva ruskea rautapuretettua. Rautapuretuksella väristä tulikin tosi hyvä. Väriliemen pH oli noin 7. Koska liemi oli edelleen tumma, laitoin sinne täyden 100g vyyhdin raudalla esipuretettua valkoista lankaa, joka värjääntyi myös tumman harmaanruskeaksi, tai harmaanvioletihtavanrusehtavaksi, väriä on tosi vaikea määritellä sanoin. Jossain valaistuksessa se näyttää aika siniharmaalta, päivänvalossa taas ruskeanharmaalta. Joka tapauksessa hyvä väri, toisin kuin ilman mitään puretusta tai alunapuretuksella tullut väri. Aika paljon lankaa värjääntyikin melko pienellä määrällä lepänkäpyjä.

IN ENGLISH
I dyed now with alder cones I had collected in April, and I was surprised to see how different my yarns were compared to brown colours I have seen in the past gotten from alder cone dyeing. Then I read Heritage of Colour by Jenny Dean, and she had gotten similar colours as I did now. Why different dyers get different colours must be because of the water they use, and also what kind of yarn was dyed. Browns I have seen from alder cones were dyed on superwash yarn which often takes on colour  in deeper shade and also sometimes even a totally different shade than when the base yarn is untreated wool yarn. There must be some chemicals in superwash yarns which act like mordants or some other way bond with dye molecules to give a different result than when dyed with untreated yarn. 

In this experiment I had 40g of fresh common alder cones and 24g of dry grey alder cones. I soaked them for a month in room temperature in water where I had added some washing soda, and during this time the bath had become very dark blackish brown. I boiled the bath with cones for two hours, then strained it off, and dyed 50g of yarn with it. In the picture the more yellow yarn was mordanted with alum and CoT, and the paler yarn was with no mordant. The small dark yarn between them was mordanted with iron, and it came out very nice. pH of the bath was about 7. Because the bath was still very dark, I put 100g of iron mordanted yarn in it, and it also became very nice dark greyish brown colour, it is the background yarn in the picture. It is a bit lighter colour than the sample from  the first bath but still very nice, especially compared to how little cones I had in the beginning.

Week 16 Experiment with nettle roots Viikko 16 Kokeilu nokkosen juurilla värjäämiseen

Monena keväänä kitkiessä olen katsellut miten keltaisia nokkosen juuret ovat ja voisiko niistä lähteä väriä. Missään kirjassa ei mainita nokkosen juurilla värjäämisestä mitään, ainoastaan lehdillä ja versoilla voi saada ennen kukintaa kellertävää ja rautapuretuksella harmaanvihreää.
Nyt ajattelin, että tänä vuonna kokeilen nokkosen juuria. Pesin juuret hyvin ja niitä oli 250g. Pilkoin ne, liotin yön yli ja keitin kolmisen tuntia. Koska liotusveteen ei irronnut mitään väriä, laitoin keittovaiheessa liemeen pari ruokalusikallista kidesoodaa. Liemi olikin tummanruskeaa lopulta.
Laitoin seuraavana päivänä liemeen yhteensä 100g lankaa, sekä purettamatonta että alunapuretettua, mutta kumpaankaan lankaan ei tarttunut oikeastaan mitään väriä! Lisäsin liemeen vielä ripauksen rautavihtrilliä ja ajattelin, että jospa saisin edes harmaata, mutta edes rauta ei kiinnittänyt mitään värejä liemestä. Eli lopputulos oli, että nokkosen juurilla värjäämisestä ei ole missään mitään hyvästä syystä: niistä ei tule mitään väriä lankoihin. Nytpä tämä on kokeiltu ja voin rauhassa laittaa kitketyt juuret kompostiin:)

IN ENGLISH
While weeding in spring I have many times wondered about nettle (Urtica dioica)  roots. They are very yellow, especially older roots, could they give colour to yarn. I haven't found any mention about nettle roots in any of my dye books, only recipes about dyeing with nettle leaves which if used before flowering give pale yellow or greyish green if iron is used.
I thought to try the roots this year. I washed the roots, cut to small pieces, soaked overnight and boiled for about three hours. I had 250 grams of roots. Because there was no colour in the soaking water, I added two tablespoonfuls of washing soda to the water before boiling them. During boiling the bath turned brown.
The next day I strained off the bath and added 100g of yarn to it, some alum mordanted and some without any mordant. I then simmered the bath for one hour, but neither yarn too practically to colour! I added some iron to the bath thinking that it might give me at least grey, but nothing happened. So there was a good reason why nettle roots were not mentioned in dye litterature: they give no colour. Now this is tried and I can put the roots in the future to the compost bin:)

Week 15 Dyeing with Hedge Bedstraw Viikko 15 Värjäys paimenmataralla

Viime keväänä keräsin pienen määrän paimenmataran (Galium album) juuria ja kuivasin ne. Juuret olivat aika ohuita ja hentosia, yhteensä niitä oli vain 42g. Ajattelin kuitenkin laittaa ne nyt värjäykseen.
Kaadoin pienittyjen juurten päälle kiehuvaa vettä ja annoin liota yön yli. Liemi näytti kellanruskealta eikä kovin lupaavalta. Siivilöin liemen ja kaadoin juurten päälle uudestaan kiehuvaa vettä ja annoin liota toisen yön yli. Kolmantena päivänä vielä haudutin juuria liemineen pari tuntia ja annoin taas liota yön yli. Neljäntenä päivänä yhdistin liemet ja laitoin liemeen juurtenpalasten sekaan 20g aluna-viinikivipuretettua lankaa ja pätkän purettamatonta, ja nostin lämpötilan 60 asteeseen, missä langat saivat olla ensin pari tuntia ja sitten jäähtyvässä liemessä taas yön yli. Lanka oli ensimmäisen päivän jälkeen aika vaalea, joten toistin hauduttelua vielä kahtena päivänä ja ajan kanssa, ja lopputuloksena oli aika kiva persikkainen väri.  Purettamattomasta langasta tuli keltainen. Juuria olisi pitänyt olla varmaankin paljon enemmän suhteessa lankaan, jolloin väristä olisi tullut tummempi, mutta kyllä näitä kotimaisiakin mataroiden juuria kannattaisi kerätä.  Kahdeksan vuotta sitten kokeilin myös paimenmataroilla värjäämistä, silloin kuivatuilla juurilla värjätystä väristä tuli punaisempi kuin nyt, mutta silloin liottelin juuria pidempään kuin nyt, ja myös lämpötila oli silloin matalampi mikä varmastikin olisi ollut myös nyt parempi.

IN ENGLISH
Last spring I collected a small amount of Hedge Bedstraw (Galium album) roots and dried them. Roots were quite small and the dry weight was 42g. I thought that now was a good time to use them for dyeing.
I poured boiling water on top of cut roots and let soak overnight. Bath looked brownish yellow and not very promising. I strained off the bath and poured new hot water on top of the roots and let soak again overnight. On the third day I simmered the bath with roots for couple of hours and let cool overnight. On the fourth day I combined the baths and put yarn in the bath together with root pieces. I used 20g of yarn mordanted with alum and CoT and a piece of unmordanted white yarn. I raised the temperature to 60C and dyed the yarns first for couple of hours and when the colour wasn't very good, I let the yarns cool in the bath overnight and then repeated the dyeing in two more days. Finally the colour was nice peach, the unmordanted yarn dyed only yellow. I probably should have had more roots in proportion to the yarn, and then colour would have been darker. Eight years ago I had also experimented with Hedge Bedstraw roots, and then I got redder colour from dried roots. I had soaked roots for longer time then, and also had kept the temperature lower than I did now, lower would have been better. 

Week 13 Looking for alder cones Viikko 13 Lepänkäpyjä etsimässä

Maaliskuun on ollut niin kylmä, että vieläkin on ihan talvista. Kunhan lumet sulavat ja maa alkaa sulaa, niin sitten pystyy kaivamaan juuria värjäykseen. Viime viikolla katselin rannassa, josko tervalepällä käpyjä olisi pudonnut hangelle, mutta ne olivat vielä kiinni puissa. Sain kuitenkin kerättyä pienen määrän koevärjäystä varten. En ole koskaan aiemmin värjännytkään niiden kävyillä, ainoastaan lepänkuorella, mutta kävyistä pitäisi tulla samantapaista väriä kuin kuorestakin. Ohjeiden mukaan lepänkäpyjä olisi hyvä liottaa useampi viikko ennen värjäystä että väristä tulisi mahdollisimman voimakas, sama juttuhan on kuorillakin. Näillä värjäys tulee sitten huhtikuun lopulle:).

IN ENGLISH
March has been so cold that it is still winter here, and snow everywhere. When the snow melts in April and ground starts to thaw, I can dig some roots to dye with, but last week I went to look for alder cones by the lake behind our house. There are some tall alder (Alnus glutinosa) trees and their small cones were still mostly attached to the branches and not fallen down. Most of the branches were too high for me to reach, but I got a small amount of alder cones to experiment with. I haven't dyed with them before this, so it will be interesting to see if the colour is the same or similar as from alder bark.
What I have read about dyeing with alder cones say that the cones should be soaked for a few weeks before dyeing to get the strongest colour so that is what I'm going to do and let them soak until end of April.

Vaikka muuten onkin vielä talvista niin muuttolintuja on jo tullut ja järvellä onkin pienessä sulassa joutsenia ja hanhia. Kevät on tulossa!

IN ENGLISH
Though it still feels like winter, there are some migrating swans and geese already here. Spring is coming!

Week 12 Dyeing with lichen Xanthoria parietina Viikko 12 Värjäys haavankeltajäkälällä

Tästä yleisenä haavan rungoilla kasvavasta jäkälästä voisi saada pinkkejä ja sinertäviä sävyjä ammoniakkikäyttämisen kautta, mutta koska niiden valonkesto ei riitä minulla myyntilankohin niin en käytä sitä menetelmää tämänkään jäkälän kanssa, vaan värjäsin ihan normaalilla keittomenetelmällä.
Kuivia jäkäliä oli aika paljon, 370g. Keitin niitä kahtena peräkkäisenä päivänä ja sen jälkeen siivilöin liemen. Lisäsin 100g lankaa siivilöityyn väriliemeen, joka näyttikin aika tumman keltaiselta ja haudutin lankoja siinä kahtena peräkkäisenä päivänä .
Luonnonväriaineet-kirja (Räisänen et al) sanoo, että Xanthoria suvun jäkälissä väriaineina on antrakinoneja ja  siksi ajattelin, että näillä voisi alunapuretettuun lankaan tulla voimakkaampi väri kuin purettamattomaan, mutta olin hiukan pettynyt lopputulokseen. Alla kuvassa iso vyyhti on aluna-viinikivipuretettu ja pienistä keltainen purettamaton ja vihreä rautapuretettu. Purettamattomaan väri tuli jotenkin raikkaampana kuin alunapuretettuun. Griersonin kirjan mukaan purettamattomaan tulee keittomenetelmällä väri "corn", maissi, joten ehkäpä tämä meni niinkuin pitikin.

IN ENGLISH
This lichen is quite common and grows on aspens. It is possible to get pink and blue shades from it with ammonia fermenting, but because those colours are not lightfast enough for me to sell, I didn't try that method. Instead I used the normal boiling water method like with other lichens.
I had quite a lot of dried lichens, 370g. I boiled them in two days in a row, and then strained off the bath. I added 100g of yarn to the bath (without lichens), and simmered yarns in it in two days in a row.
Book Luonnonväriaineet (Räisänen et al) says that there are anthraquinones in Xanthoria lichens, and so I thought that they would give darker colour if I used alum mordanted yarn, rather than no mordant like I usually do with lichens, but I was a bit disappointed with the result. In the picture below the big skein was pre mordanted with alum and cream of tartar, and the yellow small skein had no mordant. Green small skein was mordanted with iron. Without any mordant the colour is more clear than in alum mordanted skein. I was expecting a darker colour, but Grierson says that she had gotten colour "corn", so maybe this is also it.

Laitoin jäkälät takaisin liemeen ja keitin niitä uudelleen uusien lankojen kanssa, mutta väristä tuli ensimmäistäkin vaaleampi. Aion kuitenkin nyt säilyttää tuon liemen joitakin päiviä, ja katsoa jos väri voimistuisi. Muilla tänä talvena värjäämilläni jäkälillä, varsinkin harmaahankakarveella ja valkohankajäkälällä sain ensimmäisten värjäysten lisäksi yllättävän paljon värjättyä myöhemmin vieläkin pidemmillä haudutus- ja värjäysajoilla, ja ne jäkälät yllättivät minut taas positiivisesti sillä miten paljon väriä tuli pienestäkin määrästä jäkäliä. Haavankeltajäkälällä taas isostakaan määrästä ei tullut kovin vahvaa väriä.

IN ENGLISH
I put the lichens back to the bath, and simmered them with more yarns, but the colour was even paler than from the first bath. I'm going to save that bath anyway, and see if it would give stronger colour when used for longer time. I had dyed exhaust baths from other lichens I have used this winter, and especially Evernia prunastri and Pseudevernia furfuracea gave me nice surprise when their exhaust baths gave more strong colours (even if yellow) when I let them simmer for many days, and a small amount of them went to a long way. From Xanthoria lichen I didn't get strong colour even when I had quite a lot of it.

Week 11 Dyeing with lichen Evernia prunastri Viikko 11 Värjäys valkohankajäkälällä

Edelleenkin jäkälävärjäyskokeiluja kaadetuilta puilta kerätyiltä ja tuulen tiputtamilla  jäkälillä.
Valkohankajäkälä, Evernia prunastri, on hyvin samanoloinen kuin viime viikolla käyttämäni harmaahankakarve, mutta tällä alapuoli on samanvärinen kuin yläpuolikin ja olemus on pehmeä. Kuivattuna sen paino hupeni tosi pieneen.  Sitä kasvaa täällä sekä puutarhassa omenapuilla, että myös muilla lehtipuilla, tammilla ja pihlajilla. Valkohankajäkälä kuuluu niihin jäkäliin (orselji), joista voisi saada ammoniakkikäymisen jälkeen myös violetteja värejä, mutta koska kaiken lukemani perusteella jäkälävioletit eivät ole kestäviä värejä, niin en värjää niitä. Sen sijaan normaalilla keittovärjäyksellä tälläkin voi saada purettamattomaan lankaan kestävää keltaista. Valkohankajäkälän väriaineita ovat mm usnic acid, evernic acid ja atranorin.

IN ENGLISH
Another lichen dyeing experiment this week, lichens collected from felled trees and also some were windblown. 
Evernia prunastri is very similar to the lichen I used last week, Pseudevernia furfuracea, but this lichen has also white underside, the same colour as the upper part, and it is a very soft lichen. When dried it didn't weight much. It grows here in my garden on apple trees and also on oaks and rowans. Evernia prunastri is the orchil type of lichen which could give purples after fermenting with ammonia, but from all I have read those purples are not lightfast colour, so I don't dye them.
With normal boiling water method also this lichen gives fast yellows without any mordant. Evernia prunastri contains usnic acid, evernic acid and atranorin.

Kuivattuja jäkäliä oli painona tosi vähän, vain 10g. Hauduttelin niitä kahtenä päivänä  ja sen jälkeen lisäsin jäkälien kanssa liemeen 20g purettamatonta lankaa. Lankaa tuli suhteessa jäkäliin aika paljon, ja ensimmäisen päivän värjäyksen jälkeen lanka oli vaalea, mutta melko kirkas keltainen. Annoin langan olla liemessä yön yli ja haudutin toisena päivänä myös useamman tunnin, jolloin väri tummeni, mutta myös sameni ja lopullinen väri oli voimakas mutta samea kellanruskea, missä ei ole sitä viherrystä mitä harmaahankakarveella värjätyssä langassa oli.  Jäkälienkin värit ovat aika yllätyksellisiä, koska Casselmanin mukaan tästä olisi pitänyt saada vaaleaa oranssia, ja Grierson taas oli saanut siitä vaalean oranssin lisäksi kullankeltaista ja vaaleaa punertavan oranssia, kaikki eri värjäyskerroilla, ja minun värjäyksessäni taas ei ole oranssia tai punertavaa ollenkaan.

IN ENGLISH
Dry lichen was very light weight, only 10 grams. I simmered them in two days in a row, and after that added 20g of yarn to the bath with lichens and simmered them in  two days in a row. There was quite a lot of yarn compared to the weight of the lichens and after the first day the yarn was pale clear yellow. After simmering it for several hours in the second day it became darker but also duller, and the final colour is dark but dull brownish yellow, with no greenish shade like what I got from Pseudevernia furfuracea. Colours from lichens can be surprising, according to Casselman this lichen should have given light orange. Grierson had gotten from it light orange, golden yellow and Pompeian yellow, all different colours from different dyelots from the same lichen species. I didn't get any orange shade from this lichens now.

Week 10 Dyeing with lichen Pseudevernia furfuracea Viikko 10 Värjäys harmaahankakarvejäkälällä

Tämän viikon värjäys oli aiemmin talvella keräämilläni harmaahankakarvejäkälillä (Pseudevernia furfuracea). Näitä jäkäliä kasvaa täällä aika yleisesti ja tuulella ne tippuvat oksista maahan. Ne erottaa samantapaisesta valkohankajäkälästä siitä, että näillä alapinta on tumma kun valkohankajäkälällä se on valkoinen.
Kuivattuja jäkäliä oli 50g. Haudutin ensin niitä kahtena peräkkäisenä päivänä ja sitten haudutin edelleen kahtena päivänä purettamatonta lankaa jäkälien kanssa samassa liemessä. Lankaa oli puolet jäkälien määrästä eli 25g, mutta ehkä sama liemi olisi voinut värjätä enemmänkin lankaa. Väristä tuli aika voimakas vihertävänkeltainen, aika tavalla samaa sävyä mitä tuli harmaaröyhelöstä ja näitä jäkäliä ehkä kannattaakin värjätä yhdessä. Griersonin kirja sanoo hänen saaneen tästä "vivid orange", joten minun värjäyksestäni tuli ihan eri väriä. Ehkä kasvupaikka ja vuodenaika voi vaikuttaa. Heti värjäyksen alkussa näin, että tästä ei tule oranssia vaan ensimmäisen päivän jälkeen väri oli vieläkin vihertävämpi ja toisen päivän haudutuksen aikana keltainen väri voimistui.

IN ENGLISH
This week I dyed with lichen Pseudevernia furfuracea which I had collected earlier in the winter. The are quite common here and often when it had been windy you can find them in the ground. The underside of these lichens is dark while the similar lichen Evernia prunastri has white undersides.
I had 50 grams of dried lichens. I simmered them two days in a row, and after that added unmordanted yarn and simmered again in two days in a row. I used half as much yarn by weight as lichens, but later thought that I could have dyed more yarn with that bath. The colour became quite strong greenish yellow, similar shade than what I got with lichen Platismatia glauca, so these two lichens could be used together. Su Grierson says in her book that she got vivid orange from this lichen. My colour is very different, perhaps growing conditions or time of year may affect the colour.

Week 9 More about bilberry stems Viikko 9 Lisää mustikanvarpuvärjäystä

Lisää jäkäliä odottaa vielä värjäystä, mutta viime viikolla värjäsin uudelleen tammikuussa uutetulla mustikanvarpuliemellä. Ihmettelin silloin saamaani punertavaa väriä ja koska liemi oli värjäyksen jälkeen edelleen tumma, jätin sen seisomaan. Lisäsin liemeen pari desiä tuhkalipeää nostaakseni pH:n n 9:ään. Liemi muuttui happamaksi kuukauden aikana ja oli nyt pH 6, edelleen tummanpunaista.
Laitoin liemeen 100g aluna-viinikivipuretettua lankaa, joka alkoikin värjääntyä heti kun nostin lämpöä. Tunnin värjäyksen jälkeen siitä oli tullut tuollainen punertavan ruskea, ihan käsittämötän väri. Tai siis käsittämätöntä on minulle se, mitä väriaineita mustikanvarvuissa oikein on, kun ne värjäävät langan tuon väriseksi! Voivatko värit olla antosyaaneja, vaikka varvut ovat vihreitä?  Tanniinitkin ehkä ovat mahdollisia, mutta en ole koskaan saanut mistään muusta tanniinin lähteestä näin tummaa ja tämän sävyistä!
Jälkiväristä tuli samantyyppinen vaaleampi punertava, mitä tammikuisestakin värjäyksestä, ehkä hitusen vaaleampi. Näiden värien valonkesto täytyy ehdottomasti testata kesällä kun aurinkoa on enemmän, ennen lankojen jatkokäyttöä!

IN ENGLISH
I have more lichens waiting for dyeing, but last week I dyed again with the bath from bilberry stems which I had made in January. I had wondered about the reddish colour I got then, and because the bath was still red, I had saved it. I had added some wood ash lye to it to raise the pH to 9. During the past month pH had dropped to 6.
I dyed 100 grams of yarn mordanted with alum and CoT, and it started to take on colour as soon as the temperature was raised. After one hour it was reddish brown, I can't understand that colour. That is, I can't understand what dyes there are in bilberry stems which can dye a colour like that? Could they be anthocyanins even though the colour of the stems is green? Tannins are possible, though I have never gotten this dark colour from tannins.
Exhaust bath gave a paler reddish colour, similar than the original colour in January but a bit paler. Before using these yarns I have to test their light fastness in the summer when there is more sun!

Week 8 Dyeing with juniper Viikko 8 Värjäys katajalla

Katajan käytöstä värjäykseen on aika vähän mainintoja suomalaisessa värikirjallisuudessa. Hellen'in Kotivärjäyskirja (1919) antaa vain pari reseptiä, missä sen havuista raudan kanssa saadaan harmaata ja kuparivihtrillillä vihreää, ja marjoista on vain maininta, että kuparilla niistä saa vihreää. Vertailuksi samassa kirjassa on 22 eri reseptiä suopursulla värjäämiseen. Myöhemmin Hassi (1977) sanoo, että havuista tulee harmaata ja marjoista oliivinruskeaa eli aika lailla samaa kuin Hellen. Kuitenkin englanninkielisessä kirjallisuudessa Grierson (The Colour Cauldron, 1986) antaa reseptin marjoilla värjäämiseen alunan kanssa josta saa curryn keltaista tai kananmunan keltuaisen keltaista, jotka ovat aika voimakkaan keltaisia mielestäni.  Katajan kuorella saa punaruskeita värejä hänen mukaansa. Myös Jenny Dean'in useassakin kirjassa on samanlaisia ohjeita keltaisen värjäämiseen marjoilla ja neulasilla. Löysin myös maininnan Franco Brunello: The Art of Dyeing in the History of Mankind (1973) sivu 166, jossa sanotaan, että Pohjois-Euroopassa mm katajanmarjoja käytettiin keltaisen värin lähteenä vihreäksi värjäämisessä morsingon kanssa Rooman valtakunnan aikoihin.

Päätin kokeilla katajalla värjäämistä. Jenny Dean'in mukaan sekä katajan havuista että vihreistä marjoista tulee molemmista samantyyppinen väri ja niitä voi käyttää joko yhdessä tai erikseen. Katajanmarjathan eivät ole oikeita marjoja vaan marjamaisia käpyjä. Ensin ajattelin kerätä vain marjoja, mutta ne olivat aika tiukasti kiinni oksissa, ja niin päädyin käyttämään oksankärkiä marjoineen.

IN ENGLISH
There are very very few mentions of using juniper (Juniperus communis) for dyeng in Finnish dye litterature. Hellen (1919) gives two recipes where  juniper needles give grey with iron and  green with copper, and about berries there is only one mention that they give green with copper. To compare with there are 22 recipes to dye with marsh tea in the same book. Later in 1977 in Hassi's dye book she says that with iron it gives grey and with copper olive brown, much the same thing that Hellen has written.
However in English dye litterature Grierson (The Colour Cauldron, 1986) gives a recipe with alum which gives curry yellow or yolk yellow, which are quite strong yellows. Juniper bark can give reddish brown. Also in many books written by Jenny Dean she has recipes to dye yellow with juniper berries and leafy shoots I also found a mention in Franco Brunello: The Art of Dyeing in the History of Mankind (1973), look page 166, which says that in Northern Europe juniper berries were used to as a source of yellow to dye green with woad in Roman times.

I decided to try to dye with juniper. Jenny Dean (A Heritage of Colour) says that both needles/leafy shoots and green berries give similar colours and can be used together. Juniper berries are not really berries but berrylike fleshy cones. First I was going to dye with only berries, but they were sitting so tight in the branches, that in the end I used small leafy shoots with needles and berries in them

Oksankärkiä oli 650g. Keitin niitä ensin pari tuntia ja annoin jäähtyä liemessä yön yli. Liemi näytti kirkkaan keltaiselta, mutta aika vaalealta. Keitin sitten niitä tunnin verran lisää hiljaisemmalla tulella ja keitos jäähtyi taas yön yli, ja nyt siitä oli tullut aika tummaa punertavan ruskeaa. Ajattelin jo, että se meni pilalle, koska nimittäin sekä Grierson että Jenny Dean varoittavat, että värjätessä lankojen ei kannata antaa olla liemessä liian kauaa, jolloin väri voi samentua. He myös neuvovat murskaamaan marjat ennen keittämistä, enkä tehnyt sitäkään.
Siivilöin liemen, ja värjäsin siinä 200g aluna-viinikivipurettua lankaa, josta tuli oikein nätti ja melko voimakas keltainen. Ihan hyvä. Jälkiväristä tuli selvästi vaaleampi beige. Kuvassa alla hailukka vasemmanpuolimmainen pikkuvyyhti on purettamaton ja tummempi rautapuretettu. Löysin tällaisen sivun, missä on mainittuna katajan sisältämiä flavonoideja, joista oletan keltaisen värin tulleen.

IN ENGLISH
I had 650 grams of leafy shoots with berries. I boiled them first two hours and then let cool overnight. Bath looked clear yellow but not very strong, so I simmered it for one more hour the next day and let cool overnight again. Now it was quite dark reddish brown and I thought that I had spoiled it, because both Grierson and Jenny Dean warn about keeping an eye on the yarn when dyeing as the colour may become duller (though I didn't have yarn in the bath at this time yet). Jenny also says to crush the berries, but I didn't do it.
I strained off the bath and dyed then 200 grams of yarn mordanted with alum and CoT, and got quite pretty yellow, much better than I expected. After bath gave much paler beige. 
In the picture below the pale skein on the left is no mordant and the darker on the right is iron mordant. Because I had no idea what dyes there are in juniper I googled and found this page which also says what flavonoids juniper contains. I presume the yellow came from flavonoids.

Week 7 Dyeing with lichen Platismatia glauca Viikko 7 Värjäys harmaaröyhelöllä

Harmaaröyhelö (Platismatia glauca) kasvaa yleisenä sormipaisukarvejäkälien kanssa puunrungoilla. Nämä, mitä nyt käytin on kerätty pihlajanrungolta muutama viikko sitten, ja kuivattu.
Kuivattuja jäkäliä oli 30g ja värjäsin niillä kuten aiemmin muilla jäkälillä eli keitto useana päivänä ja purettamaton lanka sitten jäkälien seassa ja haudutus parina päivänä. Koska jäkälät olivat nyt rutikuivia niin laitoin lankaa suhteessa saman verran kuin jäkäliäkin.
Väristä tuli vaaleampi ja sitruunankeltaisempi kuin paisukarvejäkälillä värjättäessä.

IN ENGLISH
When I collected lichens earlier from fallen rowan tree, I separated Platismatia glauca from Hypogymnia lichens, and dried them. I dyed with them this week.
There were 30 grams of very dry lichens, and as previously, I boiled them in several days, and then added yarn (no mordant) and simmered in two days in a row, yarn together with the lichens.
Because lichens were so dry I dyed the same amount of yarn than the weight of the lichens.
Colour became lighter and more lemon yellow than what I got from Hypogymnia lichens.

Week 6 Hypogymnia lichens from birches Viikko 6 Sormipaisukarve koivun rungoilta

Talon takana kasvaa paljon koivuja, joita kaadamme talvisin polttopuiksi. Niissä on myös paljon sormipaisukarvetta rungoilla. Jos puuhommien aikaan on suojasää, jäkälät on helppo kerätä kaadetuilta rungoilta, mutta pakkasella se on hankalampaa. Niitä voi kerätä myös valmiiksi kuivaneilta pölleiltä keväällä, mutta aina kannattaa jättää osa yleisistäkin jäkälistä tuulen vietäväksi, eikä kerätä kaikkia. Pienemmät oksat haketamme katteeksi puutarhaan, ja niissä olevat jäkälät murenevat poluille.

Tämän viikon värjäys oli koivuissa kasvaneilla paisukarvejäkälillä, ihan vain kokeeksi, että näen tuleeko niistä sama väri kuin pihlajanrungoilla kasvaneilla. Tuli niistä:).

IN ENGLISH
Behind our house we have lots of birches, and every winter we cut some down to dry for firewood. There are lots of lichens, mostly Hypogymnia physoides, in the birches. Their trunks look more grey than white because of the lichens. If the weather is above freezing when we cut down them, it is easy to collect the lichens, but when it is cold, it is more difficult. I never collect all of them, and small branches are cut to pieces and used as mulch in the garden and so lichens in them can continue their life cycle.

The dyeing this week was with Hypogymnia physoides lichens which had grown in birches, just to test if they give the same colour as the ones which grew on rowan. Yes, they gave the same colour:)

Karen Diadick Casselman: Lichen Dyes, The New Source Book (2001) sanoo, että tämän tyyppisillä jäkälillä voi värjätä kolmella eri tavalla. Ensin murskattuja jäkäliä liotetaan yhdestä kahteen vuorokautta, ja sitten
1. Langat laitetaan jäkälien sekaan kerroksittain ja keitosta haudutetaan yhdessä lankojen ja jäkälien kanssa kunnes väri on haluttu, useita päiviä tai jopa viikkoja. Tämä on perinteinen tapa Skotlannista ja Irlannista, samoin ymmärtääkseni Pohjoismaissa.
2. Jäkälät keitetään ensin ja langat laitetaan siivilöityyn valmiiseen liemeen.
3. Jäkäliä keitetään 30min, sitten haudutetaan alle kiehumisen vielä tunti. Liemi siivilöidään talteen. Jäkälien päälle laitetaan uusi puhdas vesi ja homma toistetaan kahteen kertaan. Näin saadut kolme lientä sitten yhdistetään ja siinä värjätään langat 2-4 tuntia, ja annetaan vielä jäähtyä yön yli.

Oma tapani värjätä on näiden välimuoto eli ensin haudutan jäkäliä (samassa liemessä) useana päivänä peräkkäin ja minusta liemi tummenee joka päivä hiukan lisää. Sitten lisään langat liemeen ja hauduttelen niitä yhdessä jäkälien kanssa myös ainakin parina peräkkäisenä päivänä. Näin väristä tulee voimakkaampi, kuin jos värjäisi vain tunnin. Puretusta sormipaisukarvejäkälien kanssa ei tarvita, vaan väri kiinnittyy pysyvästi ilman muuta puretusta.

IN ENGLISH
Karen Diadick Kasselman in her book Lichen Dyes, The New Source Book (2001) writes that with boiling water method you can have three different ways to do it. First shred the lichens and soak them  24-48 hours and then
1. Put the yarns in the bath together with lichens in layers, and simmer until you have the desired color, several days or even weeks. This is a traditional way from Scotland and Ireland, and was also used in Nordic countries.
2. Boil the lichens, strain and dye.
3. Triple extraction: boil the lichens 30 minutes, then simmer one more hour and strain off the bath, and save it in a bucket. Pour new fresh water over the lichens, boil, simmer and strain off the second time, and repeat the process third time. Combine the three baths, add yarn and  simmer for 2-4 hours, then cool overnight.

My way is something between one and three, but I should try if no 3 works better than how I have done it. Anyway, I simmer the lichens in the same bath in three days in a row, I can see how the bath gets darker each day. Then I add the yarn and again simmer at least in two days in a row. Dyeing the yarn in two days I get darker colour than if I dye it only for one hour. There is no need for mordant when dyeing with lichens.

Koivulta kerättyjä sormipaisukarpeita oli 790g eli yli puolet enemmän kuin viime viikolla tekemässäni värjäyksessä. Laitoin kuitenkin vain 100g lankaa liemeen ja ajattelin saavani tummempaa, ehkä ruskeampaa, mutta väristä tuli melko lailla samanlainen kuin pienemmällä määrällä jäkäliä, vain ehkä hitusen syvempi. Sain kuitenkin vielä 300g jälkivärejä, joista viimeiset ovat edelleen kattilassa, ja kaikista tuli aika hyvä keltainen. Eli 2-3 kertaa jäkäliä suhteessa langan painoon riittää, ja siitäkin saa jälkiväriä. Mitä vähemmän on jäkäliä, sitä pidempään lankoja kannattaa värjätä siellä liemessä. Casselman suosittelee jäkälävärjätyille langoille sitä, että niiden annetaan kuivua ja värin tekeytyä vielä jonkin aikaa värjäyksen jälkeen ennenkuin langat pestään, termi englanniksi on "delayed rinsing". Itse olen pessyt langat saman tien eikä väriä ole juuri lähtenyt, mutta neuvo voi olla joka tapauksessa hyvä:).

IN ENGLISH
I had 790 grams of  Hypogymnia lichens, that was more than twice as much as I used last week for 100g of yarn, yet I dyed also now first 100 grams thinking that maybe I would get darker, more brown or bronze colour, but that didn't happen. The colour I got is very similar than I got last week, only a bit deeper. Besides the first colour, I could dye three more skeins in that same bath, the last ones are still in it, and all seem to be good yellows. So, 2-3 times the weight of the fiber is good, and it also gives after baths. The less you have lichens, the longer it is good to keep the yarns in the bath, I think. Casselman recommends delayed rinsing to lichen dyed fibers, but I have rinsed straight away, and there was very little loose colour, but anyway it is a good advise:).

Week 5 Hypogymnia lichens from rowan tree trunk Viikko 5 Paisukarvejäkäliä pihlajanrungolta

Vuoden vaihteessa myrskyssä tontilla kaatui joitakin puita. Kaatuneet puut raivattiin pois polttopuiksi. Huomasin yhden ison kaatuneen pihlajan olevan ihan täynnä jäkäliä, useammanlaisia, mutta yleisimmän uskoisin olevan sormipaisukarve, Hypogymnia physoides. Keräsin jäkälät rungolta värjäykseen ennen puun pilkkomista kuivamaan varastoon, kuva yllä on tammikuun alussa otettu, jolloin ei vielä ollut lunta, nythän lunta on varmaan 40cm. Plussakeleillä jäkälät irtosivat hyvin rungosta ja kun ne joka tapauksessa olisivat kuolleet (polttopuun joukossa), niin siksi keräsin ne värjäystä varten. Vaikka jäkälät ovatkin tosi vanha värin lähde niin ne uusiutuvat hitaasti ja nykyään jäkälien käytössä kannattaa olla varovainen, ja käyttää vain yleisiä lajeja ja mieluiten sellaisia, jotka ovat joko itsekseen pudonneet puista tai jotka tuhoutuisivat joka tapauksessa. Kiviltä ja kallioilta jäkäliä ei kannata kerätä, ja jäkälien kerääminen ei kuulu jokamiehen oikeuksiin. Toisaalta tuulen maahan ja tielle pudottamia jäkäliä voi kerätä, vaikka taas toisaalta keltaisia värejä saakin helposti myös ruohovartisista kasveista kesällä. Jäkälistä saatavat keltaiset ja ruskeat ovat hyvin valonkestäviä värejä.

IN ENGLISH
Earlier in January some trees had fallen down in a storm. We cut the fallen trees to use as firewood and I noticed that one fallen rowan trees was full of lichens. Picture above is from four weeks ago when we didn't have any snow, now there is about 40cm snow. There were many kinds of lichens but most of them were Hypogymnia physoides and other Hypogymnia species, a very common lichen here in Finland. I think they are called Puffed shield lichen in English. I scraped the lichens to use for dyeing before the tree was cut to pieces and put to dry for later use. Although lichens are  very old source of dye, it is not advisable to collect them for dyeing, they are very slow to grow. However, these trees  were going to be used to heat our house and lichens would be destroyed anyway. I also sometimes collect wind blown lichens, though yellow is a colour which I can easily get from many plants in the summer.

Jäkäliä oli 275g, punnittu hiukan kuivahtaneina. Keitin niitä kolmena päivänä tunnin verran ja kolmantena päivänä keittämisen ja jäähtymisen jälkeen lisäsin liemeen jäkälien sekaan 90g lankaa. Haudutin lankoja kahtena peräkkäisenä päivänä, lämpö nousi enimmillään 90C, ja jäähtyi yön aikana. Langat olivat liemessä koko ajan. Jäkälät tarttuvat jonkin verran lankoihin, mutta kuivana muruset lähtevät aika hyvin langoista pois ihan vain ravistelemalla.
Alla kuvassa näkee, miten purettamaton lanka vasemmalla tuli kaikkein voimakkaimman väriseksi, ja aluna-viinikivipuretettu lanka jäi vaaleammaksi eli näillä värjätessä ei tarvita mitään puretusta vaan jäkälien sisältämät hapot (physodic acid, physodalic acid ja  atranorin) kiinnittävät värin lankaan.  Oikean puolimmaisin lanka oli esipuretettu raudalla.

IN ENGLISH
I had 275 grams of lichens, weight was after they were a bit dry. I boiled them in three days in a row, and after that added the yarns (90 grams) to the bath where they were mixed with the lichens. I simmered the bath with yarns and lichens in two days, temperature was almost boiling (by accident) once, but mostly simmer or under it. At first it always looks like the yarns are a mess with lichens, but when the yarns were dry, it was easy to shake them and get the lichens off from them.
Lichens contain acids (physodic and physodalic acids and atranorin) which act as a mordant so you wouldn't need any metallic mordant when dyeing with them. In the picture below you can see how the yarn with no mordant is actually darker in colour than the one with alum and cream of tartar. Iron premordant gave greenish shade to the yarn.

Week 4 Fir needles Viikko 4 Pihdan havut

Tontillamme kasvaa useita pihtoja, osa on vanhoja siperianpihtoja ja osa nuorempia palsamipihtoja tai niiden ja siperianpihdan risteymiä, jotka tilamme edellinen omistaja oli istuttanut ehkä 30 vuotta sitten. Yhdessä jälkimmäisistä oksat tulevat polulle ja ajattelin, että kokeilen tuleeko niiden neulasista ja havuista sama väri kuin kotoisesta metsäkuusesta. Nämä ovat siitä mukavia kerätä ja pilkkoa, että neulaset ovat pehmeitä eivätkä pistele.

IN ENGLISH
We have several large firs growing in our land. Some old trees are siberian firs and younger ones  either balsam firs (Abies balsamea) or hybrids of balsam fir and siberian fir, planted here by the previous owner of our place maybe 30 years ago. One of the younger trees has branches growing too close to the path, so I thought to cut them and try if they give the same colour as our native Norway spruce did. These were nice to collect, the needles were soft and not so pricky as needles of Norway spruce.

Keitin havuja tunnin verran ja annoin liemen jäähtyä yön yli. Liemi oli selvästi eri väristä ja vaaleampaa mitä kuusenhavuista tullut liemi, punertavanruskeaa. Koska liemi näytti aika laimealta, laitoin vähemmän lankaa värjäykseen eli 2kg havuja/100g lankaa, kaksi kertaa enemmän kasvimateriaalia mitä tavallisesti käytän. Iso vyyhti on normaalia aluna-viinikivipuretettua ja pieni rautapuretettu, esipuretus molemmilla. Langoista tuli oikein kaunis keltainen, paljon vahvempi väri kuin metsäkuusesta saamani. Tosin en tiedä josko senkin havuja olisi pitänyt käyttää enemmän voimakkaamman värin saamiseksi, mutta jo siivilöity liemi oli näillä eri värinen, vaaleampi vaikka itse väristä tuli lankaan tummempi.
Jos joskus täytyy kaataa kokonainen pihta, niin hyvin voisin silloin käyttää tämän havuja värjäykseen, niin tyytyväinen olin väriin.

IN ENGLISH
I simmered needles for one hour and then let the bath cool overnight. The bath was very different colour than what I expected, nice reddish brown but pale colour. Because it didn't look very strong,  I used more plant material/ yarn than I normally do, 2kg of fir needles to 100g of yarn. The bigger skein was mordanted with alum and CoT and smaller one with iron. Yellow was very nice and quite strong colour, much stronger than what I got from Norway spruce. Though I did use now more firs so it could be a factor, but even the bath looked different. Norway spruce bath was darker and yet the colour to the yarn was paler.
If we sometime need to cut down one of these firs, I think I would use all its needles to dye with.

Week 3 Bilberry stems Viikko 3 Mustikan varvut

Viime viikon alussa täällä oli vielä aika lumetonta, vasta nyt loppuviikosta lunta tuli sellaiset vajaa 10cm. Keräsin mustikanvarvuista koevärjäykseen vihreitä latvaosia, ehkä puolesta välistä kasvia. Kirjallisuudessa puhutaan yleensä vain mustikanmarjoilla värjäämisestä, mutta niiden väri ei kestä valoa, eikä pesuakaan. Ajattelin varvuista mahdollisesti tulevan jotain kellansävyistä, jos mitään.  Olinkin aika yllättynyt lopputuloksesta!

IN ENGLISH
Until a few days ago we had hardly any snow at all, but now it has snowed in couple of days and there are maybe 10cm snow in the ground. In other parts of Finland there is much more snow. Picture above was taken a week ago, when I collected some green bilberry (Vaccinium myrtillus) stems to try for dyeing. In the dye litterature there are only mentions of berries for dyeing, but they contain  anthocyanin type of dyes which are not lightfast. I thought the stems might give me some kind of yellow. I was quite surprised of the colour I got!

Liemi keiton jälkeen  Bath after simmering

Varpuja oli 800g/100g lankaa. Keitin varpuja pari tuntia ja annoin jäähtyä yön yli, ja koska vetemme on hapahkoa, niin lisäsin keitin veteen lusikallisen kidesoodaa. pH oli värjätessä 7. Liemi oli tumman punaruskeaa, ja aluna-viinikivipuretettu lanka värjääntyi punertavan ruskeaksi. Kosteana lanka näytti ensin pinkimmältä, mutta kuivuessaan muuttui ruskeammaksi. Vaaleampi pienistä vyyhdeistä oli purettamaton ja tummempi rautapuretettu. Aika yllättävää, että jopa purettamattomaan tarttui punertavaa väriä. Niinkuin aina tällaisten koevärjäysten kanssa niin lopputuloksen värinkestosta ei voi sanoa mitään ennen kuin sitä testaa itse.

IN ENGLISH
I had 800g of stems to 100g of yarn. I simmered stems for two hours and let cool overnight. Because our water is acidic, I added a tablespoonful of washing soda to raise pH a little, and I when I dyed the yarn, pH of the bath was neutral, pH 7. The bath was dark reddish brown, and yarn mordanted with alum and CoT became pinkish brown. It looked pinker when it was wet, but when it dried it became more brownish. The lighter of the small skeins has no mordant, and the darker one was premordanted with iron. I was surprised to see that even without mordant some colour attached to the yarn. As always with this kind of experiments, I can't say how fast these colours are before testing them.

Week 2 Ostrich fern fertile fronds Viikko 2 Kotkansiiven itiölehdet

Tämän viikon värjäyksestä tulikin iloinen yllätys.
Minulla kasvaa puutarhassa kotkansiipeä (Matteuccia struthiopteris), joka on kyllä luonnonkasvi, mutta olen istuttanut sitä varjopenkin reunaan, sehän on niin komea saniainen. Kotkansiipi tekee kesällä isot lehdet, jotka lakastuvat syksyllä, mutta sitten itiöpesäkkeitä varten se tekee syksyllä erilaiset talveksi törröttämään jäävät itiölehdet, joista itiöt sitten keväällä leviävät.
Keräsin noita kovia itiöpesäkelehtiä, kuvassa yllä, ja kokeilin niillä värjäystä. Kuvassa näkyvät lakastuneina kesäiset varsinaiset lehdet ja itiölehdet pystyssä. Mistään kirjasta en löytänyt tietoa, että näillä olisi värjätty, vaikka muiden saniaisten, kuten sananjalan tai kampasaniaisen lehdillä voi värjätä kesällä kellanvihreää.

IN ENGLISH
This week's plant gave me a nice surprise.
Ostrich fern (Matteuccia struthiopteris) grows in wild here in Finland, but I have planted it also in the garden. It is such a good and big plant for shade. Summer leaves are big and they die in the autumn, you can see the remnants of them in the picture above. The brown hard leaves still up are the fertile fronds which develop in the autumn and release the spores in the next spring.
As you can see,  the snow from the autumn had melted away and right now there is hardly any snow, but the ground is frozen.
I collected those fertile fronds, and dyed with them. I couldn't find any information in dye books that they could be used for dyeing. Green summer leaves of other ferns can be used for greenish yellow in early summer.

Keitin itiövarsia hiljaisella tulella pari tuntia ja annoin jäähtyä seuraavaan päivään. Aluksi näytti, ettei niistä irtoa mitään väriä, mutta lopulta liemi olikin tumman punaruskea. Ihan lupaavan värinen.

IN ENGLISH
I simmered fronds for about two hours, and let the bath cool until next morning. At first it looked like they would not release any colour, but in the end the bath was nice reddish brown. very promising.

Itiövarsia oli 350g, ja laitoin siivilöityyn väriliemeen 35g aluna-viinikivipuretettua lankaa. Vasta kun lämpö oli noussut 80°C alkoi väri tarttua lankaan liemestä ja annoinkin langan olla siinä yön yli. Aamulla lopputulos oli tosi nätti melko voimakas persikankeltainen! Tumma pikkuvyyhti oli rautaesipuretettu ja vaalea pieni oli purettamaton eli ilman puretusta näiden väri ei tarttunut lankaan juuri lainkaan. Kokeilin myös jälkiväriä, mutta vaikka liemi oli tumma, niin väristä tuli melko vaalea eli ensimmäinen värjäys oli paras.

IN ENGLISH
I had 350g fertile fronds and I put 35g of alum-cot mordanted yarn in the strained bath. Only after the temperature of the bath was close to simmering, the yarn started to take colour, and after simmering for an hour I let it cool in the bath overnight. In the morning the result was very nice and surprisingly strong peachy yellow! The darker little skein was premordanted with iron, and the pale small skein was unmordanted, so without mordant colour  from this plant would not attach hardly at all. After bath gave quite pale colour to yarn even though the bath itself still looked dark, so only the first bath was worth dyeing.