Oak bark and lightfastness test for tannin experiments Tammenkuori ja valonkestotesti tanniinipuretuskokeiluille

Heinäkuussa tein kokeiluja erilaisilla tanniinipitoisilla kasveilla, siitä enemmän täällä. Kokeiluissa oli näytteet ilman muuta puretusta ja myös alunapuretuksella. Silloin sain tammenkuorella aika voimakasta kellanruskeaa, ja myinkin sitä tammenkuorta sitten myöhemmin loppukesästä. Sitten hankin lisää tammenkuorta, ja nyt tämä uusi tammenkuori antoikin paljon vaaleampaa väriä, vaikka olin käyttänyt sitä enemmän kuin silloin kesällä, siis suhteessa langan määrään eli nyt samanverran kuorta ja lankaa. 

Eli olin liottanut kuorta yön yli, keittänyt kaksi tuntia ja antanut liemen jäähtyä kuorineen yön yli ennenkuin siivilöin liemen. Purettamaton lanka liemeen ja nostin lämmön 70°C ja annoin jäähtyä liemessä taas yön yli. Tuloksena oli tuossa ylläolevassa kuvassa oleva vaalea väri. Itse asiassa tämä väri on parempikin jos ajattelee käyttää sitä lankaa pohjana ja puretuksena jollekin muulle värille.

Tätä uutta tammenkuorta on nyt myös kaupassa myynnissä ja suosittelen käyttämään sitä saman verran kuin kuidun painoa. Se käy selluloosakuitujen puretukseen ja myös esikäsittelyyn villalle silloin kuin värjätään jollain antrakinoneja sisältävällä värikasvilla, kuten krappijuurella, kokenillilla, seitikeillä, paatsamankuorella tai raparperinjuurella. On muistutettava, että lopullisesta väristä ns tanniinipuretuksella ei tule samanlaista kuin alunaa käytettäessä, mutta tanniinit tekevät kuitenkin väristä kestävämpää verrattuna siihen jos ei olisi käyttänyt mitään puretusta.

IN ENGLISH

In July I did tannin experiments, here. I dyed samples without any mordant and also with alum mordant. That time I got quite dark brownish yellow from oak bark, and I sold rest of that oak bark later in the summer. In September I got more new oak bark and now this new patch gave much lighter colour, even when I used more of it, equal amount of bark and yarn.

I had soaked dried bark overnight, then boiled it for two hours and let the bath with bark cool down overnight before straining the bath. I added unmordanted yarn in it, raised the temperature to 70°C and let it cool down again overnight. The result is the colour in the picture above. Actually this is a better colour as a mordant base to other natural dyes, than the darker colour I got in the summer.

Oak bark is suitable for mordanting cellulose fibers together with alum, but it is also good to use as a base without alum, when dyeing wool with natural dyes which contain anthraquinone type dyes. These type of natural dyes are in madder, cochineal, Cortinarius-mushrooms, buckthorn bark or rhubarb root. The final colour is different than when using alum for mordanting, but tannins in oak bark make the colour more lightfast compared to colour without any mordant at all. 

Tein kesäisten kokeilujen alunapuretetuille langoille valonkestotestin elokuussa eli peitin puolet näytteistä ja annoin niiden olla kuistilla auringossa kolme viikkoa. Näytteiden vasen puoli oli peitettynä ja oikea puoli valolle alttiina, ja näissä näkyykin hyvin eroja. Enemmän tanniineja sisältävät näytteet kuten tammenkuori, vadelmanlehti ja horsmanlehti olivat tummentuneet auringossa! Sen sijaan pujon keltainen oli haalistunut ja hiukan tummentunut eli keltaiset flavonoidit olivat varmaan hävinneet. Yllätys oli valkopajun punertava väri, josta punerrus oli hävinnyt ja jäljelle jäänyt vaaleampi kellerrys. Tämän käyttöä täytyy nyt hiukan harkita, ainakaan sitä ei kannata värjätä tuota punertavaa varten, mutta en osaa vielä sanoa, minkä verrran se kestäisi tanniinin lähteenä.

IN ENGLISH

In August I did lightfastness test to alum mordanted samples of tannin experiment yarns. I covered half the samples and put them in sun in the porch for three weeks. The left side of the samples was covered, and right side in sunlight. Samples are from the top oak bark, white willow bark, raspberry leaves, willow herb and mugwort. Samples from more tannin bearing plants like oak bark, raspberry leaves and willow herb have darkened in sunlight! Mugwort sample in the bottom had become lighter, clearly yellow flavonoides had faded, and surprisingly also pink from white willow had faded considerably and colour had turned to pale yellow. So it is not good to dye that pink when it doesn't last at all, but I can't say yet how it would do as a tannin source.

 

Experimenting for sources of tannins for natural dyeing Kokeiluja tanniinien lähteistä luonnonvärjäykseen

Tanniinit ovat hyvin mielenkiintoisia kasvivärjäyksessä, ja sen lisäksi, että niitä tarvitaan selluloosakuitujen puretukseen alunan lisänä, ne auttavat myös luonnonvärien pysyvyyteen proteiinikuiduilla kuten villalla. Olen itsekin kokeillut kuoripuretettujen lankojen värien kestoa mm krappivärjäyksissä ja huomannut, että vaikka krappi on kestävä väri ilman alunapuretustakin, niin kuorilla puretetuilla langoilla krappiväreillä oli vieläkin parempi valonkesto.

Monet kasvit sisältävät tanniineja, erityisesti puuvartisissa kasveissa on niitä suhteessa paljon. Perinteisesti puretukseen käytettyjä (usein ulkomaisia) tanniinien lähteitä ovat tammenäkämät, sumakki ja tarapensaan siemenkodat. Halusin nyt kokeilla löytyisikö kotoisista helposti saatavilla olevista kasveista hyviä tanniinien lähteitä.  Koelankoina olivat purettamaton lanka ja aluna-viinikivipuretettu lanka.
Boutrup & Ellis: The Art and Science of Natural Dyes sanoo, että hyvin yksinkertaisella testillä näkee onko liemessä tanniineja. Tanniinit reagoivat herkästi rautaan ja muuttavat purettamattoman langan värin harmaaksi. Värjätty purettamaton lanka laitetaan 1% rautaliemeen värjäyksen jälkeen. Mitä voimakkaampi harmaa väri on, sitä enemmän liemessä on tanniineja. Jos taas liemessä on lisäksi flavonoideja, jotka kiinnittyvät vain alunan avulla ja antavat keltaisen värin, niin rautajälkipuretuksella se muuttuu yleensä vihreäksi.

Muita kirjoja, joissa on paljon tietoa tanniineista ovat
Räisänen, Primetta, Niinimäki: Luonnonväriaineet
Dominique Cardon: Natural Dyes

IN ENGLISH
Tannins are very interesting in natural dyeing. They are needed to mordant cellulose fibers (with alum), and they also help the lightfastness when dyeing  protein fibers like wool.
I have used bark mordanted wool with madder and noticed that even though madder gives fast colour without any metal mordant, the lightfastness is even better when the yarns were mordanted with barks.

Many plants contain tannins, especially many trees and shrubs. Most traditionally used sources of tannins are oak galls, sumach leaves or bark, and fruit pods of tara. I wanted to see if I can find something local to use as a source of tannins. I know barks work, but some herbaceous plant would be even easier to collect. My yarns in these experiments were either with no mordant or mordanted with alum and cream of tartar.
Boutroup & Ellis: The Art and Science of Natural Dyes says that it is easy to find out with a simple test if any local plant contains tannins. Tannins react very strongly with iron, and if an unmordanted dyed yarn is put to 1% iron solution, the colour changes to grey if there are tannins. The more there are tannins, the stronger the grey colour is. If the bath contains flavonoids which only attach with a help of metal mordant and give yellow colours, iron changes that colour to green.

Other books which have information about tannins in natural dyeing:
Donimigue Cardon: Natural Dyes
Räisänen, Primetta, Niinimäki: Dyes from Nature

-----------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

PUJO, ARTEMISIA VULGARIS 

MUGWORT

Pujo voi olla paha rikkaruoho, ja meilläkin sitä kasvaa, muttei onneksi paljoa. Muutama kasvi on kuitenkin metsäreunassa. Riivittyjä lehtiä ja kukkalatvoja oli 500g/100g lankaa.
Keitto tunti ja liemi sai jäähtyä 4 tuntia. Värjäys tunnin ja langat jäähtyivät liemessä yön yli. Jälkipuretus rautavihtrillillä seuraavana päivänä. Tarkkaa prosenttia en osaa sanoa, koska kastoin siihen vain pätkät lankoja. Sama rautavihtrilliliemi oli näissä kaikissa koelangoissa.

Ylin lanka on purettamaton, ja toinen on purettamaton, joka oli jälkipuretuksessa miedossa rautaliemessä.
Kolmas väri on aluna-viinikivipuretettu, ja neljäs taas jälkipuretuksena rautaliemessä.
Tämä järjestys on kaikissa näissä näytteissä.
Pujon antama väri ei muuttunut kovin voimakkaasti raudalla, ja ennemmin vihertävään suuntaan kuin harmaaseen eli se ei sovellu tanniinin lähteeksi, ainakin nyt tuntuu siltä. Pujossa selvästi oli jotain keltaisia flavonoideja, alunapuretuksella väristä tuli kauniin vaalean keltainen.

IN ENGLISH
Mugwort can be a bad weed, and there are couple of plants here by edge of the forest, too.
I used leaves and flower tops 500g/ 100g yarn.
I boiled them for one hour and let them cool down for  four hours before straining the bath.
Dyeing for one hour and I took the yarns from the bath next morning.
Modifying the next day with iron. I can't say how much there was iron, because I dipped only small parts of yarns. I used the same iron bath for all these yarns.

The first yarn is no mordant, second no mordant and iron dip later. Third is mordanted with alum and cream of tartar, and fourth the third yarn dipped in iron water later.
This is the same order in all samples.
The colour from mugwort didn't change much with iron, and when it changed, it was more to green than grey. So it seems to me that there are not much tannins in mugwort. Clearly there are yellow giving flavonoids, and the colour with alum mordant was nice pale yellow.

HORSMA, CHAMAENERION ANGUSTIFOLIUM

WILLOW HERB

Horsman lehtiä ja kukkalatvoja oli 450g/100g lankaa. Keitin tunnin ja liemi sai jäähtyä yön yli.
Värjäys kuten edellä.
Horsma tuntuikin lupaavammalta kuin pujo, koska purettamaton ja rautaliemessä liotettu pätkä muuttui harmaaksi, vaikka harmaa väri onkin aika vaalea. Horsmassa on myös lisäksi flavonoideja, koska alunapuretettu lanka värjääntyi keltaiseksi ja jälkipuretus rautaliemessä muutti värin vihreäksi.

IN ENGLISH
There are lot of willow herb so it is easy to collect.
I used willow herb leaves and flower tops 450g/100g yarn. I boiled them for one hour and let cool in bath overnight. Dyeing as previous.
Willow herb seemed more promising than mugwort, because unmordanted yarn with iron modification turned grey, albeit not very dark grey. There are  also flavonoids in willow herb, because yarn mordanted with alum turned yellow and iron modifying turned it greyish green.

VADELMANLEHDET,  RUBUS IDAEUS

RASPBERRY LEAVES

Täällä kasvaa myös paljon villivadelmaa, ja koska Jenny Dean kirjassaan The Heritage of Colour käytti paikallista villiä karhunvadelmaa (Rubus fruticosus) tanniinin lähteenä, niin ajattelin kokeilla villivatun lehtiä.
Keräsin lehdet ja versojen latvat tämän vuoden kasvusta, ja käytin niitä 200g/100g lankaa. Keitin lehtiä tunnin ja liemi sai jäähtyä yön yli. Värjäys kuten edellä.
Selvästi tämä olikin jo parempi tanniinin lähde kuin ensimmäiset kokeiluni, ja rautaliotus muutti purettamattoman langan värin melko tummaksi harmaaksi. Myös alunapuretettu lanka rautajälkiliemessä muuttui harmaanvihreäksi. Vadelmaa voisikin selvästi käyttää kotimaisena tanniinin lähteenä, ja se oli paras näistä kolmesta. Täytyisi vaan vielä kokeilla optimisuhteet ja myös se, olisivatko toisen vuoden versot olleet vielä parempia kuin nämä ensimmäisen vuoden versot.

IN ENGLISH
Jenny Dean wrote in her book The Heritage of Colour that bramble  is a good source of tannin for her. Bramble doesn't grow here but we have lot of wild raspberries, and I thought to try their leaves as a source for tannin.
I cut the plant tops and leaves from this years growth, and used them 200g/100g yarn. I boiled them for one hour and let the bath cool down overnight. Dyeing as earlier.
Clearly these were a better source for tannin as my other experiments. Iron modifying of unmordanted yarn turned the colour dark grey. Also alum mordanted yarn became greyish green in iron modifying. Wild raspberries seem to be a good choice for local source of tannin for me. 
I still need to try for optimum amounts of leaves and also if second year plants would yield even more tannins.

Seuraavat kokeilut ovat sitten sellaisilla tanniinin lähteillä, joista tiesin jo etukäteen, että niiden pitäisi sisältää hyvin tanniineja.

TAMMEN KUORI, QUERCUS ROBUR
Liotin kuivattua tammenkuorta yön yli, keitin tunnin ja liemi sai jäähtyä neljä tuntia ennen siivilöintiä. Käytin 50g tammenkuorta/100g lankaa. Liemi oli hyvin tummaa, ja ehkä pienempikin määrä olisi riittänyt. Värjäys kuten edellä.
Kuori värjäsi purettamattoman langan ruskeanbeigeksi, ja rautaliotuksella lanka muuttui tumman harmaaksi. Itse asiassa vain hitusen vadelmanlehtilankaa tummemmaksi. Purettamaton lanka sai aika voimakkaan pohjavärin jos ajattelen, että tammenkuorta käyttäisi puretukseen, ja ehkä pienempi määrä kuoria olisi riittänyt.

VALKOSALAVAN KUORI, SALIX ALBA
Kuivattua valkosalavan kuorta käytin 50g/100g lankaa kuten edellä tammenkuorta. Liotus ensin yön yli, sitten tunnin keitto ja liemi jäähtyi seuraavaan päivään. Värjäys kuten edellä.
Kirjallisuuden mukaan valkosalava kuten yleensä pajujen kuoret olisi hyvä tanniinin lähde, mutta ainakin nyt langat jäivät hyvin vaaleiksi. Rautaliotuksessa väri kyllä muttui harmaaksi, mutta jäi vaaleaksi. Toisaalta pohjavärinä esimerkiksi punaisille tuo hennon punertava purettamattomaan tarttunut väri voisi olla oikein hyvä, eikä taittaisi värejä keltaisen suuntaan, niinkuin vaikkapa vadelman lehdet.

TARA, CAESAPINA SPINOSA
Tara tulee perulaisen tarapensaan siemenkodista, joista on uutettu tiiviste. Jauhetta ei tarvitse enää keittää, vaan se liotetaan lämpimään 60°C veteen ja märät langat laitetaan sekaan. Käytin nyt vain 10% tarajauhetta, koska ajattelin, että villa ei tarvitse yhtä paljon sitä kuin selluloosakuidut. Langat saivat olla tunnin 85°C liemessä ja jäähtyivät sitten siellä yön yli.
Rautajälkipuretuksessa ollut lankanäyte tuli melko vaalean harmaaksi, ja ehkä 20% olisi ollut kuitenkin parempi suhde villallekin.
Pohjavärinä tara oli näistä kokeiluista neutraalein, ja siinä suhteessa paras.
Kirjallisuuden mukaan taran pitäisi olla yksi parhaista tanniinien lähteistä ja se sisältää gallotanniineja, jotka ovat värittömämpiä kuin ellagitanniinit, jotka antavat kellertävämpiä sävyjä.

IN ENGLISH
The next experiments are with sources of tannin which I knew would be good.

OAK BARK
I soaked dried oak bark overnight, boiled for one hour and let the bath cool down four hours before straining the bath. I used 50g of dry bark for 100g of yarn. The bath was very dark, and maybe smaller amount would have been enough. Dyeing as earlier.
Unmordanted wool dyed quite dark brownish beige, and with iron modifying it turned dark grey. A bit darker than raspberry leaves sample. With no mordant the colour is quite dark when I think that I should use it as a base colour, so maybe really smaller amount of barks would have been enough.

WHITE WILLOW BARK
I used also 50g of dried white willow bark to 100g of yarn. Soaking overnigh, boiling for one hour and then cooling overnight. Dyeing as earlier.
According to litterature white willow like other willow bark would be a good source for tannin, but at least now the yarns were quite pale. Iron modifying changed the colour grey, but it is a very pale grey. The colour of unmordanted yarn would be a good base for red dyes like madder or cochineal, or mushroom reds, it doesn't add yellow to the colour like raspberry

TARA
Tara extract comes from tara seedpods from Peru. There is no need to boil the extract so it is easier to use than crude barks. I used 10% of tara, because I thought that with wool I wouldn't need as much as for cellulose fibers (20%). I simmered the yarns in the bath for an hour and let them cool there overnight.
With iron modifying the colour became quite pale grey, so maybe 20% would still have been better for wool. Next time I'll use bigger amount.
As a base colour tara is the most neutral of all these experiments and best in that regard.
According to litterature tara should be one of the best sources of tannins, and it contains gallotannins which are more colourless than ellagitannins, which give more yellowish base.

Tässä vielä kaikki näytteet samassa, jotta värejä pystyy paremmin vertailemaan. Paljon olisi vielä kokeiltavaa, mutta nyt ainakin pääsin alkuun.

Here are all the samples in one so that it is easier to compare the results. There is so much to experiment, but this is a start.

Yarn samples to BioColour research project Lankanäytteitä BioColour tutkimusprojektiin

Viime syksynä käynnistyi BioColour- Future's Palette hanke Aalto Yliopistossa yhteistyössä monien muiden kotimaisten ja ulkomaisten toimijoiden kanssa. Hankkeen tarkoituksena on kehittää uusia menetelmiä luonnosta peräisin olevien väriaineiden eristykseen, karakterisointiin ja sovelluksiin, ja saada myrkyttömiä ja biohajoavia väriaineita laajempaan värjäysteollisuuden käyttöön. Väriyhdisteitä testataan ja tutkitaan, ja niistä on tarkoitus kerätä kansainväliseenkin käyttöön soveltuva bioväriaineiden tietokanta.

Värjärikilta tiedotti aiemmin talvella, että BioColour tarvitsisi värjäreiltä apua, ja haluaisi näytteitä erilaisilla kotimaisilla luonnonväreillä värjätyistä langoista, joista kerätään Pohjolan värikartastoa. Yhtä näytettä tarvittaisiin n 2m eli ei paljoa, ja mukana olisi hyvä olla tiedot miten lanka on värjätty, sekä mikä pohjalanka on ollut. Värjäreillä oli alussa kovastikin innostusta tähän, mutta näytteitä ei vielä ollut tullut tarpeeksi, ja lisää tarvitaan.
Lähetin eilen 32 eri näytettä värjäämistäni langoista. Yleensä värjäämistäni langoista jää itselle pieni pätkä, ehkä 20cm, talteen, mutta aika hyvin löysin säästämiäni lankoja, mistä sain tarpeeksi pitkät pätkät lahjoitettavaksi BioColour-hankkeelle. Täytyy jatkossakin vielä kevään ja kesän mittaan säästää heille näytteitä.
Langoista testataan mm valonkestoa ja muutakin, kaikenlaisilla jutuilla, mitkä menevät jo minulta yli ymmärryksen, tekoälyä käyttäen ja muuta sellaista, mutta on tosi mielenkiintoista sitten aikanaan lukea tuloksia ja olla pienenä osana luonnonväriaineiden käytön kehityksessä!

Näytteiden lähettämisessä voi ottaa yhteyttä Riikka Räisäseen, yhteystiedot täällä.
He toivoisivat paljon lisää näytteitä. Nyt ennen uuden värjäyskauden alkamista olisi hyvää aikaa lähettää heille näytteitä, ja toisaalta pitäkää kaikki kevään värjäyskauden alettua tämä mielessä:)

IN ENGLISH
Last autumn started BioColour- Future's Palette research project in Finland in Aalto University, with many partners, also international, like Society of Dyers and Colourists. The purpose of the project is to develop new methods for bio based dye and pigment production and applications, and to get non-toxic and bio-degradable colourants for industry. They test and study colourants, and the aim is to establish a bio-colourant database, for also international use.

Earlier this winter in Värjärikilta (the Society of Dyers in Finland) newsletter, BioColour reached out to Finnish dyers for help. They needed samples of yarn dyed with Finnish plants, mushrooms and lichens. The purpose is to create a Northern colour chart. One sample should be about 2m long, together with information how it was dyed. At first many dyers were interested but in the end only a few samples were sent, and the project still needs a lot more.
Yesterday I sent 32 samples of colours I have dyed with Finnish native dyeplants. Usually I save only a small sample of each dye I do, about 20cm, but I'm glad I found so many different yarns enough to send BioColour. I will have to dye some more samples for them during spring and summer.
They test the yarns for fastness, and do all kinds of things which are some over my head, but it will be really interesting to follow this project and all the new information they find. To be a small part of this development in natural dyes!

The BioColour needs more samples, and they hope that Finnish dyers send them. Now before the new dye season starts is a good time, and please remember them also when you dye in the summer:).

Colours from autumn apple tree leaves Värit syksyisistä omenapuunlehdistä

Lokakuun puolivälissä omenapuiden lehdet olivat saaneet ruskaa, ja yhtenä tuulisena yönä suurin osa lehdistä oli tippunut. Olen aiemmin kerännyt syksyisiä pudonneita lehtiä, ja saanut niistä yhtä hyviä värejä kuin kesälläkin. Niinpä nytkin, kun pudonneet lehdet olivat vielä kuivia ja edellisenä yönä pudonneita, keräsin niitä värjäykseen.
Metsän reunassa aurinkoisella ja kuivalla paikalla kasvavassa villiomenapuussa lehdet olivat tulleet oransseiksi, kun taas savisemmassa paikassa keskellä puutarhaa kasvavassa vanhassa 'Rautell'-lajikkeessa lehdet putosivat keltaisina. Keräsin molempien puiden lehtiä erikseen, ja laitoin verkkopusseihin likoamaan veteen, johon olin lisännyt pari ruokalusikallista kidesoodaa.

IN ENGLISH
In mid October leaves in our apple trees had turned orange and yellow, and after one windy night they had dropped. I have in previous autumns dyed successfully with fallen autumn leaves, and so I did also now. In the morning after they had dropped, I collected them for dyeing.
There is one wild apple tree growing in sunny and dry spot in the edge of the forest, and it's leaves had turned orange, while the leaves in an old cultivar 'Rautell' growing in more clay and moist soil were more yellow. I collected the leaves separately from each tree, and put them in net bags to soak in water with added washing soda.

Isosta 'Rautell'- puusta olisi lehtiä tullut paljon enemmänkin, mitä otin nyt värjäykseen. Pari jätesäkillistä lehtiä meni kompostiin tekeytymään hyväksi lehtimullaksi tuleville vuosille.

IN ENGLISH
Under the big 'Rautell' there were so much leaves, that I couldn't dye with all of them, and the rest went to compost where they will make very nice leaf mold to use in the garden in a year or two.

Annoin lehtien muhia vedessä vajaa pari viikkoa, jolloin ne olivat alkaneet käydä. Haudutin lehtiä liemineen sen jälkeen hiljaisella tulella reilun tunnin, jäähdytin liemen ja otin sitten lehdet pois.  Käytin lehtiä n 600g/100g lankaa. Syksyn lehdillä värjätessä pitkä käyttämisaika on tarpeen, jotta väriaineet irtoavat kunnolla lehdistä, näin ainakin aiemman kokemukseni mukaan. Heti värjättynä väristä ei olisi tullut kovin voimakas.

Oransseista villin omenapuun lehdistä tuli keskimmäinen kullankeltainen väri ja kaikkein oikeanpuolimmainen haalean persikan väri jälkivärinä. Keltaisemmista 'Rautell'in lehdistä tuli toinen vasemmalta oleva vaalean vihreä (värjätty luonnonbeigelle langalle, valkoiselle langalle niistä olisi tullut vaalean keltainen). Kaikilla langoilla oli aluna-viinikivipuretus etukäteen. Oletukseni on, että kuivassa aurinkoisessa paikassa kasvaneen omenapuun lehdissä oli enemmän väriaineita kuin kosteammassa paikassa kasvaneella. Näinhän sanotaan muutenkin, että aurinkoisessa paikassa väriaineita kehittyy aina parhaiten.
Annoin lienten seistä kymmenen päivää, ja värjäsin sitten samoilla liemillä uudelleen. Nyt villiomenapuun lehtiliemestä tuli toinen lanka oikealta, lämmin persikka.  'Rautell'in lehtiliemestä tuli ensimmäinen vasemmalta oleva vihreä, joka oli värjätty vaalean harmaalle langalla ja siksi näyttää vihreältä. Valkoiselle langalle väristä olisi tullut keltainen. Laitoin myös liemeen puolet vähemmän lankoja kuin ensimmäiseen värjäykseen, ja myös se auttoi siihen, että väristä tuli voimakkaampi.

IN ENGLISH
I let the leaves soak for almost two weeks and during that time they had started to ferment. After that I simmered the leaves for about an hour, and let it cool down before I took the leaf bags away. I used about 600g of leaves to 100g of yarn. In my experience the long soaking time is necessary when dyeing with autumn leaves. If dyed right away, the colours are much paler.

I got the golden yellow in the middle from the wild apple tree leaves (grown in dry sunny place), and the after bath gave me the yarn on the far right. From yellow leaves from the tree which grows in more clay soil, I got light green, the second colour from the left. It is dyed on natural beige yarn, which helped it looking green, dyed on white yarn it would have been more yellow. All yarns were premordanted with alum and cream of tartar. It is said that in plants grown in sunny place, there are more dyes in them, and it looks like it also in these apple trees.
I left the baths to ferment more for another ten days, and then dyed again with the same baths. Now I got the second colour from the right from wild apple tree. From 'Rautell' bath I got green on the far left. It is dyed on light grey yarn which is why it looks green, if dyed on white yarn the same bath would have given a yellow colour. I also used only half the amount of yarn, because the first bath didn't give so strong colour, and now it was ok.

Minusta näillä syksyn lehdillä on niin helppoa värjätä, tai siis niiden kerääminen on paljon helpompaa maasta kuin puusta riipimällä. Ainoa vain on, että ne on kerättävä heti tippumisen jälkeen.
Kirjoissa usein sanotaan, että lehdet antavat vain alkukesällä väriä, mutta oma kokemukseni on, että myös syksyn lehdillä voi hyvin värjätä. Se vain vie hiukan enemmän aikaa:).

IN ENGLISH
I find dyeing with autumn leaves so easy, or actually collecting them is so much easier than when the leaves are still in trees. Only thing is that they need to be collected right away before rain soaks all the dyes from them in the ground. In the books it is often said that tree leaves give good colour only in early summer, but I have gotten good colour from them also in the autumn. It only takes more time:).

Used madder Käytetyt krapinpalat

Krappi on yksi värikasveista, joita ei kannata heittää pois käytön jälkeen.
Viime kesänä värjäsin näillä krapinpaloilla kahteen kertaan. Ensin kasvihuoneessa aurinkovärjäyksenä ja sen jälkeen normaalina keittovärjäyksenä. Laitoin silloin käytetyt ja siivilöidyt krapinpalat varastoon ämpäriin, ja ämpäri ulkovajaan, jossa se oli koko talven jäätyenkin talven aikana. Koska krapit olivat kosteita, niin ne olivat nyt keväällä alkaneet hiukan haista, mutta hometta niihin ei ollut tullut. Keitin pari viikkoa sitten viime vuotiset haisevat krapit vielä uudelleen reilun tunnin, siivilöin tumman liemen, ja värjäsin niillä 500g aluna-viinikivi esipuretettua lankaa. Langat ottivat värin aika hitaasti. Pidin lämmön tunnin verran noin 60 asteessa ja annoin lankojen jäähtyä liemessä yön yli, ja lopullinen väri oli ihan oivallinen. Kuvassa olevat langat oli jo pestyjä ja kuivattuja. Alunperin viime kesänä värjäsin tuolla samalla määrällä kaksi kertaa kilon lankoja, nyt laitoin puolet vähemmän lankaa värjäykseen, koska kuitenkin väriaineiden määrä oli pienentynyt. Näistä tuli vielä jälkiväriäkin, mutta nyt sitten heitin krapit kompostiin. Puolimätien krapinpalojen haju ei ollut mikään kovin hyvä:). Silti, krapin ja mataranjuurissa on niin paljon väriaineita, että niitä kannattaa tosiaan haudutella moneen kertaan, ja jatkuvasti niistä irtoaa lisää väriä.

IN ENGLISH
Madder is one of the dyestuffs that is worth keeping even after it has already been used for dyeing.
Last summer I dyed twice with these pieces of madder. First as solar dye and then second time simmering them and then dyeing. I had stored the used madder in a bucket in our shed where they were all winter, frozen in mid winter. Because they were moist, they had started to smell, but they didn't get any mold.
I now simmered the very smelly madder pieces again for an hour, and then strained off the bath, and dyed 5 skeins of premordanted yarn. They took colour quite slowly but after dyeing for an hour in 60°C, and letting the yarns cool in the bath, I was quite pleased with the result. The yarns in the picture were already washed and dried. Originally last summer I had dyed  with this amount of madder one kilo of yarn twice, but now I put only 500g yarns in the bath thinking that they wouldn't dye as much any more. The same bath also dyed some more yarn paler color, but then I threw the used pieces to compost, because they were so smelly:) Maybe they would have yielded even more colour if I had simmered them once more. There is so much dye in madder roots, that it is worth extracting them multiple times and they yield colour long time.

About keeping of dried plant dyes Kuivattujen värikasvien säilymisestä

Viime viikolla tarvitsin lisää kellanvihreää Kevät-lapaspakettiin. Yleensä värjään sen väriresedalla harmaalle langalle, mutta myös pensasväriherneellä saa samaa kylmänkeltaista väriä - tavallisesti. Kuivattua väriresedaa ei ollut jäljellä kovin paljoa, joten laitoin likoon kuivattua pensasvärihernettä, Genista tinctoriaa. Tämä oli ostettua pensasvärihernettä, ja pakkauksessa oli merkitty viimeiseksi käyttöpäiväksi  elokuu 2019. En ole aiemmin kiinnittänyt kovin paljoa huomiota noihin viimeisiin käyttöpäiviin, koska yleensä kasviväriaineet pitävät värjäysominaisuutensa todella pitkään. Indigo on ollut edelleen käyttökelpoista kun laivahylyistä on löydetty kuivana säilynyttä indigoa, eli se kestää vuosisatoja. Myös krappi kestää pitkään, itselläni on kokemus ainakin 20v vanhasta krapista, joka värjää aivan yhtä hyvin kuin tuoreempana. Samoin puiden kuorien väriaineet vain paranevat vanhetessaan, 10v vanha paatsamankuori oli vielä todella hyvää värjätessäni sillä pari vuotta sitten. Myös kokenilli säilyttää väriaineensa hyvin. Myöskään sienissä en ole huomannut värin menetystä pitkänkään säilytyksen aikana.
Siksipä olikin aika yllätys, kun en saanutkaan kuivatulla pensasväriherneellä nyt samaa väriä kuin aiemmin värjätessäni sillä. Liemi näytti tummalta, mutta ei ollut juuri sen väristä mitä odotin sen olevan. Puretettuihin lankoihin väri tarttui hyvin hailukkana beigenä. Olin liottanut ja hauduttanut kuivatut värikasvit niinkuin teen tavallisestikin, mutta siivilöin liemen vasta kaksi päivää haudutuksen jälkeen. Yleensä tämä ei vaikuta mitään jo valmiiseen kasveista saatuun väriliemeen (sienillä kannattaa siivilöidä heti keiton jälkeen, muuten voi käydä niin, että väri imeytyy takaisin sieniin, mutta kasveilla ei käy näin), mutta silti epäilin josko vika olisi ollut siinä. Punnitsin uuden satsin kuivattuja kasveja likoon, ja nyt siivilöin liemen heti tunnin haudutuksen jälkeen. Edelleen liemi näytti samalta kuin aiemmin, ja kun lisäsin langat, niin väri jäi todella hailukaksi. Sitten ajattelin, että jospa puretukseni ei ollut onnistunut, ja lisäsin pienen pätkän eri puretuserässä ollutta lankaa, mutta se ei värjääntynyt yhtään paremmin eli vika ei ollut puretuksessakaan.

Koska tarvitsin sitä keltaista, niin laitoin likoon viimeiset kuivatut väriresedat, jotka eivät olleet niin vanhoja. Niiden pussissa oli viimeinen käyttöpäivä toukokuu 2021. Ne värjäsivätkin samat langat juuri sellaiseksi mitä odotinkin, eli näytti tosiaan siltä, että kuivatuista pensasväriherneistä kylmänkeltaisen värin antava väriaine oli hävinnyt tai muuttunut jotenkin säilytyksen aikana.
En nyt tiedä, voiko näin käydä kaikille ruohovartisille värikasveille, joiden väriaineet ovat flavonoideja. Olen säilyttänyt kuivatut värikasvit pimeässä ja viileässä niinkuin suositellaan. Minulla on varastossa vieläkin vanhempia kuivattuja kasveja, ja täytyykin alkaa jossain vaiheessa testaamaan ovatko niiden väriaineet hävinneet, vai vieläkö ne toimivat! Ja onko eroja eri kasveilla tässä suhteessa. Ehkä flavonoidit ovat herkempiä katoamaan kuin antrakinonit tai tanniinit.
Joka tapauksessa pari kolme vuotta ainakin voi kuivattuja ruohovartisia vihreitä kasveja säilyttää ja ne pitävät värinsä sen aikaa, mutta en tiedä missä sitten menee se raja, että väriaineet alkavat hävitä kasveista. Tietääkö joku muu?

IN ENGLISH
Last week I needed more greenish yellow for my Spring Spirit- mitten kits. I usually dye it with weld on grey yarn, but also Genista tinctoria gives the same kind of yellow - usually.
I didn't have much dried weld left, so I decided now to use Genista tinctoria. I had dried plants and in their bag was noted that the last date to use is in August 2019. I haven't thought about this before, because usually most plant dyes keep their dye content for a very long time. Centuries old indigo found in wrecked ships has been good to dye blue, and I have used 20 years old madder which has been as good as new. Also couple of years ago I dyed with 10 years old buckthorn bark which dyed very well, and wood dyes are said to keep their dye well, actually they need to be at least six months old before using. Also cochineal keeps it's dye well, and in my experience so do mushrooms.

That is why it was a surprise that I didn't get the color I thought from old Genista tinctoria.  It's bath looked dark, but not the shade I expected, and it gave only very light beige to my alum mordanted yarns. I had soaked and simmered the plants like I normally do, but now I strained it after two days from simmering, and I thought maybe that was wrong. Though usually with plants it doesn't matter if the bath isn't strained right away like with mushrooms (with which the dye may go back to the mushrooms if they are not strained right after simmering). So I prepared a new patch of dried Genista for dyeing, soaked and simmered and strained right after simmering this time. Still it didn't dye well, and then I thought if my mordanting was not successful, so I added a bit of yarn from different mordant lot, but dye didn't take to it either, so the problem was not with mordanting.

Because I needed that yellow, I decided to use the last of my dried weld. Soaked and simmered for an hour and dyed, with perfect results. In this weld bag the last use date was may 2021.
So it seems that dried Genista was too old, and the dye in them had changed or vanished. I don't know if this can happen to all plants where the dyes are flavonoids! I keep dried plants packed in dark and cool temperature like recommended. I still have some several years old dried plants for dyeing (weld, sawwort, knapweed), and will have to try them to see if they work. And to see if there are differences in different plants. Perhaps flavonoids are more vulnerable than antraquinones or tannins in plants and mushrooms.
I know that dried plants which have flavonoids as dyes keep their dyes at least  two or three years but I don't know what is the time when the dyes start to disappear from them. Does anyone else have any experiences about that?

Some colors from madder Krappivärejä

Krappijuuri eli Rubia tinctoria-kasvin juuri on yksi parhaista luonnonväriaineista. Se on kestävä ja riittoisa väri, ja siitä saa lukemattoman määrän erilaisen sävyisiä punaisia tai punaoransseja. Mutta, koska se sisältää useita eri väriaineita, niin siitä saatavat sävyt vaihtelevat tosi paljon. Sävyyn vaikuttaa ensiksikin vesi, mutta isossa määrin myös lämpötila ja värjäysaika, ja tietysti puretus. Vaikka värjään samalla omalla kaivovedellä ja pyrin pitämään lämpötilat samoina, niin ei ole ollenkaan varmaa, että saan juuri samaa sävyä. Pienetkin erot värjäyksen kulussa vaikuttavat väriin, vaikka kuinka yrittäisin saada samaa väriä.

Erilaisia värjäysmenetelmiä krappijuurella värjäämiseen on monia. Nyrkkisääntönä yleensä pidetään, että matalammassa lämpötilassa väristä tulee punaisempi ja korkeammassa oranssimpi, mutta tämä ei ole kuitenkaan niin yksiselitteistä. Myöskin yleinen käsitys on, että jos krappi on jauhettu, niin silloin siitä irtoaa enemmän väriä, mikä on loogista. Kuitenkin jauhemaisen krapin siivilöiminen liemestä on tosi vaikeaa, ja jos taas langat ovat samassa sen kanssa, niin sen saaminen pois langoista vielä hankalampaa. Täytyisi olla jokin tosi tiheä kangas minkä läpi liemi siivilöidään, eikä minulla ole sellaista, joten värjään aina paloina olevilla krapeilla. Puuvillan värjäämiseen jauhemainen krappi varmasti on parempi, koska puuvillan saa pesukoneessa pestynä puhtaammaksi jauheesta jälkikäteen.

Tavallisin värjäystapani krapin kanssa on seuraava:
käytän saman verran krappia kuin lankojakin.  Liotan krapit yön yli ja seuraavana päivänä lisään sinne märät langat (joko purettamattomat tai alunapuretetut, mutta en laita puretusainetta koskaan väriliemeen, koska aluna laskee liemen pHta ja muuttaa väriä. Lisäksi mielestäni väristä tulee myös vaaleampi jos puretusaine on samassa liemessä.) ja nostan lämpötilan 50-60C, ei korkeammaksi. Liikuttelen lankoja, että väri tarttuisi tasaisesti ja annan olla väriliemessä kunnes väri on mielestäni sopiva. Usein annan lankojen myös jäähtyä seuraavan yön yli samassa liemessä.  Värjäyksen jälkeen krapin palat on helppo ravistella irti langoista ennen lankojen pesua. Tästä värjäyksestä on kuvassa näyte A. Ylempi on purettamaton, ja alempi aluna-viinikivi puretettu.

Kokeilin talvella muutaman kerran Jenny Dean'in ohjetta krappivärjäykseen, Se on selitetty hänen kirjassaan A Heritage of Colour, ja samoin siitä on hänen blogissaan mm täällä.
Tein tein kaksi kokeilua, B ja C. Krappeja oli käytetty 200%  eli kaksi kertaa yhden värjäyksen lankojen määrä. Enemmän kuin tavallisesti, mutta koska sillä määrällä saa kaksi eri värilientä (ja jälkiliemet)  lopputuloksena sillä määrällä värjäsi yhtä paljon lankaa kuin tuolla minun tavallisemmalla tavallani.
Tein molemmat uutot ja värjäykset samalla tavalla eli seuraavasti:
- Huuhtelin kuivat krapin palat siivilän läpi juoksevalla vedellä. Tämän huuhteluveden voi ottaa talteen ja värjätä sillä kellanoranssia, mutta itse kaadoin sen pois. Jennyn mukaan huuhtelu auttaa pääsemään eroon keltaisista tai ruskeista väriaineista, kun tarkoitus on kuitenkin yrittää saada punaista.
- Kaadoin kiehuvaa vettä huuhdeltujen krappien päälle ja annoin hautua yhden minuutin, jonka jälkeen siivilöin liemen, ja otin siivilöidyn liemen talteen. Toistin tämän ja yhdistin molemmat siivilöidyt liemet. Nyt valmiina oli väriliemi. Kun liemi oli jäähtynyt kädenlämpöiseksi, lisäsin liemeen langat, ja nostin lämpötilan n 60C, jossa pidin sen tunnin. Tästä tuli näyte B2 (purettamaton ja aluna-viinikivi-puretettu). C2 näyte oli muuten värjätty samalla tavalla, mutta lämpötila oli alhaisempi. Toiseksi viimeinen kellanoranssi näyte, myös C2 , mutta jälkiväri tästä liemestä. Selvästi huomaa, miten punaiset väriaineet olivat tarttuneet ensimmäisessä värjäyksessä ja jälkiväristä tuli keltaisempi. Näin värjäten olen saanut roosan tai korallinpunaisempaa kuin tuolla perinteisemmällä tavalla miten olen aiemmin värjännyt, vaikkakaan väri ei ole niin voimakas.

- Lisäsin uutta vettä samojen krapinpalojen päälle ja annoin liemen hautua n 80C eli selvästi alle kiehumispisteen 30 minuuttia, jonka jälkeen siivilöin liemen ja värjäsin sillä. Tästä liemestä väriksi tuli B1 (purettamaton ja aluna-viinikivipuretettu näyte) ja C1. Yllättävästi C-värjäyksessä tästä tuli aika vaalea väri ja myöskin B-värjäyksen sävy on erilainen kuin C-värjäyksen. Luulin tehneeni samalla tavalla molemmat värjäykset, krapit olivat samaa erää ja samoin langat oli samasta puretuserästä, mutta niin vaan ei koskaan voi olla varma mitä tulee. Omat värini ovat myös vähän erilaisia kuin mitä näytteet ovat Jenny kirjassa, mutta vesi voi vaikuttaa aika paljon.

- Haudutin krapit vielä uudelleen, ja siivilöin, ja värjäsin lisää punertavaa, B3 ja C3 (langassa vaalean harmaa pohjaväri). Samoja krappeja voi uuttaa vieläkin lisää, mutta niistä langoista ei ole näytettä.
Lankakartan taustalla oleva tumman rusehtavan violetti lanka oli ensin värjätty siniseksi indigolla, sitten puretettu ja värjätty samassa liemessä kuin B3. Indigon ja krapin päällevärjäyksillä saa kivoja ruskeita tai sinnepäin olevia värejä:).

Voimakkain väri tulee mielestäni silloin kun krapit ovat samassa liemessä lankojen kanssa ja tähän olen aiemmin lukenut selityksen, että krapeista irtoaa koko ajan lisää väriä, sitä mukaa kun jo aiemmin irronneet värit ovat kiinnittyneet. Tästä syystä myös muuten kannattaa tehdä uutto aina uudessa puhtaassa vedessä ja yhdistää liemet jälkeenpäin verrattuna siihen, että pidentäisi uuttoaikaa samalla liemellä.
Jennyn menetelmän etuna taas on se, että sain erilaista punaisen sävyä ja lisäksi langat olivat helpompia käsitellä, kun krapit oli siivilöity liemestä ennen lankojen sinne laittoa. Lisäksi se on aika nopea värjäystapa, vain kaksi minuutin kestävää uuttoa, plus tietysti muut uutot. Purettamattomaan lankaan väri tulee aina kellertävämpänä kuin puretettuun.

Krapilla värjäyksen voi tehdä niin monella tavalla, tässä on lisää yksi tapa:)

IN ENGLISH
Madder (Rubia tinctoria) is one of the best natural dyes. It gives fast colors and you can get many different shades of red and orange from it alone, not to speak of colors it gives combined with other natural dyes. Madder has many different dyes in it, and also there are other variables which affect what the color is. Water and even small changes in temperature of the dye bath can give different result, and even when I try to get the same shade, I don't always succeed.

There are many recipes how to dye with madder. Most often it is said that in lower temperatures you can get more red, and in higher temperatures more orange or brownish red. Also it is said that the smaller you grind the madder, the more red you may get from it, and it is logical. However, straining off  the madder powder from the dye bath is very difficult, and it is even more difficult to rinse off the wool yarns after dyeing, and so as I don't have the means to strain off the powdered madder, I use madder in bigger pieces. I'm sure it would be easier to wash cotton or such fabric which you can put in a washing machine, than wool yarn.

My usual method of dyeing with madder is the following:
I use the same amount of madder as dry yarn. I soak the madder pieces overnight, and then the next day add mordanted wetted yarns to the bath with madder pieces, and raise the temperature to no higher than 60°C. I move them gently from time to time to ensure even color, and keep the temperature for one hour or until the color is what I want. Madder pieces are easy to shake off the yarns before washing them. From this dyeing is the sample A, the top one is with no mordant, and the second with alum and cream of tartar- mordant.

This winter I tried another method. It is from Jenny Dean's book A Heritage of Colour, and she has also explained it in her blog, here.  
I made two experiments, both the same way. I used 200% of madder, twice the amount of yarn, but as the method gives two dye baths (and after baths), that amount of madder gave me as much of dyed yarn as my own method.
I did as follows:
-  I rinsed the dry madder pieces. Jenny recommends this to get rid of the unwanted yellow or brown dyes, it is red I want now.
- I poured boiling water over the rinsed madder pieces, and let them steep for one minute, then strained off the bath. I repeated the process with fresh boiling water, and combined the strained baths. After the bath has cooled down, I added wet yarn to it and raised the temperature to 50-60°C, and dyed for one hour. The result was B2 (unmordanted yarn and second mordanted with alum and cream of tartar). C2 was extracted and dyed the same way, except the temperature of the dye bath was a bit cooler. The second last orange yellow sample in the picture, labeled also C2 is from an exhaust bath from red C2, you can clearly see how the red/coral colors had attached to the yarn in the first bath and yellows were left in the second bath. With this kind of extraction I got a different shade of pinkish red/coral than what I get with my usual method.

- I added more fresh water to the madder pieces and simmered them in 80°C for 30 minutes (not boiled), and strained off the bath. This bath gave me B1 (unmordanted and the second is mordanted with alum and cream of tartar) and C1.  Surprisingly the C-bath gave paler color than B-bath, and also the shade is different. I tried to do these the same way, madder was the same patch, and also yarns were mordanted in the same lot, but it goes to show nothing is for certain. Also my yarns look a bit different in shade than what is in Jenny's book, but I think the quality and pH of the water may may also affect a lot.

- I used the same madder pieces once more, simmering and straining them off, and then dyeing B3 and C3 (with light grey base colored yarn). The same madder pieces were used even more, but I don't have a sample of those left.
In all dyeings the unmordanted yarn was more yellow/orange shade than the mordanted yarn.
The brownish purple yarn under the sample chart in the picture was blue yarn (dyed with indigo first) which was in the same bath as B3, so there are endless possibilities to colors when madder is combined with other base colors:).

I got the strongest color with my usual method when the madder pieces were in the same bath with yarns. I have read an explanation to this that madder releases more dye when the previously released dye is absorbed the the yarn. This is also a reason why multiple extractions with fresh water is better way to extract more color from complex dyes, than longer time in the same extraction.
The benefit of Jenny's method is that I get a different shade of color from it, and also yarns are easier to handle when madder is strained off before yarns are put in the bath. It is also quite fast method, only two one minute extractions, plus other extractions.

There are so many ways to dye with madder, this is another way to try it:)

Wood ash lye for dyeing Tuhkalipeää värjäykseen

Nyt talvella tulee taas lehtipuun tuhkaa aika paljon lämmityksen sivutuotteena. Pääosin polttopuuna meillä on koivua, mutta joukossa voi olla myös vähän leppää ja tuomea.

IN ENGLISH
In the winter we get a lot of ash from heating the house. Mostly our firewood is birches, but there is also some alder and bird cherry.

Osa tuhkasta menee kasvimaalle, mutta teen myös tuhkasta tuhkalipeää kesää varten. Netissä on paljon hienoja ja monimutkaisia ohjeita miten tuhkalipeää tehdään saippuanvalmistusta varten. Minun tapani on tosi yksinkertainen, koska värjäykseen tuhkalipeän ei mielestäni tarvitse olla niin puhdasta.
Eli kaadan kiehuvaa vettä tavallisessa ämpärissä olevan tuhkan päälle ja kun lipeä on asettunut yhden tai kahden päivän päästä, niin se on valmista. Otan sitten kipolla kirkkaan tuhkalipeän ämpäristä  eri astiaan säilytystä varten ja sitä voi säilyttää suljetussa astiassa pitkäänkin. Astia täytyy laputtaa kunnolla, ettei kukaan luule siinä olevan mitään juotavaa! Pohjalla oleva tuhka menee kasvimaalle. Tosin en tiedä, onko sillä enää minkäänlaista vaikutusta, mutta haittaakaan siitä ei varmasti ole.

IN ENGLISH
Part of ashes goes to the garden, but I also make wood ash lye from the ashes to use in the summer with dyeing. In the internet there are a lot of complicated instructions how make wood ash lye for soap making. My way is very simple, because I think for dyeing the lye doesn't need to be so pure as for soap. 
So, I just pour boiling water over the ashes in a bucket, and when the sediment has settled in a day or two, lye is ready. I then take the clear lye from the top to a separate container to use later.  Ready wood ash lye can be stored in a closed container for a long time.  It must be labeled well! The sediment in the bottom goes to the garden. I don't know if it does any good any more, but it doesn't hurt either.

Tällä kertaa tuhkaa oli noin kolmasosa ämpärillisestä ja vettä kaksi kolmasosaa. Lipeästä tuli aika vahvaa, pH näyttää olevan 10-11 välillä. Tätä käytän sitten myöhemmin mm puiden kuorilla värjätessä. Piiskujen, resedan ja muiden keltaista antavien kasvien keitinliemeen laitan lorauksen tuhkalipeää (tai kidesoodaa), ja käytän tätä myös indigovärjäykseen.

IN ENGLISH
This time I had about one third of ashes and two thirds of water. Lye became good and strong, pH seems to be between 10-11. I use this lye later when I ferment barks for dyeing. I also add a glug of wood ash lye (or washing soda) to the extraction water when  I use weld, goldenrod or other yellow giving green plants. It is also good to use in indigo dyeing.

Tips for dyeing with birch bark Vinkkejä koivunkuorivärjäykseen

Tässä on esimerkki siitä, miten koivunkuorella värjäämisessä  pitkä aika on tärkeää. Vaikka koivunkuorten liemi näyttää punaiselta aika pian niin jostain syystä sen väriaineet eivät kiinnity lankaan ennenkuin pitkän emäksisen liotuksen jälkeen. Kuorien liotusveteen kannattaa laittaa kidesoodaa muutamia ruokalusikallisia (riippuen nesteen määrästä) niin, että pH on 9-10. Sen jälkeen sitten liemi alkaa hitaasti käydä ja ajan kanssa pH putoaa. Kidesoodaa voi lisätäkin käymisen aikana, mutta itse en ole niin tehnyt. Pitkän liotuksen jälkeen liemi haudutetaan ja siivilöidään.
Täällä on blogipostaus koivunkuorella värjäämisestä muutama vuosi sitten.

Alla olevassa kuvassa on värjäystulokset samasta liemestä. Kuorien liotusveteen oli lisätty kidesoodaa. Langat oli esipuretettu alunalla ja viinikivellä.
1. 2vrk kuluttua liotuksen alusta liemi haudutettu 2h hiljaisella tulella, sitten siivilöity ja värjätty. Liemi oli tummanpunaista, mutta väri ei pysynyt langoissa.
2. Kuoret laitettu takaisin edelliseen liemeen ja liemi säilytetty puuhellan kulmalla lämpimässä  2 viikkoa, liemen pH oli pudonnut tänä aikana, ja liemi oli hyvin tummanpunaista. Liemi siivilöity ja värjätty, mutta vieläkään väri ei tarttunut lankaan. Tai itse asiassa lanka näyttää liemessä punaiselle, mutta kaikki väri huuhtoutui pesussa pois ja lopputulos oli haalea beige.
3. Uudet langat lisätty samaan edellisten värjäysten liemeen ja langat saivat olla liemessä seuraavat kaksi viikkoa eli kun otin langat pois, liemen alkuun laittamisesta oli kulunut kuukausi. Nyt väri pysyi langoissa pesunkin jälkeen, ja tämä on se punertava mitä yleensäkin saan koivunkuorella pitkän emäksisen liotuksen jälkeen alunapuretetulle langalle.
4. Jälkiväri edellisestä liemestä, värjäys 2vk puuhellan kulmalla. Väristä tuli hiukan vaaleampi, vaikka liemi edelleen näytti tummalta.

IN ENGLISH
Here is an example how long soaking time is important when dyeing with birch bark. Although bath from birch bark looks red, for some reason at least in my dyeing the color does not attach permanently to yarn unless there has been a long alkaline soak, a month or more. I use washing soda to raise the pH to 9-10 (the amount depends on how much there is liquid). Then the bath starts slowly to ferment and pH drops. I haven't added more washing soda, but you can do that. After a long soak simmer the bath before straining it, and then it is ready for dyeing. Here is a blog post about dyeing with birch bark I did some years ago.

In the picture below there are dye results from the same bath. Bath had been alkaline in the beginning, and yarns were mordanted before dyeing.
1. After only 2 day alkaline soak the bath had been simmered for 2 hours, then strained and dyed. It was dark red, but the color didn't attach to the yarn and washed out.
2. I put the barks back to the same bath, then kept it hand warm for two weeks, pH dropped and the bath was really dark red. I strained the bath, and dyed but the color still didn't attach to the yarn, and the result was light beige after washing.
3. I added more yarns to the same bath, kept another two weeks warm so that in the end it was a month from the beginning. Now the yarns dyed pinkish red, not a strong color, but nice and this is what I usually get from birch bark after long alkaline soak on alum mordanted yarn. 
4. After bath from the same, dyeing for 2 weeks in warm. The color became a bit lighter but the same shade.

Koivunkuoresta saatava väri on pehmeä ja sopusointuinen, vaikkei olekaan kovin voimakas. Se on mukava väri värjätä varsinkin kesällä, jolloin on helppo laittaa ämpäriin koivunkuoria likoamaan ulos. Kidesoodaa päälle ja sitten ämpärin voikin melkein unohtaa kuukaudeksi (tai kahdeksi), jonka jälkeen sopivan hetken tullen parin tunnin haudutus, siivilöinti ja värjäys. Näin voi tehdä myös monien muiden puiden kuorien kanssa.

Birch bark gives nice and mellow color, even if it is not a strong color. Birch bark is a nice dye especially in the summer, when you can put barks to soak in a bucket outside. Add some washing soda, and then you can almost forget it for a month (or two). Then when you have the right moment just simmer the bath for couple of hours, strain and dye. This also works with many other tree barks.

About keeping dye baths Väriliemien säilytyksestä

Viime viikolla minulta kysyttiin, miten kauan väriliemiä voi säilyttää ja säilyvätkö ne hyvinä.
Mielestäni riippuu väriaineesta, miten kauan lientä voi säilyttää.
Krapin kanssa ei ole ongelmaa, ja kuuluu asiaan, että se alkaa käydä vaahdoten muutaman päivän kuluttua. Käyminen kestää ehkä viisi päivää, ja sen jälkeen liemi pysyy samanlaisena. Jos pinnalle näyttää muodostuvan hometta, lientä kannattaa sekoittaa, tai jos hometta näyttää tulevan enemmän, niin kuumentaa lientä välillä. Minulla ei koskaan ole ollut krappiliemen kanssa homeesta ongelmia, ja voin käyttää samaa lientä viikkoja. Käytettyjä krapinpaloja säilytän ämpärissä ja nekin säilyvät ulkolämpötilassa ihan hyvin käyttökelpoisina, jopa kuukausia. Jälkiväreistä tulee kuitenkin eri sävyistä kuin ensimmäisestä väristä, eli ruskeampaa. Voi olla, että veden laadulla on tässä myös merkitystä.

Erilaisia kuoria käytettäessä lientä voi säilyttää myös kuukausia ja se vain paranee vanhetessaan, mutta niiden kanssa liemeen kannattaa lisätä hiukan jotain emästä (pari ruokalusikallista ämpäriä kohti), kidesoodaa tai tuhkalipeää, koska muuten niihin voi tulla hometta, joka pilaa liemen.
Myös erilaisista vihreistä kasveista tehtyjä väriliemiä voi säilyttää useita viikkoja ja niissäkin useimmiten väri vain paranee. Ymmärtääkseni väriaineet muuttavat siellä liemessä muotoaan ja niitä tulee lisää liukoiseen muotoon, mutta myös tanniineja muuttuu liukoiseksi niissä.

Kokenilliliemi ei kestä säilytystä ehkä viikkoa pidempään vaan sen väriaineet hajoavat vähitellen jostain syystä. Käytetyt kokenillinpalat voi siivilöidä liemestä  pois ja kuivattaa, ja silloin niitä voi säilyttää ja käyttää uudelleen myöhemmin.

Myös seitikkiliemissä väri huononee liemen säilytyksessä, eli nekin kannattaa värjätä muutaman päivän sisään uutosta. Samettijalkalientä en ole kokeillut säilyttää, ja orakasliemethän taas paranevat säilytyksessä. Kääpäliemienkään säilytyksestä minulla ei ole paljoa kokemusta, yhden kerran ainakin taulakääpäliemi menetti väritehonsa kuukauden säilytyksessä, mutta en tiedä mistä se johtui.
Omista indigopitoisista kasveista uutettu liemi voi olla jopa parempi parin päivän kuluttua uutosta (ennen kuin siihen on lisätty pelkistävä aine), mutta sitten pidempiaikaisessa säilytyksessä liemi täytyisi saada pidettyä emäksisenä eli tiiviissä astiassa. Jos uutos pääsee neutraaliksi tai happamaksi, se voi mennä pilalle.

IN ENGLISH
Last week I was asked how long you can keep a dye bath.
I think it depends on the dye which you use.
With madder I have never had any problems and I have kept it for months. It is normal that after the first two or three days it starts to ferment if the temperature is kept low. Fermenting keeps going for maybe five days and then it stops and the bath seems to stay as it is. I have never had problems with madder bath getting mold, but I have heard it can happen. It is best to stir the bath from time to time and I think it may help. Also if mold starts to grow heating the bath stops it (take the moldy bits away first), After baths give different shade than the first bath, more brown, but water quality may also affect this.

Dye baths containing different barks can be kept for months, but it is best to add some alkaline (washing soda or wood ash lye) to them in the beginning to keep the mold from forming. And also many dyes release better in alkaline environment. Mold can ruin the bath.
Also baths made from many green plants can be kept at least a month and they get better, but adding alkaline also helps them I believe that dyes in the baths can convert to more soluble form during this time.

Cochineal bath doesn't keep well in my experience, and it is best used  in maybe a week from the start, but you can strain the used cochineal bugs from the bath and dry them and then they are ok to use later.

Baths from Cortinarius mushrooms don't keep well in my experience, and they are best to use withing a week from extraction. I can't say how Tapinella baths react to keeping, but tooth fungi baths only get better in time. I don't have experience about keeping self fungi baths, either. One time a bath from Fomes fomentarius was a month old and it didn't dye well after that time, but I'm not sure why.
Baths which I have made from my own grown indigo plants may even be better after a day or two after extraction (before I have added hydrosulfite), but if I'm keeping an extraction for a longer time, months, then I have to make sure it stays alkaline and the jar is air tight. Otherwise it may go bad.

Yllä kuva krappiliemestä kolmantena päivänä aloituksesta, käyminen on alkanut ja tästä ei pidä huolestua. Alla taas kuva vanhemmasta liemestä, jossa on jo toinen värjäys meneillään. Mielenkiintoista oli muuten, että viime viikolla noissa vierekkäisissä saaveissa tuossa vanhemmassa liemi oli viileämpää kun taas kovimman käymisen aikana toisessa saavissa liemi oli selvästi lämpimämpää kun sekoitin lankoja kädellä. Kohottiko käyminen liemen lämpötilaa? Ihan kuin näin olisi ollut, mutta voiko se olla mahdollista! En ollutkaan aiemmin kiinnittänyt tämmöiseen seikkaan huomiota.

IN ENGLISH
Above there is picture of a madder bath on day 3, fermenting has started.
In the picture below there is an older madder bath, and second yarns dyeing in it.
I noticed something interesting last week in these baths. They were side by side in my greenhouse in the same temperature, but when I stirred the baths with my hand, the fermenting bath felt clearly warmer than the older bath. Did the fermenting somehow warm up the bath temperature? It felt like it, but can it be possible! I haven't been aware of this earlier.

Dye pots and Week Project 2018 Värjäysastioita ja Viikkoprojekti 2018

Joku varmaan luulee, että kun myyn lankoja, niin minulla on täällä pieni lankavärjäämö, melkein tehdas, mutta todellisuudessa värjään aika alkeellisesti ja käsityömäisesti. Suurimman osan värjäyksistä teen ulkona keväällä, kesällä ja syksyllä.  Vanhan ison puulämmitteisen patani ulkokuori alkaa hajota ja pitäisikin korjata, mutta viime kesänä sain myös toisen ihan uuden padan. Kyllä olikin mukavaa, kun siinä vesi lämpeni tosi nopeasti verrattuna vanhaan.

IN ENGLISH
Someone may think that because I sell my yarns, I have a small factory here, but no, in reality my dyeing is quite primitive, I am a craft dyer. Most of the dyeing I do outside during spring, summer and autumn months.
My old wood burning big pot is not so good any more and needs repairing, but last summer I got a brand new big wood burning pot, and it is so good!

Värjään paljon myös sähköllä kuistilla, mistä on näkymä puutarhaan päin.

I dye a lot also in the porch with a nice view towards the garden.

Lisäksi värjäyksiä on purkeissa ja ämpäreissä, liemiä valmistumassa tai lankoja värjääntymässä kesällä ulkolämpötiloissa ja kasvihuoneessa.

There are also many jars and buckets full of dyes fermenting or yarns dyeing in the summer in outside temperatures and in the greenhouse.

                        -----------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

Olen monta kertaa kirjoittanut, että pääosa värjäyksistäni on indigolla, joko omalla kasvattamallani tai jauhemaisella, krapilla ja kokenillilla, hiukan keltaista resedalla tai pensasväriherneellä, koska nämä ovat kestävimpiä värejä ja myös koska niitä menee tarvikepaketteihin.  Ja vähän samettijalka- ja verihelttavärjäyksiä. Viime vuosina en ole ehtinyt tehdä juuri lainkaan kokeiluja (mitkä olisivat niitä kivoimpia), mutta joulukuussa aloin ajatella, että jospa ensi vuonna tekisin jotain, edes vähäsen,  eri tavalla.
Meillä on iso tontti, neljä hehtaaria, jossa kasvaa monenlaisia kasveja, joita voisi käyttää värjäykseen. Laskin, että pelkästään erilaisia luonnonvaraisia puita on 16 eri lajia, lisäksi puutarhassa kasvavat istutetut puut ja pensaat ja muut kasvit. Ruohovartisia kasveja on vaikka mitä, koska tontille mahtuu erilaisia biotooppeja metsästä rantakaislikkoon ja kosteaan niittyyn. Monia kasveja ei voi kerätä kilokaupalla isoihin värjäyksiin, mutta pieniä koevärjäyksiä voi helposti tehdä. Välillä minulle on myös tullut (itse aiheutettuja!) paineita siitä, että kaiken pitäisi olla hyvin perusteellista. Pitäisi tehdä kaikki mahdolliset vaihtoehdot aina kyseessä olevasta kasvista, mutta nyt ajattelin antaa itselleni tilaa siinäkin suhteessa, ja nämä nyt tulevat  värjäykset ovat vain näytteitä, ja myös inspiraation lähteitä itselle ja ehkä muillekin, vaikka samoja kasveja ei välttämättä löydykään kaikkialla.

VIIKKOPROJEKTI 2018
Tänä vuonna yritän tehdä joka viikko yhden pienen värjäyksen jollain omalta tontilta saadulla luonnonvaraisella kasvilla.  Talvikuukaudet voivat olla vaikeita, saa nähdä keksinkö värin lähteitä koko talveksi vai käytänkö myös jotain kuivattuja kasveja, saa nähdä. Tästä voi kuitenkin tulla ihan mielenkiintoista. Varoituksena täytyy mainita, että todennäköisesti suurin osa oman tontin kasveista antaa jonkin sortin keltaista:)

IN ENGLISH
I have written many times how I mostly dye with indigo, madder or cochineal, and some yellow with weld or Genista tinctoria, because they are the most fast dyes and also because I need them for my kits. And also some dyeings with mushrooms Tapinella ja Cortinarius. In past few years I haven't had any time for experiments, which I like most, but couple of weeks ago I started thinking that I want to do something even a little bit different next year. Though at the market most people buy blue and red yarns, but sometimes there are customers who ask for something dyed with Finnish native plants.
We have quite a lot of our own land around the house, about four hectares, and there are a lot of plants which I could use for dyeing. I counted that there are 16 different native tree species growing in our land, plus all the trees, bushes and other plants which I have planted in the garden. There are a lot of different herbaceous native plants because there are different habitats from forest to field and meadow by the lake. Many plants I can collect only small amounts, which is enough to dye a sample.
Sometimes I have also felt pressure (mainly from my own thoughts!), that I should do everything very thorough and have every possible variation of colour from each plant before I write here. Now I decided to give myself a break also in that respect, and the dyeings I do now this year are only samples to give inspiration to myself and others, though you may not have the same plants growing near you.

WEEK PROJECT 2018
This year I will try to do one little dyeing each week with a native plant I can find in our own land. I hope I can find enough to dye with during winter months, or if I have to use some dried plants. Summer and autumn are easy, or at least I think so. This will be interesting, though I have to warn you that most colours will be some kind of yellow:)

Results of lightfastness test from last summer Orakaslankojen valonkestotestin tuloksia viime kesältä

Viime kesänä heinä-elokuussa laitoin orakkailla värjättyjä lankoja valonkestotestiin kuistille, missä ne olivat heinäkuun puolivälistä elokuun loppuun vasen puoli peitettynä. Heinäkuun lopulla oli aurinkoista, mutta elokuu oli osittain pilvinen ja sateinen. Lankoihin paistoi aurinko, silloin kuin paistoi, iltapäivisin, mutta hajavaloa tuli koko päivän.
Orakkaiden siniset värit ovat haalistuneet aika tavalla, ja ruskeat sävyt ovat jääneet jäljelle. Ylinnä oleva sininen on vertailuna ollut morsingolla värjätty lanka, joka oli säilyttänyt värinsä hyvin.

IN ENGLISH
Last summer I put some yarns dyed with tooth fungi to light fastness test outside in our porch, where they were from mid July to the end of August, left half of them covered. July was sunny but in August it was more cloudy and rainy. Yarns got direct sunlight in the afternoons (that is when it actually was sunny).
Blues from tooth fungi had faded quite a lot, and brown shades where left in them. The top blue was dyed with woad and it was there for comparison, it had kept it's colour.

Goldenrods and Phaeolus Piiskuja ja karhunkääpiä

Tarhapiiskut ovat parhaimmillaan kerättäväksi värjäykseen, vaikka olen minä kerännyt piiskuja jo ennen kukintaakin ja silloinkin niistä tulee ihan hyvä keltainen.
Viime viikolla sain myös ystävältäni reilun kilon nuoria karhunkääpiä (Phaeolus schweinitzii), joista tulee myös hyvä kullankeltainen. Muualla päin Suomea on satanut tänä kesänä kuulemma ihan hyvin, mutta täällä lounaiskolkassa on ollut keskikesä hyvin kuivaa, ja vasta nyt tullut joitakin sateita. Edes samettijalkoja ei ole  noussut, mutta  nuo karhunkäävät olivat oikein kiva löytö:)

IN ENGLISH
Goldenrods are good for dyeing right now, though I have also dyed with goldenrod leaves before flowering and also they give good yellow.
Last week I got some young Phaeolus schweinitzii, dye fungi, from my friend, and also they give good golden yellow. In most of Finland it has rained this summer but here in south western part of Finland it has been dry most of the summer, only now there has been rain. I haven't even found any Tapinella atrotomentosa, but I'm so happy for these Phaeolus fungi:)

Yllä olevassa kuvassa on piiskuja sumakin juurella, oikealla näkyvä ohdakkeen kaltainen kasvi on liuskalääte, Serratula tinctoria, odottamassa keruuta värjäykseen. Sumakilla en ole (vielä) värjännyt, vaikka se on yksi parhaista tanniinin lähteistä.
Piiskuista riivin lehdet ja kukat irti kovista varsista ja käytän näitä värjäykseen suhteessa 500g/100g lankaa. Varsista ei tule paljoa väriä ja ne vain vievät tilaa kattilassa.

IN ENGLISH
In the picture above there are goldenrods, staghorn sumach, and the thistle-like flower on the right is sawwort, Serratula tinctoria, waiting for harvesting for dyeing. I haven't dyed with sumach (yet) though it is one of the best sources of tannin.
I use only leaves and flowers of goldenrods, not the hard stems which only take room in the dye pot, and don't give colour. I use leaves and flowers 500grams to 100grams of yarn.

Tässä on oikealla karhunkäävistä tullutta keltaista, 300g tuoreita karhunkääpiä/100g lankaa. Vasemmalla oleva vihreä on ensin värjätty indigolla siniseksi (harmaalle langalle), sitten puretettu alunalla ja nyt värjätty piiskuilla keltainen joka muuttaa sinisen vihreäksi. Värjään yleensä ensin sinisen ja vasta sitten puretan ja värjään päällevärjäykset, keltaisen tai violettia kokenillilla päällevärjäyksenä. Olen huomannut, että pääsääntöisesti väristä tulee parempi tai kirkkaampi näin värjättynä. Jos laitan ensin keltaiseksi tai punaiseksi värjätyn langan indigoliemeen, tuntuu kuin osa pohjaväristä häviäisi/muuttuisi. Monta vuotta sitten luin (Lilies), että värjäys kannattaakin tehdä ensin indigo ja sitten muut värit, ja kun muutin oman värjäykseni myös näin päin, niin olen ollut tyytyväisempi lopputulokseen. Nähtävästi indigoliemen voimakas emäksisyys vähentää puretuksen tehoa ja siksi puretus ja päällevärjäys on parasta tehdä jälkeenpäin. Catharine Ellis teki viime vuonna kokeiluja tämän asian tiimoilta, ja varsinkin selluloosakuiduilla oli selvä ero siinä miten päin värjäys oli tehty. Villalla ero ei ollut niin selvä.

IN ENGLISH
Here is yellow dyed with Phaeolus schweinitzii, 300g of fresh mushrooms to 100g yarn.
The green on the left was first dyed blue (on grey yarn), then mordanted with alum and now dyed yellow with goldenrods. I usually dye first blue and then mordant and over dye with yellows or if I want purple or lilac, with cochineal. I have noticed that I get better or brighter colour this way. If I put red or yellow yarn into the indigo bath, it seems as if some of the base colour disappears or becomes more muted. Many years ago I read (Lilies) that greens should be done first blue and then yellow, and when I changed my way of dyeing, I have been more pleased with the results. It seems that strong alkalinity of indigo bath damages the mordant already in the fibers. Catharine Ellis did some experiments about this last year, and especially with cellulose fibers it was clear to see that it is better to dye blue first. With wool the difference was not so clear.

Olen myös kerännyt raparperin siemenet talteen värjäystä varten. Ne antavat samoja värejä kuin raparperin juuretkin ja toisin kuin lehdissä, siemenissä ja juurissa ei ymmärtääkseni ole oksaalihappoa.

IN ENGLISH
I have harvested rhubarb seeds for dyeing later. They give same colours as rhubarb roots, and I believe seeds and roots don't contain  oxalic acid like the leaves do.

Piiskukattilan lämpimälle kannelle lensi häiveperhonen:)

The Purple Emperor butterfly came to rest on top of my warm pot with goldenrods.

Olen myös reilu viikko sitten värjännyt ensimmäisen kerran morsingolla tänä kesänä. Väristä tuli vaaleampi mitä odotin, ja luulen pilvisen kesän olleen syynä ettei väriainetta ollut vielä ehtinyt kertyä tarpeeksi. Katsotaan tuleeko kuun lopussa tummempaa, luulen niin.
Tänään ovat myös ensimmäiset väritattaret parhaillaan uuttumassa, nämä keräsin kasvihuoneesta sisältä, joten niille on ollut enemmän lämpöä kuin ulkona. Myöhemmin sitten lisää näistä värjäyksistä.

IN ENGLISH
A week ago I dyed with woad the first time this summer. The colour was paler blue than I expected, but I think this cloudy and cool summer is the reason, and by the end of the month there will be more indigo in the leaves.
Today I have also the first japanese indigo in the dye pot. These plants were grown in my greenhouse, so they have gotten more warmth than the plants outside. I will write more about these later.