December 4 Selection of blue Sininen lajitelma

Joulukuun neljännen päivän lankoina on kolme pikkuvyyhtiä vaalean sinisiä lankoja, täällä.
Näistä sinisistä langoista kaksi sinisempää on värjätty luonnonindigolla, mutta käyttäen indigon pelkistykseen hennaa, ja emäksenä sammutettua kalkkia.
Toistaiseksi vain osa indigovärjätyistä langoistani on värjätty käyttäen fruktoosikyyppiä, mutta toivottavasti vielä joskus hallitsen sen niin hyvin, että pystyn värjäämään sillä menetelmällä kaikki siniset langat. Nykyisillä fruktoosikyypeilläni olen saanut vain vaaleita värejä, luultavasti ihan siitä syystä, että en ole raaskinut laittaa kyyppiin tarpeeksi isoa määrää indigoa. Fruktoosikyypillä värjätessa indigon määrä pitäisi olla iso, ja jos haluaa värjätä samaa erää puolesta kilosta kiloon lankaa, niin indigoa olisi hyvä olla aluksi ainakin 100g. Hukkaanhan se ei mene, koska siitä saa sitten jälkivärejä - jos kyyppi onnistuu. Aina se ei ole onnistunut, ja siksi mieluiten harjoittelenkin vielä vain pienemmillä fruktoosikyypeillä:).

Kolmas vaalean turkoosi lanka on värjätty joitakin vuosia sitten paleltuneilla väritattaren lehdillä, ja niistä tulikin ihan kiva väri, jollaista ei helposti muuten saa. Enemmän paleltuneilla lehdillä värjäämisestä täällä.

IN ENGLISH
December 4th yarns are three small skeins of light blue yarns, here.
Two bluer ones were dyed with natural indigo, but using henna for reduction of indigo, and slaked lime as alkaline.
So far only part of my indigo dyed yarns are dyed with using  fructose vat, but hopefully some day I'm able to control that vat so well, that I can dye more with it. I get only pale shades with it, possibly because I haven't put enough indigo  in the vat. When using fructose method the amount of indigo should be a lot bigger in the beginning than when using hydrosulphite vat, and if I want to dye more than  five skeins in the same vat at the same time, the amount of indigo should be at least 100g. If the vat works right it will give also after baths, but it hasn't always worked, and so I still practice fructose method with smaller vats:).

The third pale turqoise yarn was dyed some years ago with frozen japanese indigo leaves, and that is a very nice colour, something which is difficult to get from normal leaves of japanese indigo. More about dyeing with frost bitten leaves of japanese indigo, here.

Reviving indigo-fructose vat Indigo-hedelmäsokerikyypin herättäminen

Alkuviikosta näin torilla Sirinä-Design'in Ritu Kokkolan ja hänen kanssaan oli puhetta fruktoosikyypistä.  Ritu pitää kesäkuussa Tuija Timosen kanssa fruktoosikyyppikurssin, suosittelen, jos siellä on vielä vapaita paikkoja.
Innostuinkin sitten kokelemaan, josko viime vuotinen talven viileässä ollut indigo-fruktoosikyyppi lähtisi uudestaan käymään.
Olin säilyttänyt sitä ämpärissä kannen alla viileässä talven ja käyminen oli täysin pysähtynyt. Mittasin nyt pH:n ja se oli 7- 8 välillä, eli onneksi ei ollut mennyt happamaksi. Liemi näytti päältä sinisenruskealta. En lisännyt indigoa ollenkaan, kun pohjalla näytti olevan sinistä sakkaa jonkin verran jäljellä viime vuodesta.

IN ENGLISH
Earlier this week at the market I saw Ritu Kokkola from Sirinä- Design. She  is a Finnish fiber artist and works mostly with nettle fiber and also dyes with natural dyes. She hosts a workshop about indigo fructose vat with Tuija Timonen in early June, and I can recommend their workshops.

Meeting with her made me think about my fructose vat from last summer. It had been unused since September, and kept in a closed bucket in a cool place since then. I wanted to see if I can start it again. I measured the pH, and it was between 7 and 8, so it hadn't turned sour. It looked blueish brown from the top and there was quite a lot of blue sludge in the bottom.

Kaadoin liemen pikkukattilaan, lisäsin vettä ja sammutettua kalkkia (3 rkl, mikä nosti pH:n yhteentoista, vähempikin olisi ehkä riittänyt) ja lämmitin 60 asteeseen. Lisäsin pari lusikallista käytettyä krappia ja 100g hedelmäsokeria ja selvästi liemi alkoi heti muuttua. Tunnin kuluttua se näytti minusta aika valmiilta. Pinnalla oli sinistä vaahtoa ja pinnan alla liemi oli keltainen.

IN ENGLISH
I poured it to a small pan, added more water, and lime (three spoonfuls which raised the pH to 11, maybe a bit high for wool, less could have been enough), and heated the vat to 60C. I added a small amount of used madder, and 100g of fructose, and soon the vat started to change. After one hour it looked ready. There was blue foam on top and below it the liquid was yellow.

Lisäsin kattilaan vajaa 10cm korkean ritilän, joka estää, etteivät langat mene pohjalla olevan sakan joukkoon.  Olen taitellut tämmöisen itse vanhasta kanaverkosta, mutta mikä tahansa hiukan pohjasta irti oleva ritilä kelpaa. Jos sitä ei ole, niin langoista tulee helposti hyvin epätasaista, koska fruktoosikyypissä on aina sakkaa pohjalla toisin kuin hydrosulfiitilla tehdyssä kyypissä.
Lisään ritilän vasta kun kyyppi on valmis värjättäväksi, koska lientä ei voi sekottaa silloin kun ritilä on paikoillaan.

IN ENGLISH
I had made a 10cm high grid (I'm not sure how to call it in English) from chicken wire, so that it keeps yarns from touching the sludge in the bottom of the pan. If the yarns touch the sludge it will dye unevenly and I will get spots in the yarn. In fructose vat there is always some sludge in the bottom unlike hydrosulfite vat, which is clear. I added the grid when the vat was ready to dye, not in the beginning, because it prevents stirring the vat.

Laitoin aluksi 100g lankaa värjääntymään. Lanka värjääntyikin  kahdella 15 min dippauksella hyvän vaaleansiniseksi.

IN ENGLISH
I dyed one skein first, and with two 15 min dips it dyed nice light blue.

Onpa hyvä tietää, että fruktoosikyyppikin voi säilyä 9 kuukautta käyttämättä ja vaikka se oli aika kylmässäkin. Ei kuitenkaan ihan pakkasella. Ehkä se, että pH ei mennyt happamaksi on auttanut asiaa. Nyt voin laittaa tuon vanhan kyypin isompaan astiaan uuden pohjaksi ja lisätä vain indigoa, kalkkia ja hedelmäsokeria.

IN ENGLISH
It is good to know that even 9 months old unused vat can stay ok, even when it is stored in cold. Not below zero though. Maybe the fact that pH had been slightly alkaline has helped. Now I can use this old vat as a base to a bigger new vat for this summer.

About organic indigo vats Orgaanisista indigokyypeistä

Viime kesänä minulla oli pieni indigon käymiskyyppiastia kompostissa. Tarkoitus oli, että komposti pitää liemen lämpötilan 30-40 asteessa ja aluksi se onnistuikin, mutta pallokomposti oli liian pieni ja jäähtyi muutaman viikon jälkeen, kun sinne ei mahtunut laittamaan lisää kompostimateriaalia. Ensi kesänä täytyy aloittaa käymisastian kanssa jo alkukesästä, jolloin komposti on vajaampi, tai sitten tehdä kunnon iso komposti.
Tein käymiskyypin samoin kuin täällä, eli indigo-kidesooda-krappi-lese- yhdistelmällä.
Yllä olevassa kuvassa näkyy miltä liemi näytti ensimmäisen päivän jälkeen ja alla olevassa kuvassa kolmantena päivänä, jolloin se oli jo pelkistynyt kivasti ja sillä pystyi värjäämään. Värjäsin liemellä joka toinen päivä, ja annoin liemen levätä ja pelkistyä välipäivät.

IN ENGLISH
Last summer I had a small indigo fermentation vat in the compost bin. Warm compost kept the temperature between 30-40°C, and all went well in the beginning but after couple of weeks the compost cooled and since because of the pot there wasn't room to add more material to the compost to keep it going. So also my indigo vat cooled too much, and stopped working. Next summer I will either start with it in early summer when the bin is not so full, of make a bigger compost somewhere else.
I did the fermentation vat like here, it was indigo-madder-bran vat. In the picture above is how it looked after day one and below how it looked on day three, when I was already ready for the first yarns. I dyed with this every other day and let it rest one day in between.

Käymiskyyppi on muuten hyvä tapa saada indigo pelkistymään, mutta sen ongelmana on se, että lämpötilan on pysyttävä melko tasaisena ja yli 30°C, ja se ei meidän ilmastossamme ole helppoa. Periaatteessa, jos lämmön saisi pysymään tasaisena, niin sama kyyppi voisi käydä vuosia. Käymiskyypissä värjätty lanka tuoksuu erilaiselle ja se myös tuntuu pehmeältä.

Fruktoosikyyppi on toinen tapa pelkistää indigo ilman kemikaaleja, siitä reseptejäni sivupalkin indigo otsikon alla. Sekään ei ole ongelmaton: sen saaminen käyntiin vaatii hyvin korkean pH:n, vähintään 11, mielummin 12-13, ja vaikka pH laskee värjäyksen aikana, niin se on silti villalle aika korkea. Selluloosakuiduille korkea pH ei haittaa ja niille tämä kyyppi sopii hyvin. Lisäksi fruktoosikyyppi vaatii korkean alku-pHn saamiseksi sammutettua kalkkia (rakennushienokalkki, kalsium hydroxidi), kidesoodalla se ei onnistu, ja sammutettua kalkkia on saatavilla vain isoissa säkeissä rautakaupoissa. Pienissä määrin sitä ei saa.
Fruktoosikyypin etuna toisaalta on se, että kun sen saa käyntiin, niin se ei vaadi yhtä korkeaa lämpötilaa kuin käymiskyyppi, vaan jatkaa toimimistaan kesällä ihan ulkolämpötilassa. Viime kesänä tein toukokuussa kyypin, joka toimi koko kesän. Tämä oli indigo-rakennushienokalkki-henna-kyyppi, jonne lisäsin vain lisää keitettyä hennaa silloin kun kyyppi alkoi hidastua. Kyyppi on minulla vieläkin tallella, vaikka en olekaan värjännyt sillä nyt talvella.

IN ENGLISH
Fermentation vat is good for wool, but the problem with it in my climate is how to keep the temperature high enough, 30°C at the least, and also stable. This vat could work for years if successful but I threw the vat away in the autumn. The yarn dyed in fermentation vat smells good and also keeps wool soft.

Fructose vat is another way to reduce indigo without chemicals, but it also has it's problems. To start it needs a very high pH, 11 at least, preferably 12-13, and although the pH lowers later, it may make the wool a little harsh if you are not careful.  I only dip wool twice to the vat to keep it from getting damaged. This vat is best for cellulose fibers. Also another problem here in Finland for hobby dyers is that you can only buy lime (calcium hydroxide) in big 30kg bags, it is not available in small amounts, and you need it to raise the pH high enough for this vat.
A benefit of fructose vat is that once it gets going you can keep it alive in lower temperatures than fermentation vat. Last summer I made indigo-lime-henna-vat in May and could use it all summer, even though I kept it outside where the temperature was between 10-25°C during summer months. I only added some henna once in a while, and checked the pH. I still have this vat, though I haven't dyed with it now in the winter.

Alla olevassa kuvassa näkyy miltä onnistunut fruktoosikyyppi näyttää silloin kun se on valmis värjäykseen.
Englanninkielellä todella hyviä ohjeita tämän kyypin tekemiseen ja ylläpitämiseen löytyy Catharine Ellsin blogista: Maintaining and troubleshooting an organic indigo vat, varsinkin kommenteista löytyy hänen hyviä neuvojaan mitä tehdä ongelmatilanteissa.
Toinen hänen hyvä blogikirjoituksensa, Indigo reduction materials,  on muutaman viikon takaa hänen kokeiluistaan tästä kyypistä jolloin hän käytti kyypin pelkistämiseen mitä erilaisempia hedelmiä ja vihanneksia: mm appelsiinin ja sitruunankuoria, pektiiniä, kesäkurpitsaa, porkkanaa eli näyttää siltä, että vaihtoehtoja olisi vaikka kuinka paljon! Hän on myös todennut, että glukoosi toimii yhtä hyvin kuin fruktoosi, vaikkakin hiukan hitaammin, sen sijaan sokeriruoko ei toiminut hänen kokeiluissaan.
Suosittelen muutenkin hänen blogiaan, koska hän aina yrittää löytää vastauksia myös kysymykseen miksi, ei pelkästään miten, ja se johtaa suurempaan luonnonvärien ymmärtämiseen. Voi miten paljon minullakin on vielä opittavaa.

IN ENGLISH
The picture below shows how successful indigo-henna-vat looks when it is ready for dyeing.
There are really good advise in Catherine Ellis' blog: Maintaining and troubleshooting an organic indigo vat   also in the comments section. 
Another her more recent blog posting, Indigo reduction materials, is really interesting! There are so many possibilities to try, and also how pectin would work. She had found out that as well as fructose also dextrose works, albeit a little slower, but sugar cane does not work.
I can truly recommend her blog, she tries to find also answers to why instead of how, and this leads to greater understanding of how natural dyes work. There are still so much for me to learn.

Market and planting indigo and fructose-indigo vat Toria, väritattaren istutusta ja indigo-fruktoosikyyppi

Kesän torikausi Helsingin Kauppatorilla on taas alkanut. Nyt toukokuussa mieheni on ollut torilla suunnilleen kolmena päivänä viikossa, ja ensi viikosta lähtien toripäiviä tulee enemmän, kesän ajan minäkin olen siellä jonkin päivän viikossa.
Kojumme on kuvassa oikealla, sen tunnistaa Riihivilla-kyltistä, langoista ja mieheni kuvista.


The summer season at the market Kauppatori in Helsinki has started. In May my husband has been at the market about three days a week, and from next week on we'll be there four or five days a week. I will also be there some days.
Our booth is on the right in the picture, we have a Riihivilla sign, and also you will identify us also from our Finnsheep yarns dyed with natural dyes, mitten kits and my husbands nature photos.

Huhtikuu oli viileä, mutta nyt helteiden alettua uskalsin jo viikonloppuna aloittaa väritattaren istuttamisen ulos. Kuvan ottamisen jälkeen peitin kasvit harsolla, että ne pysyisivät mahdollisimman lämpiminä.

April was quite cold but now it has been unusually warm considering this time of year, and couple of days ago I started to plant japanese indigo outside. After taking the pictures I covered them with horticultural fleece to keep them as warm as possible.

Tänä vuonna kylvin morsingon suoraan maahan huhtikuussa, reilu kuukausi sitten. Itäminen kesti melkein kolme viikkoa varmaan viileiden säiden takia, mutta nyt taimet ovat hyvässä kasvussa. Seuraavaksi ne pitäisi harventaa, koska olin kylvänyt ne liian tiheään.

This year I sowed woad straight outside in April, a little over a month ago. Germination took almost three weeks, because of the cold weather I think, but now they are growing well. Next I have to thin them, because there are too many plants too close to each other.

Kymmenen päivää sitten tein indigofruktoosikyypin. Halusin kokeilla toimisiko tavallinen sokeri pelkistäjänä. Reseptejä fruktoosikyyppiin löytyy sivupalkin otsikon Indigovärjäys alta. Nyt tässä oli 5l vettä, 20g indigoa, 40g sammutettua kalkkia, 60g sokeria ja kourallinen krappia. Tavallinen sokeri ei kuitenkaan alkanut toimia, ja parin tunnin odotuksen jälkeen lisäsin kyyppiin n 80g hunajaa (koska hedelmäsokeri oli muuttunut klimpiksi enkä saanut siitä irti pientä palaa). Hunaja tehosikin heti, ja vartin kuluttua liemi oli jo pelkistynyt. Värjäsin silloin muutaman vyyhdin yksi kerrallaan ja kaadoin liemen ämpäriin (koska tarvitsin kattilaa muuhun) ja peitin sen kannella. Huomasin jo seuraavana päivänä, että liemi oli pelkistynyt lisää yön aikana, mutta en ehtinyt tehdä sille mitään. Koko se viikko ja seuraavakin oli tosi kiireistä, mutta sitten eilen kurkistin ämpäriin ja yllätyksekseni liemi oli pelkistynyt lisää. Ämpäri oli ollut kuistilla tämän ajan, ja vaikka päivisin onkin ollut yli 20 astetta lämmintä, niin öisin lämpö on ollut 5-10 astetta, eli lämpötila on heitellyt paljon eikä liemi ole ollut ollenkaan niin lämmin mitä yleensä suositellaan. Siksi olinkin yllättynyt, että liemi näytti hyvältä värjättäväksi. Liemen pinnalla oli sininen kuplista muodostunut kuori ja alla liemi oli täydellisen kellanruskeaa. Liemen pH oli pysynyt korkeana (eli se ei ollut kuitenkaan alkanut käydä), 10-11, ja sen lämpö oli 25°C, kun nyt laitoin pohjalle ritilän ja yhden vyyhdin lankaa.

IN ENGLISH
Ten days ago I made fructose indigo vat. I wanted to try common sugar in it (because I read someone succeeding with it). I had 5 litres of water, 20grams of indigo, 40 grams of lime, 60 grams of sugar and handful of madder. Ordinary sugar didn't start to work, so after waiting for two hours I added about 80 grams of honey (because my fructose had gotten moist in storage and became a rock hard clump which I couldn't break to smaller pieces). Honey worked wonderfully in only 15 minutes and the vat was ready to dye. I dyed several skeins with the vat then, and because I needed the pot to something else I poured the vat to the red bucket and covered it with a lid. The next day I noticed that the vat was working still fine, but I didn't have time to dye with it. All that week and the next week also I was busy with other things, but then yesterday I looked at the bucket and to my surprise it had good blue froth on top and the liquid below was perfect brownish yellow. Bucket had been outside in our porch all this ten days, and even though the day temperatures were over 20°C, the nights were between 5-10°C, so the temperature varied a lot. I had thought the vat had to be kept warm in order for it to reduce, but this lime-madder-honey-vat did it in quite cool temperature. The pH had stayed high, 10-11 (so the vat hadn't fermented which lowers the pH), and now today when I dyed with it, the temperature of the vat was 25°C. It seemed to be enough because it dyed well.

Vaaleansininen lanka oikeassa reunassa on miltä se näytti ensimmäisen dippauksen jälkeen, toisella dippauksella väri tummeni. Vihreissä on yhdistetty keltaista ja indigoa (tavallisessa hydrosulfiittikyypissä) vaikka mielummin värjäänkin ensin sinisen ja sitten keltaisen, niin nyt minulla oli tylsää keltaista jonka halusin värjätä vihreäksi.

The light blue on the right is how it looked after the first dip today, after second dip the colour became darker. The greens were yellows overdyed with indigo (in hydrosulfite vat) though I usually prefer to dye first blue and then yellow, but  I had some ugly yellows which I wanted to dye green.

One more picture, apple trees are full of flowers right now:)

Fresh japanese indigo vat and fructose Fruktoosikyyppi tuoreilla väritattarilla

Viime syksynä kokeilin viimeisen väritatar-uuton jälkeen liemen pelkistystä fruktoosilla, samoin miten olen tehnyt jauhemaisen luonnonindigon kanssa, siitä enemmän täällä.

IN ENGLISH
Last autumn I tried fructose vat with my own japanese indigo. More about fructose vat with natural indigo powder, here .

Indigon esiasteet uutetaan ensin tuoreista lehdistä hauduttamalla 50-60°C vedessä 3-4 tuntia, jolloin lehdissä olevat entsyymit vapauttavat esiasteet liemeen. Sen jälkeen lehdet siivilöidään pois, ja liemeen sekoitetaan emästä, normaalisti kidesoodaa, mutta koska fruktoosikyypissä pitää ohjeiden mukaan käyttää sammutettua kalkkia, käytin sitä myös tässä tuoreiden lehtien kanssa.
Tuoreita lehtiä oli 1,3kg, ja uutetta oli n 5litraa ja lisäsin siihen 70g sammutettua kalkkia. Alla olevassa kuvassa miltä liemi näytti heti lisäyksen jälkeen.

IN ENGLISH
The precursors of indigo are extracted from fresh leaves by keeping the leaves in 50-60°C for 3-4 hours, during which time the enzymes in the leaves release the precursors to the vat. Then the leaves are strained out, and an alkaline is added to the vat. Normally I would use washing soda, but because the instructions recommend slaked lime for the fructose vat, I used it also here with the fresh leaves. I had about 5 litres of the extraction from 1,3kg of fresh leaves, and I added 70grams of slaked lime to it. In the picture below is how it looked right after adding the lime.

Emäksen lisäyksen jälkeen lientä hapetetaan 10-15 minuttia lorottamalla lientä edes takaisin, jolloin siihen pääsee happea. Hapen vaikutuksesta esiasteet yhdistyvät indigotiiniksi. Tässä vaiheessa näkyi heti, että liemi oli erinäköistä kuin jos emäksenä olisi käytetty kidesoodaa, kuvia mm täällä . Nyt liemi oli kuplien alla hyvin sameaa. Lämpötila oli n 40°C ja pH 11.

IN ENGLISH
After adding lime the vat is oxydized for 10-25 minutes by pouring back and forth so that oxygen gets in the vat. In the presence of oxygen the precursors combine to indigotin. Now I could see that using slaked lime as an alkaline, the vat looked different at this time, than it would look when I use washing soda, pictures of it here. Now the vat looked murky under the bubbles. The temperature was about 40°C and the pH 11.

Liemi 15 minutin hapetuksen jälkeen.

The vat after oxydizing 15 minutes.

Hapetuksen jälkeen lisäsin liemeen 40g kertaalleen käytettyä krappia ja 100g hedelmäsokeria. Krappi auttaa hedelmäsokeria indigon pelkistämisessä, myös henna toimii yhtä hyvin. Krapin ei tarvitse olla uutta, koska sen tarkoituksena ei ole värjätä vaan ainoastaan toimia välittäjänä pelkistyksessä. Nostin liemen lämpötilan nyt 60°C, jonka jälkeen laitoin levyn kiinni ja lämpö laski hiljalleen.

IN ENGLISH
After oxydizing I added 40 grams of used madder and 100grams of fructose to the vat. Madder helps fructose to reduce the indigo, also henna works well. Madder doesn't have to be unused, because it isn't there to dye but to feed the bacteria and help fructose in reduction.
After adding madder and fructose I raised the temperature to 60°C, and then turned the heat off and let it slowly cool a little.

Puolen tunnin jälkeen liemi näytti tältä, tarkkaan katsoessa näkee reunoilta että pinnan sinisen värin alla liemi on kellanvihreää.

IN ENGLISH
After half an hour the vat looked like this, if you look carefully you can see from the top side, that under the blue surface and bubbles, the liquid is greenish yellow below.

Fruktoosikyypissä on tärkeää (toisin kuin normaalissa indigokyypissä), että indigopitoisuus on suuri suhteessa nesteen määrään. Mikäli olisin lisännyt liemeen vettä, lanka olisi värjääntynyt vielä vaaleammaksi kuin nyt. Uutosta siis 5litraa, joten liemeen ei mahtunut kuin yksi vyyhti kerrallaan. Lämpötila oli nyt n 45°C.

IN ENGLISH
With fructose vat it is important that the indigo content is big in relation to the amount of the liquid (unlike when the reduction is done with hydrosulfite). if I had added more water to the vat, the yarns would have dyed even paler blue than they did now. I had  5 litres of liquid, so there was room for only one skein at a time in the vat. The temperature was now 45°C.

Fruktoosikyypissä langan väri on saa aina turkoosin tai vihertävän sävyn ensin, mutta viherrys lähtee pois pesussa ja jäljelle jää sininen väri. Takana olevat langat ovat edellispäivän väritattarella ja hydrosulfiitilla pelkistettynä värjättyjä.

IN ENGLISH
To me the fructose vat always gives greenish or teal shade to the yarns at first, but greenish shade washes out and the final color is blue. The yarns in the back line were dyed with japanese indigo the previous day with hydrosulfite for reduction.

Pidin lankaa liemessä kaksi kertaa ja n 15 minuttia kerrallaan, hapettaen välissä saman aikaa. Alla olevassa kuvassa yläkuvan lanka on toiseen kertaan liemessä, jotta väristä tulee tummempi.

IN ENGLISH
I dipped the yarns twice, about 15 minutes at a time, and about the same time in the line between the dippings. In the picture below there is the same yarn for the second dip as in the picture above.

Annoin liemen levätä ennen seuraavaa lankaa vajaan tunnin, lämpö nostettu 55°C.

I let the vat rest for an hour before adding the second skein. The temperature was 55°C.

Toinen vyyhti oikealla kahden dippauksen jälkeen, selvästi vaaleampi kuin ensimmäinen.

The second skein on the right after two dippings, paler color than the first.

Alla ensimmäinen vasemmanpuolimmainen ja keskimmäinen toinen lanka pestyinä, jolloin viherrys on hävinnyt ja jäljellä on sininen väri. Kaikkein oikeanpuolimmaisen on kolmas pesemätön vyyhti samasta liemestä.

IN ENGLISH
Below the right hand skein and the skein in the middle are the first and second skein, but now they have been washed and the green shade has vanished. The skein in the right is third in the same vat, not yet washed.

Tuli ilta, ja jouduin jättämään liemen yöksi. Aamulla liemen pH oli laskenut 10, ja lämpötila 30°C.

The night came and I had to leave the vat for the night. The pH had dropped to 10 and the temperature was 30°C in the morning.

Lisäsin liemeen 50g hedelmäsokeria ja nostin lämmön 60°C, puolen tunnin jälkeen pinnalle oli kertynyt kellanvihreää vaahtoa.

I added 50grams of fructose to the vat and raised the temperature to 60°. After 30 minutes there was some greenish foam in top of the vat.

Lisäsin vielä neljännen vyyhdin liemeen, mutta kahden dippauksen jälkeenkin lanka jäi hyvin vaaleaksi, liemessä ei ollut enää indigoa jäljellä.

I added the fourth skein to the vat, but even after two dippings the color was quite pale. there was not much indigo left in the vat.

Yllä olevassa kuvassa kolme ensimmäistä lankaa pestyinä, neljäs vielä pesemättä, mutta alla olevasta kuvasta näkee miten hennon siniseksi se jäi pesun jälkeen. Viidenteen vyyhtiin ei tulut sitäkään väriä enää.

IN ENGLISH
In the picture above the first three skeins are washed with final color, but the fourth is unwashed greenish color, and in the bottom picture you can see it after washing with the final very pale blue color. There was not any blue left in the vat for the fifth skein.

 Fruktoosipelkistys toimi siis myös tuoreista lehdistä tehdyssä indigokyypissä, mutta samalla määrällä lehtiä sain värjättyä vain kolmanneksen lankoja siitä mitä olisin värjännyt jos olisin käyttänyt pelkistykseen hydrosulfiittia. Lisäksi väreistä tuli vaaleampia. Väritatar on kuitenkin niin satoisa, että ensi kesänä voisi kokeilla isommalla määrällä lehtiä, pitäen nesteen määrän samana. Uskon silloin väristä tulevan tummempaa. Morsingon kanssa sama varmaan myös onnistuu, kunhan lehtiä on vieläkin enemmän kuin väritattarella, ehkä jotain 2-3kg/5l/100g lankaa.
En tiedä, miksi fruktoosipelkistyksellä väri on riippuvainen nesteen määrästä suhteessa indigoon, mutta näin vain on.

IN ENGLISH
Fructose works also with fresh indigo bearing plants, but had I used hydrosulfite I had been able to dye three times as much yarn, and gotten darker blue. Anyway, this is a good way to dye, and japanese indigo is so prolific that it is no problem to use more leaves, just remember to keep the amount of the liquid small, and I'm sure this vat will give darker blue. I quess also woad would work, but I would need to use even more leaves than with japanese indigo, perhaps about 2-3 kilos of leaves/5 litres of water/100grams of wool.
I don't know why with fructose vat the color is dependent on the amount of the liquid in relation of the amount of indigo, but it is.

Indigo-fructose vat Indigo-hedelmäsokerikyyppi

Viime vuodesta lähtien on mieltäni askarruttanut indigon pelkistäminen hedelmäsokerin avulla. Tein vuosi sitten kokeiluja, joiden silloin ajattelin epäonnistuneen, mutta nyt ajatellen osa niistä onnistui ihan hyvin, ja tämä(kin) on näköjään semmoinen asia, mitä pitää itse kokeilla, epäonnistua ja onnistua ja sitä kautta oppia mikä toimii ja miten. Hedelmäsokerikyyppi toimii osittain eri tavalla kuin natriumditioniitti ja olin jumiutunut siihen miten kyypin pitäisi toimia (sen perusteella miten natriumditioniitti toimii), vaikka tämä on eri asia. Kun sain ajatukset selkiytytettyä, niin tämäkin nyt tuntui onnistuvan:)

Viime vuotisessa postauksessa on ajatuksia mistä lähteä liikkeelle: Michel Garcian fruktoosikyyppi ja  Anne Vuoreman tutkimus. Huhtikuussa Sustainable Natural Dye Practice- keskusteluryhmässä oli erittäin hyviä neuvoja ja kokemuksia tästä. Kiitokset erityisesti Jane, Robin, Ulrike ja Helen. Myös Jenny Dean on kokeillut tätä kyyppiä.

Hedelmäsokerikyypissä on muutamia tärkeitä asioita, mitä en ollut aiemmin ymmärtänyt.
Hedelmäsokeri eli fruktoosi ei itsessään  vaan todennäköisesti sen hajoamistuotteet pelkistävät indigoa, ja näitä hajoamistuotteita syntyy emäksessä ja kuumassa. pH pitää olla 11 (tai yli) ja lämpötilan ainakin aluksi korkea (70-80°C). Lisäksi liemen indigopitoisuus pitää olla korkea, mitä enemmän indigoa on liemessä suhteessa liemen tilavuuteen, sitä tummempi väristä tulee. Tämä oli todettu myös Vuoreman tutkimuksessa, samoin kuin korkean emäspitoisuuden välttämättömyys. Liika vesimäärä laimistaa tätä kyyppiä, eikä se silloin toimi kunnolla. Jos nestettä on liikaa, väristä tulee hyvin vaalea, tai jos pH ei ole tarpeeksi korkea, indigo ei pelkisty kunnolla. Jos nesteen määrä on tarpeeksi pieni suhteessa indigoon, ja indigoa on tarpeeksi, ja väristä tulee silti vaalea, sitä voi tummentaa toistamalla värjäyksen useita kertoja, ainakin kahdesti on hyvä dipata joka tapauksessa. Toisaalta toimiessaan tätä kyyppiä voi käyttää useita päivä ellei viikkoja, ja se toimii - onnistuessaan - edelleen, joten ehkä indigoa ei menekään hukkaan niin kuin aluksi olin ajatellut.

IN ENGLISH
Since last year I have been thinking about the indigo-fructose vat. Last summer I made some experiments, but I then thought they had failed, and I didn't have time to repeat them. Now I think some of the experiments were successful, it seems this (too) is one of those things you have to try and try and learn through failure and success. Fructose vat works differently than reducing indigo with hydrosulfite, and I had been stuck to the thought how it should work and look (based on how hydrosulfite works), but this is different. When I had cleared my thoughts on that, it all seemed to make more sense.

I had posted last year where I began: Michel Garcia's fructose vat, and Anne Vuorema's study. In April this year there were very good discussion and experiences shared in Sustainable Natural Dye Practice- online discussion group. Thank you especially Jane, Robin, Ulrike and Helen. Also Jenny Dean had tried this fructose vat.

There were couple of important things in fructose vat I hadn't understood earlier.
Fructose/glucose does not reduce indigo by itself, it is most likely it's degradation products which reduce the indigo. The degradation of glucose depends on the concentration of the alkali and high temperature speeds up the degradation. So the pH needs to be 11 (or more) and temperature high (70-80°), at least in the beginning. Also unlike hydrosulfite vat, the concentration of indigo needs to be high. The more indigo there is compared to the volume of the liquid, the darker blue you get. This was also in Vuorema's study. Too much water makes this vat weak. If there is too much liquid the color becomes very pale blue, or if the pH is not high enough, indigo does not reduce properly. If the amount of liquid and indigo is ok, and the color still becomes pale, you can dip several times to darken the color.
On the other hand this vat can be used for several days or even weeks, and you can dye the same color. At least when it is successful.

Tässä sitten viime päivinä tehtyjä kokeiluja.
Koska Anne Vuoreman tutkimuksessa oli todettu antrakinonien auttavan glukoosikyypissä, ja viime vuonna itsekin sain parempia tuloksia, kun olin lisännyt kyyppiin hiukan krappia, tein edelleen niin.

1. 5l vettä
20g indigoa sekoitettu melkein kiehuvaan veteen
0,5dl kertaalleen käytettyä krappia
40g sammutettua kalkkia (rakennushienokalkki)
60g hedelmäsokeria

Kalkki sekoitettu veteen, sitten lisätty indigoliuos ja krappi. Liemen lämpötila nostettu 60°C, hedelmäsokeri lisätty liemeen ja sekoitettu varovasti. 10 minutin kuluttua liemi oli muuttunut keltaiseksi, 45 min kuluttua pinnalla oli lievä kuparihohde, mutta ei kuplia. Pohjalla oli sakkaa, joten tein kanaverkonpalasta kattilan pohjalle esteen, ettei lanka pääse kosketuksiin sakan kanssa, ja tule epätasaiseksi.
Värjäsin tässä liemessä peräkkäin 5 100g vyyhtiä, kaksi 10 min dippausta kullekin ja annoin välillä liemen tasaantua. Koska nestettä oli vain 5 litraa, kattilaan ei mahtunut kuin yksi vyyhti kerrallaan ja sain siis viisi lähellä toisiaan olevaa vaalean sinistä, kuvassa no 1. Kyyppi tuntui toimivan hyvin, mutta piti lopettaa kun tuli ilta:)

IN ENGLISH
Here are experiments I did last week.
Because in Anne Vuorema's study anthraquinones had been found to help in glucose reduction of indigo, and because last year also I got better results when I had added madder to the vat, I did so again.

1. 5 litres water
20g indigo mixed with almost boiling water
0,5 dl used madder pieces
40g slaked lime
60g fructose

I added lime to the water, then indigo and madder, and raised the temperature to 60°C. I then added fructose and stirred carefully. After 10 minutes the vat had changed to yellow, and after 45 minutes there was a slight coppery sheen on the vat, no bubbles though. There was some sludge on the bottom, so I put some chicken wire in the bottom, so that the yarn would not come in contact with the sludge, and dye unevenly. 
I dyed in this vat 5 times 100g skeins, two 10 min dips for each and let the vat rest in between the skeins. Because there was only 5 litres of liquid, I could dye only one skin at a time, and so got five slightly different light blues, no 1 in the picture. The vat seemed the work well, but I had to stop because the night came:)

Seuraavana aamuna liemen pinnalla oli hyvä kuparinkohde, vaikka sen lämpötila oli alle 20°C.
pH oli pysynyt korkeana 10-11.
Värjäsin edelleen kaksi vyyhtiä, samaa sinistä kuin edellisenäkin päivän. Sitten kuitenkin jätin kattilan odottamaan ja tein seuraavan kokeilun.

IN ENGLISH
The next day there was good coppery sheen on the vat, even though it's temperature was less than 20°C.
pH had stayed high, 10-11.
I dyed two skeins, again light blue like the day before. Then I let the vat to rest and did another experiment.

--------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

Viime vuonna olin saanut hyvin tummansinistä, kun olin tehnyt ja värjännyt kyypin suljetussa lasipurkissa, niinpä kokeilin samaa nytkin.

2. 1,8l vettä
10g indigoa sekoitettuna melkein kiehuvaan veteen
20g sammutettu kalkki
30g hedelmäsokeri

Kuten aiemmin lisäsin kalkin veteen, sitten indigon ja viimeksi hedelmäsokerin. Vesihauteen lämpö nousi 70-80°C. Jo viiden min kuluttua liemi oli vaalean keltaista, kuva yllä, ja 10 min kuluttua tummemman keltaista. En odottanut kauempaa, vaan lisäsin liemeen 20g lankaa, kuva alla, annoin olla 6 min ja nostin ylös. Langassa ei ollut mitään väriä!! Käsittämätöntä.

IN ENGLISH
Last year I had gotten good very dark blue when I had done it in closed glass jar, so I tried to do it now again.

2. 1,8 litres water
10g indigo mixed with almost boiling water
20g slaked lime
30g fructose

Like earlier I added lime to the water, then indigo and last the fructose. The water in double boiler was 70-80°C. Already after 5 minutes the vat was light yellow, picture above, and after 10 minutes the water was darker yellow. I didn't wait longer, but added 20 grams of yarn to the vat. Picture below. After 6 minutes I took it up and there was no color in the yarn. Not at all!! I couldn't understand it.

Kun olin ottanut langan pois, lasipurkissa näkyi ihmeellisiä vaaleampia "pilviä". Mitä kummaa nämä olivat? Annoin liemen seistä tunnin, kunnes suurin osa liemestä oli kirkastunut, ja "pilvet" vajonneet pohjaan. Ihan pinnalle oli tullut lievä kuparin hohde. Kokeilin uudestaan värjäystä ja kahdella dippauksella sain hyvin vaalean sinisen. Lisäsin purkkiin ripauksen krappia, ja värjäsin tunnin kuluttua uuden 20g, nyt väristä tuli hiukan  tummempi. Nämä ovat no 2 pikkuvyyhtiä kuvassa isompien lankojen päällä.

IN ENGLISH
After I had taken the yarn from the vat, there were strange "clouds" in it. What are these?? Does anyone know what happened here?
I let the vat be for an hour, and then most of the vat had cleared and the "clouds" sunk to the bottom. In the surface there was slight coppery sheen. I tried to dye again, and with two dips got very pale blue. I added some madder to the vat and after one hour dyed 20g of yarn with two dips, now the color became little darker blue than the first one. These are the two small skeins on to p of the big skeins, no 2, in the picture.

-----------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

3. 6l vettä
30g indigoa sekoitettuna melkein kiehuvaan veteen
60g sammutettua kalkkia
90g hennajauhetta sekoitettuna melkein kiehuvaan veteen

Kalkki sekoitettu veteen, lisätty indigo ja henna. Lämpötila nostettu 80°C ja siitä hitaasti laskettu 60ºC puolentoista tunnin aikana, jonka jälkeen pinnalla oli lievä kuparihohde ja hennasakkaa.
Värjäsin tällä liemellä 4 x 100g, kaksi 10 min dippausta kullekin ja liemi sai tasaantua aina vyyhtien välissä. Ensimmäisestä vyyhdistä tuli selvästi tumminta, ja seuraavista asteettain vaaleampia, toisin kuin no 1, jossa värierot eivät olleet kovin suuret. Nämä värjäykset kuvassa no 3.
Tämä liemi jäi odottamaan, näyttää edelleen ihan hyvältä.

IN ENGLISH
3. 6 litres water
30g indigo mixed with almost boiling water
60g slaked lime
90g henna powder

I added the lime to the water, then indigo and henna. I raised the temperature to 80°C, and let it cool down to 60°C in 90 minutes, after which time there was slight coppery sheen on the surface and also some hennabubbles.
I dyed with this vat four 100g skeins, separately, and two 10 min dips with each. In between the dips I let the vat rest. The first skein became the darkest, and the next ones each a little lighter, This was unlike experiment no 1 where there were not  very big differences in color of the skeins. In the picture these are no 3.
This vat is still waiting for more dyeing, and it looks ok.

----------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

Oikeastaan kaikissa langoissa on ollut lievä turkoosihtava sävy hapettumisen jälkeen, mutta kun langat on pesty, niin viherrys on hävinnyt ja langat ovat kauniin sinisiä. Mistähän tämä turkoosi sävy johtuu?

IN ENGLISH
All these skeins have looked greenish or turqoise after dyeing, but when I have washed them after dyeing and oxydizing, the greenish shade has disappeared and they are nice clear blue. Where does this turqoise/greenish shade come from??

Yhdistin sitten kokeluliemet 1 ja 2, lämmitin liemen 65°C ja lisäsin 30g hedelmäsokeria. Annoin vaikuttaa puoli tuntia ja sitten värjäsin  kaksi kertaa 100g ja sain vaalean sinistä, sitä samaa mitä aiemminkin. Yhdistetty liemi oli aika tumman keltaista. Liemi on edelleen odottamassa lisävärjäyksiä.

IN ENGLISH
I combined the vats from experiment 1 and 2, raised the temperature to 65°C, and added 30g fructose. After half an hour I dyed two 100g skeins, separately, like earlier, and got light blue, like earlier. The vat was now quite dark yellow, and is still waiting for more dyeing.

---------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

Sustainable Natural Dye Practice - keskusteluissa on sanottu, että hedelmäsokerin lisäksi pelkistäjänä toimii myös henna, ylikypsät banaanit, taatelit eli melkein mitkä vaan hedelmät ja jopa sipuli. Tästä tuli mieleen Fredrika Runebergin Reseptikirjan (2003 Porvoon museon julkaisu) indigovärjäysohje, jossa käytettiin lipeää, indigoa ja nauriita ja saatiin sinistä. Eli fruktoosikyypissä ei ole kyseessä  mikään uusi keksintö. Minulla ei ollut nyt nauriita, mutta kokeilin sipuleilla.

SIPULIKYYPPI
1,7l vettä
10g indigoa liotettuna melkein kiehuvaan veteen
20g sammutettua kalkkia
180g viime vuotisia sipuleita, ilman kuoria, paloina

Veteen lisätty kalkki, indigo ja sipulit, vesihauteen lämpö nostettu 90°C eli melkein kiehuvaksi, pidetty siinä 2 tuntia, ja hitaasti laskettu 65°C seuraavan kahden tunnin aikana.
Yllä olevassa kuvassa purkkiin on lisätty kalkki ja indigo.

IN ENGLISH
In Sustainable Natural Dye Practice - discussions there were mentioned that besides fructose, also henna, ripe bananas, dates or almost any kind of fruit and even onions, can reduce indigo in this type of vat. This reminded me of a recipe to dye blue with indigo and turnips (lye, indigo and turnips) which was in Fredrika Runeberg's Recipebook. It is a booklet published by Porvoo Museum in 2003, the original was from somewhere in 19th  century. Fredrika Runeberg lived 1804-1877 and she was a wife of a well know poet Johan Ludvig Runeberg, and also a writer herself. So this type of dyeing was already known then. i didn't have turnips, so I decided to try with onions.

1.7 litres water
10g indigo mixed with almost boiling water
20g slaked lime
180g onions from last year, without skins and cut to smaller pieces

I added lime to the water, then indigo and then onions. I raised the temperature to 90°C, almost boiling, kept it there for two hours and slowly lowered to 65°C in another two hours.
In the picture above there are lime and indigo in the jar.

Tässä sitten sipulit lisätty, ne jäivät kellumaan pintaan.

And here the onions were added, they floated in the surface.

10 minutin kuluttua liemen väri oli alkanut muuttua kellertäväksi, mutta mitään kuparihohdetta ei ilmestynyt, joten siksi ajattelin parhaaksi hauduttaa lientä ja sipuleita pidempään.
Neljän tunnin kuluttua liemi oli tummemman keltainen, ja lisäsin liemeen 20g lankaa, annoin olla 10 min. Ajattelin kyllä, että mitähän tästä tulee! Mutta nostettaessa ylös lanka muuttui heti turkoosiksi, ja toisen dippauksen jälkeen hiukan tummemmaksi turkoosiksi eli kyllä sipulit olivat pelkistäneet indigon! Väristä ei tullut niin tumma kuin hedelmäsokerilla tai hennalla tehdyllä kyypillä, mutta ehkä sipuleita oli liian vähän tai jotain.
Tänä aamuna sipulikyyppi oli tosi tumman näköistä, en ole nyt ehtinyt vielä kokeilla sitä uudelleen.
Kuva sipulilangasta alimmaisena.

IN ENGLISH
After 10 minutes the color of the vat had changed to pale yellow, no coppery sheen, so I thought it better to let the vat and onions simmer for longer time.
After four hours the vat was darker yellow, and I added 20g of yarn in it, and dyed for 10 minutes. I thought that I must be mad to think that I can get something out of this! But when I raised the yarn from the bath it turned turqoise in air, and after another 10 min dip, even more turqoise, sothe onions had done the job! The color isn't as dark or clear blue than with fructose or henna, perhaps I had too little onions or something.
This morning the onion vat was very dark, picture below, I haven't had time to try it again today.

AJATUKSIA
Nämä olivat vasta alkukokeiluja, tästä on todella paljon vielä opeteltavaa.
Lisäksi on testattava, ovatko nämä yhtä valon ja pesunkestäviä kuin natriumditioniitin kanssa värjätyt indigolangat.
Haluaisin värjätä isompia määriä kerralla, eli vesimäärän on oltava isompi. Tällöin on myös indigomäärää lisättävä, mutta kokeilen nyt ensin näillä pienillä määrillä, ettei tule niin kalliiksi, jos ei onnistukaan, vaikka nyt kyllä tuntuu siltä, että voisi onnistua.
Myös tummempia värejä pitää saada, ja vaikka väri kyllä aina tummenee useammalla dippauksella, niin olen hiukan arka lisäämään dippausten määrää kahdesta, ettei lanka vahingoitu emäksisessä liemessä.
Kaksi dippausta on kyllä hyvä tehdä joka tapauksessa.

Tästä hedelmäsokerikyypistä puhutaan myös nimellä 1-2-3- kyyppi, koska Michel Garcian reseptin mukaan indigon, sammutetun kalkin ja hedelmäsokerin (tavallinen sokeri ei käy) suhde pitää olla tuo 1-2-3. Ja hänen mukaansa emäksen pitää olla nimenomaan sammutettua kalkkia eli kalsiumhydroksidia (rakennushienokalkkia), joka on tarpeeksi emäksistä. Kidesooda ei käy tässä kyypissä (se ei ole tarpeeksi emäksistä) ja monet sanovat, että lipeäkään ei käy, itse en ole vielä siitä täysin vakuuttunut, mutta ostin kuitenkin nyt tuota rakennushienokalkkia säkin, että ainakaan onnistuminen ei jää siitä kiinni. En tiedä onko sitä saatavilla pienemmissä määrissä. Kannattaa kysyä rautakaupoista. Tavallinen puutarhakalkki ei myöskään käy.
Hedelmäsokerin määrää voi mielestäni nostaa, ja krappia kannattaa laittaa hiukan joukkoon, se selvästi auttaa. Paljon on vielä kokeiltavaa:)
Lisäksi pitää muistaa se veden määrä. Luulen (mutta en tiedä), että enintään 2l vettä 10g indigoa, 20g sammutettua kalkkia, 30g (tai enemmän) hedelmäsokeria on hyvä suhde, ja siitä sitten muita aineita lisää samalla kun veden määrää lisää. Ainakin näin kokeilen lisää jatkossa.
Värjäysastian pohjalla on hyvä olla ritilä erottamassa sakka langoista.
Lankojen ei saa antaa kuivua ennen pesua (siis värjäyksen jälkeen), koska värjäysliemi on niin emäksinen. Ja pesun jälkeen kannattaa antaa lankojen liota etikkavedessä pari tuntia, jotta emäksisyys varmasti poistuu eikä lanka haurastu.

THOUGHTS
These were only the first experments and there is a lot to learn about this method.
Also I have to test if these are as light and rubfast as indigoyarns dyed with normal method.
I would like to dye bigger amounts at a time, so the volume of the bath needs to be bigger. That means that I must also increase the amount of the indigo, but I'm going to try first with these smaller vats, so that it wouldn't cost so much even if the vat doesn't work. Even though now I feel this will work.
Also I need to dye darker colors, and even though more dipping would darken the color, I'm hesitant to increase the dippings from two because it might damage the wool.

This fructose vat is also called 1-2-3 vat, because according to Michel Garcia's recipe the ratio between indigo, slaked lime and fructose should be 1-2-3. And also the alkaline should be slaked lime (calcium hydroxide), which is alkaline enough. Washing soda is not alkaline enough. In Finland it is difficult to get calcium hydroxide on smaller amounts, or you can get it from stores which sell things for builders, but only on 25kg bags. It isn't expensive, but it is a lot to buy when you don't need so much, and it doesn't stay active for very long.
I think it doesn't hurt to use more fructose, and it might be beneficial to add a little bit of madder (even used madder) to the vat.
And the important thing is to remember the amount of water in relation to other ingredients. I think (but don't know for sure) that at the most 2 litres of water to 10g of indigo, 20g slaked lime and 20g (or more) of fructose is a good ratio, and if you use more water, you should also add more of the other ingredients. At least this is how I'm going to do now, but more about how it works later:)
In the bottom of the dye vessel there is good to be something to separate the sludge from the yarns.
And it is good wash the yarns after the dyeing before they dry (because of the alkalinity of the bath), and also soak them in vinegar water for couple of hours after washing, to remove the excess alkalinity, to keep the wool from getting damaged.