Krapin siemeniä - Madder seeds

Kylvin ensimmäistä kertaa värimataraa eli krappia (Rubia tinctoria) 2008 ja lisää 2009, 2010 ja 2012. Se on talvehtinut hyvin ja viihtynyt kaikki nämä vuodet hiekkapitoisessa varmasti läpäisevässä kohopenkissä, vaikka se on ehkä kasvuolosuhteidensa suhteen äärirajoilla täällä Suomessa. Keväällä 2020 kaivoin krapit ylös, käytin osan värjäykseen ja istutin muutaman taimen uudestaan eri paikkaan eli lavaan, jossa aiemmin olin kasvattanut väritatarta. Maa tässä lavassa ei ollut kovin hiekkapitoista, vaikka talvimärkyyttä siinäkään tuskin on koholla olemisesta johtuen. Koska olin kasvattanut tässä kohtaa monta vuotta sekä väritatarta että morsinkoa vuorovuosina, ja aina näille molemmille laittanut paljon hevosenlantakompostia, niin maa oli melko varmasti aika ravinteikasta vielä siinä vaiheessakin kun istutin krapit siihen. Taimia tuli tähän vain kuusi, koska ajattelin pitää ne vain muuten vaan, en tuotantotarkoituksessa. Vaikka aiemmin kuvittelin krapin viihtyvän vähäravinteisessa maassa sukulaistensa  kotimaisten mataroiden tavoin, niin nähtävästi se kasvaakin oikein hyvin myös runsasravinteisessa maassa ja ehkäpä se on ollut myös syy, lämpimän kesän lisäksi, siementen tuotantoon.

IN ENGLISH

I sowed madder for the first time in 2008, and then more 2009 and 2010. It had grown well and survived all winters in these years in sandy raised bed, though I think this may be very cold climate for it. A year ago in spring 2020 I dug them up, used most of them for dyeing and planted some in a different place, to a raised bed where I used to grow japanese indigo earlier. Soil is here more heavy loamy, but raised bed helps keep winter wetness away. Because I had grown in this bed japanese indigo and woad for many years (in alternate years), and given both a lot of horse manure compost every year, the soil was probably very nutrient rich when I planted madder there. I planted only six plants, not for dyeing any more, but just to keep the plants alive. Earlier I thought that madder liked light sandy soil, like it's native relatives bedstraws, but madder seems to grow very well also in more nutrient rich soil, and perhaps that was also one reason why I now got seeds from it.

Viime kesähän oli sitten ennätyslämmin, hellettä riitti toukokuulta elokuulle ja jossain vaiheessa heinäkuussa huomasin, että krapit kukkivat. Aiemmin ne olivat kukkineet paljon huonommin ja vasta myöhemmin elokuulla. Kukat selvästi olivat pölyttyneetkin, koska syyskuun alussa niissä alkoi olla paljon siemenpallukoita! Tosin vasta ensimmäiset siemenet olivat silloin tummia, suurin osa oli raakoja. Vaikka krapit olivat minulla aiemminkin kukkineet, niin koskaan tämän 12 vuoden aikana en ollut saanut niistä siemeniä, ja nyt siemeniä näytti tulevan oikein hyvin. 2014 olin jo pohtinut tätä, että miksei tule siemeniä, ja silloin päädyttiin siihen, että vaikka krappi on periaatteessa itsepölytteinen, niin se useimmiten kuitenkin vaatii ristipölytyksen, ja minulla ei ehkä ollut tarpeeksi eri kantoja samaan aikaan kukassa.  Nyt olin istuttanut tähän lavaan kahta eri kantaa, toinen oli Ruissalosta ostamistani siemenistä kasvatettu ja toisen siemenet olivat tulleet Briteistä Jenny Deanilta. Luultavasti molemmat kannat kukkivat, en ole ihan varma, mutta siemeniä tuli Ruissalon kantaan. Keräsin siemenet syyskuun lopulla varsineen sisälle kuivamaan. 

IN ENGLISH

Last summer was record breaking hot here from May until early August. Well, not so hot as in more southern countries, but 25-30C which is hot here. At some point in July I noticed that my madder plants had flowers. In previous years they had flowered later in August, if at all. Flowers had been pollinated obviously because in early September there were lot of seeds! Pictures were from September. Most of the seeds were still not ripe, and three weeks later before frosts came, I collected them inside with stems to ripen more. I have grown now madder for 12 years and never gotten seeds before until last summer. In 2014 I wrote a blog post wondering why they never produced seeds. Then the conclusion with helpful readers was that although madder is basically self-fertile, cross pollination dominates and perhaps I didn't have enough different clones so that there would be cross pollination. Now in this new bed I had plants from two different sources: seed from Ruissalo Botanical Garden here in Finland and seeds from UK from Jenny Dean, and these plants grew now very close to each other. I think both clones flowered but the plant which produced seeds was grown from Ruissalo seeds.

 Kokeilin joulukuun lopulla siementen itävyyttä, ja vaikka aluksi näytti, että itävyys jäisi heikoksi, niin lopulta kymmenestä siemenestä on itänyt viisi eli puolet kolmen viikon aikana. Ensimmäinen siemen iti jo viikon kuluttua ja se näkyykin kuvassa jo tehneen lehteä. Kokeilin itävyyttä kosteassa vermikuliitissa minigripissä huoneenlämmössä. Olen laittanut näitä omia krapin siemeniä nyt kauppaan ja vaikka itävyys voisi olla parempikin, niin nyt kannattaa ostaa kotimaisia krapin siemeniä :). Aiemmin krappia on saanut ostaa helposti Briteistä, mutta nyt Brexitin jälkeen se ei enää onnistu. Siemenet kylvetään huhtikuussa lämpimään purkkiin, ja istutetaan ulos kesäkuussa. Krappi kasvaa aluksi hitaasti ja juurisatoahan voi kerätä aikaisintaan vasta kolmantena vuotena, mutta värjärille on kyllä mielenkiintoista kasvattaa omaa värimataraa. Lisää krapin kasvattamisesta on tuolla blogin sivupalkin Krappi-otsikon alla.

IN ENGLISH

In late December I tested the germination of these seeds in moist vermiculite in a ziplog bag in room temperature, and germination wasn't very good, but at the end five seeds out of  ten seeds germinated. The first seed germinated only after one week, it is the one which now had already a leaf coming, and the rest germinated after two more weeks. Though I don't need more madder, I'm so happy that my plants produced seeds since earlier it was easy to buy them from UK, but now after Brexit it is no longer possible. Seeds are sown here in April and planted out in June when all night frosts are over, and plants are big enough. They grow slowly, and the first harvest is after the third year at the earliest, here most often later. Though the harvest is not very big in our cold climate, but it is still so interesting to grow my own madder.

New Hiisi yarn and madder dyeing video Uutta Hiisi-lankaa ja krappivärjäysvideo

Edellisessä postauksessa kirjoitin, että sukkalanka ei ehtisi viikonlopuksi, mutta niin vain kuitenkin säkki oli perjantaina noudettavissa postista. Eli sain Hiisi-sukkalangat nettikauppaan juuri sopivasti Kässämessuille.  Lankoja kyllä riittää vielä senkin jälkeen, eli ei huolta. 

Hiisi on hyvin tiukkakierteistä 5-säikeistä kampalankaa, joka kestää yllättävän hyvin sukissa. Paljon paremmin kuin nailonvahvisteiset karstalangat mitä olen kokeillut, ja koska se on täyttä villaa, niin se on hurjan lämmintä. Juuri sopivaa lankaa paksuihin saapassukkiin tai muihin lämpimiin asusteisiin. Kohoneuleissakin se on minusta tosi hyvää eli ei pelkästään sukkalankaa. Värinä on lampaan keskiharmaan ja tummanharman välistä oleva harmaa, hyvin kaunis väri. Nyt kelpaa syksyn tulla.

IN ENGLISH

Last week I wrote that I will have Hiisi sock yarn next week, but I got it already yesterday! It is now in my web shop and just in time for Finnish online craft fair. Not to worry, there will be enough yarn for later also.

Hiisi has very tight twist and it is made from combed long wool, so it last surprisingly well in socks. Much better than other yarns with nailon which I have tried. And because it is 100% wool, it is very warm. It is a sport weight yarn, 5 ply, 12 wpi, and thicker yarn than usually is thought as sock yarn internationally, but it makes wonderful thick socks to wear in your winter boots or in cold autumn rain. Because it is all wool, I think it is also good for knitting cable sweaters and such, not only thick socks. The colour is medium grey natural colour of the sheep, very pretty:). 

Viime kesän helteissä kesäkuussa kuvattiin pieni video krappivärjäyksestä kasvihuoneessa, ja se on nyt tässä. Tuota oranssinpunaista lankaa on myös kaupassani. 

IN ENGLISH

Last summer it was hot in June and I dyed with madder in my polytunnel. We made a short video of that dyeing. Text is only in Finnish. It took five days in day temperature of 30°C to get the final colour. I have now that yarn also in my shop.

Madder Krappikelit

Nyt on tullut niin kuumat kelit, että on taas hyvä laittaa krappivärjäyksiä kasvihuoneeseen. Esipuretetut langat vaan sekaisin krapin kanssa paljuun ja muutaman kerran päivässä lankoja voi painella takaisin veteen, ja sekoittaa, koska aina pinnassa liemi on lämpimintä. Ylläolevat langat ovat tuossa kolmatta päivää, ja nyt jo on noin hyvä väri. Luulen, että näillä helteillä langat ovat valmiina viidentenä päivänä.

IN ENGLISH
It's been so hot here lately, that it is a good time to start madder dyeing without no other heat. This tub is inside my polytunnel where it stays warmer also during nights. I just put mordanted yarns together with soaked madder in the bath, and let them dye without no additional heat. The yarns in the picture are now in day 3, and already dyed well. I think I'm going to let them dye until maybe day 5.

Pieni krappimaani oli päässyt viime kesänä niin rikkaruohojen valtaan, että kaivoin toukokuussa kaikki kasvit ylös. Penkki jyrsittiin, lisättiin kompostia ja nyt siinä kasvaa väritatarta, joka on sen verran tuuheaa, että se torjuu myös pienempiä rikkaruohoja. Vaihtoehtoina oli myös peruna tai kesäkurpitsa, ne ovat myös hyviä rikkaruohoisen penkin ensikasveja.

Pari krapin tainta istutin uudestaan lavaan, ja muutaman purkkeihin. Lopuista otin juuret talteen ja laitoin kuivumaan. Lopulta satoa tuli aika vähän ja uskoisin juuri rikkaruohojen olleen syynä:(.

IN ENGLISH
My small madder bed had become so neglected and full of weeds last summer, that I dug all madder up this May. We prepared the bed again better, and added some horse manure compost, and then I planted japanese indigo in it. Japanese indigo is so vigorous and big, that smaller weeds don't have a chance with it. I could have planted also potatoes or zucchini in it, I think they are also good plants to grow first year in a bed which is infected with weeds.

I planted two madder plants in a fresh and good raised bed, and some into pots. From the rest I took the roots and dried them to use later. Harvest wasn't very big, possibly because of the weeds:(.

Toukokuussa siirretyt resedat ovat nyt hyvässä kasvussa, ja niistä tulee kyllä satoa ja myös siemeniä elokuussa:) .

Weld which I transplanted in May is growing well, and I'm going to have good yellow from them in August:).


                           HYVÄÄ JUHANNUSTA                HAPPY MIDSUMMER

December 24 Merry Christmas Iloista Joulua

Jouluaaton väri on oranssinpunainen, jonka olen värjännyt omassa puutarhassa kasvatetuilla krappijuurilla. Tämä lanka on minulle tärkeä. Olin kylvänyt siemenet 8 vuotta sitten, ja viime vuonna kaivoin sen juuria värjäykseen. Krappi kasvaa melko hitaasti täällä, mutta olen onnellinen, että se on selvinnyt kaikki nämä vuodet ja talvet, vaikkakaan siemeniä se ei koskaan ole tehnyt.  On niin hieno tunne, kun voi kasvattaa siemenistä jotain, mistä sitten voi saada värejä monen vuoden kasvatuksen jälkeen.

ILOISTA JOULUA KAIKILLE BLOGINI LUKIJOILLE JA ONNELLISTA TULEVAA VUOTTA 2020!

IN ENGLISH
Christmas colour is orange red, which I have dyed with my own grown madder.
For me it is a special colour. I've sown the seeds maybe eight years ago, and harvested the roots last year. Madder grows quite slowly here, and I am so happy has survived the winters, even though it has never produced seeds in my garden. It gives so much satisfaction to grow something from seeds, and then dye with it after many years of growing.

MERRY CHRISTMAS TO ALL OF YOU, AND VERY HAPPY NEW YEAR 2020!

December 21 Madder and cochineal Krappi ja kokenilli yhdessä

Tänään lanka on punaiseksi värjättyä Velhoa, kaupassa täällä.
Värjään usein punaisia krappijuuren ja kokenillin yhdistelmällä. Krapista tulee hyvä väri yksinkin, mutta usein oranssiin vivahtava. Jos krapilla värjätyn langan laittaa sitten kokenilliliemeen, niin väri taittuu sinertävän punaisen suuntaan. Jännää muuten on, että keltaiset langat uudelleen värjättynä kokenillilla tulevatkin pinkeiksi, eikä niistä tule koskaan hyvin tummaa. Krapin päälle kokenillilla saa tummiakin värejä, samoin kuin yksinään kokenillilla värjättynä.  Krapin ja kokenillin liemet voi myös yhdistää, ja värjätä yhdellä ja samalla kertaa. Tällöin kuitenkin kannattaa laittaa ensin krappiliemi, värjätä siinä lankoja puolesta tunnista tuntiin ja lisätä kokenillista keitetty uutos vasta sitten samaan liemeen. Tällöin kokenillia ei tarvitse käyttää kovin paljoa, usein 2% langan määrästä riittää. Kokenilli tarttuu lankaan nopeammin kuin krappi, joka vaatii usein pidemmän ajan.
Joskus minulta kysytään, pitääkö lanka purettaa uudelleen, jos se värjätään kahteen kertaan. Vastaus on, että ei tarvitse. Samat jo langassa olevat puretusaineet kiinnittävät lisää väriä myöhemmissä värjäyksissä.

IN ENGLISH
Today I have red Velho yarn, in my shop here.
I often dye red with a combination of madder and cochineal. Madder gives good strong colour by itself, but it is a bit orange red. If I put madder dyed yarn in cochineal bath, then the colour shifts to more blueish red. If I dye yellow yarn with cochineal, the result is pink, and I never get a really strong colour with yellow plus cochineal, like I can get with madder and cochineal, or with cochineal by itself. It is also possible to combine madder and cochineal baths, and dye with that bath (so that you don't need to dye twice). However then it is better to start off  with a madder bath and dye yarns in it for 30-60 minutes before adding the extracted cochineal bath to it, only 2% cochineal is often enough. Madder attaches itself slower than cochineal, which faster dye.
I'm sometimes asked if you need to mordant again when dyeing two times. The answer is that one mordanting is enough, the same mordants  bind more colorants in later baths, too.

December 9 Medium brown Keskiruskeaa

Joulukuun yhdeksännen päivän lanka on keskiruskeaa, täällä.
Tämä lanka on värjätty jalopähkinän kuorilla ensin vaalean ruskeaksi ja sitten krapin jälkiliemessä toisen kerran. Viime elokuussa sain tuoreita jalopähkinöitä, Juglans, joilla värjäsin silloin ruskeita lankoja. Jätin pähkinät likoon vielä pariksi kuukaudeksi ajatellen, että niistä irtoaa lisää väriä liemeen. Sitten kun lokakuun lopulla värjäsin niillä uudelleen, niin väristä tuli kuitenkin aika vaalea, eli suurin osa väriaineista oli irronnut jo ensimmäisissä värjäyksissä elokuussa. Koska väri oli vaalea, niin laitoin langat uudelleen krapin laihaan jälkiliemeen. Jalopähkinöillä värjätessä ei tarvita alunapuretusta, ja myös krappi tarttuu lankohin ilman alunaa, tosin vaaleampana ja rusehtavampana kuin jos käyttäisi alunaa, jolloin väristä tulee punainen. Nyt lopputuloksesta tuli ihan kiva ruskea:)

IN ENGLISH
December 9th yarn is medium brown, in my shop here.
This yarn is dyed first with walnut hulls and then with madder to give it warmer colour. 
Last August I got fresh walnut hulls, with which I dyed brown yarns right away. I left the walnuts soaking for another two months and in late October I dyed with them the second time. Now the colour was quite pale brown, obviously most of the dyes had been used in the first dyeing. 
Because the colour was so pale, I dyed these yarns again in a weak madder bath. When using walnut hulls for dyeing there is no need for alum mordant, and also madder can be used without alum, which is why I used madder for these yarns. Without alum the colour will not be red, but more brown and lighter, and it went well on top of pale walnut colour:).

Used madder Käytetyt krapinpalat

Krappi on yksi värikasveista, joita ei kannata heittää pois käytön jälkeen.
Viime kesänä värjäsin näillä krapinpaloilla kahteen kertaan. Ensin kasvihuoneessa aurinkovärjäyksenä ja sen jälkeen normaalina keittovärjäyksenä. Laitoin silloin käytetyt ja siivilöidyt krapinpalat varastoon ämpäriin, ja ämpäri ulkovajaan, jossa se oli koko talven jäätyenkin talven aikana. Koska krapit olivat kosteita, niin ne olivat nyt keväällä alkaneet hiukan haista, mutta hometta niihin ei ollut tullut. Keitin pari viikkoa sitten viime vuotiset haisevat krapit vielä uudelleen reilun tunnin, siivilöin tumman liemen, ja värjäsin niillä 500g aluna-viinikivi esipuretettua lankaa. Langat ottivat värin aika hitaasti. Pidin lämmön tunnin verran noin 60 asteessa ja annoin lankojen jäähtyä liemessä yön yli, ja lopullinen väri oli ihan oivallinen. Kuvassa olevat langat oli jo pestyjä ja kuivattuja. Alunperin viime kesänä värjäsin tuolla samalla määrällä kaksi kertaa kilon lankoja, nyt laitoin puolet vähemmän lankaa värjäykseen, koska kuitenkin väriaineiden määrä oli pienentynyt. Näistä tuli vielä jälkiväriäkin, mutta nyt sitten heitin krapit kompostiin. Puolimätien krapinpalojen haju ei ollut mikään kovin hyvä:). Silti, krapin ja mataranjuurissa on niin paljon väriaineita, että niitä kannattaa tosiaan haudutella moneen kertaan, ja jatkuvasti niistä irtoaa lisää väriä.

IN ENGLISH
Madder is one of the dyestuffs that is worth keeping even after it has already been used for dyeing.
Last summer I dyed twice with these pieces of madder. First as solar dye and then second time simmering them and then dyeing. I had stored the used madder in a bucket in our shed where they were all winter, frozen in mid winter. Because they were moist, they had started to smell, but they didn't get any mold.
I now simmered the very smelly madder pieces again for an hour, and then strained off the bath, and dyed 5 skeins of premordanted yarn. They took colour quite slowly but after dyeing for an hour in 60°C, and letting the yarns cool in the bath, I was quite pleased with the result. The yarns in the picture were already washed and dried. Originally last summer I had dyed  with this amount of madder one kilo of yarn twice, but now I put only 500g yarns in the bath thinking that they wouldn't dye as much any more. The same bath also dyed some more yarn paler color, but then I threw the used pieces to compost, because they were so smelly:) Maybe they would have yielded even more colour if I had simmered them once more. There is so much dye in madder roots, that it is worth extracting them multiple times and they yield colour long time.

Some colors from madder Krappivärejä

Krappijuuri eli Rubia tinctoria-kasvin juuri on yksi parhaista luonnonväriaineista. Se on kestävä ja riittoisa väri, ja siitä saa lukemattoman määrän erilaisen sävyisiä punaisia tai punaoransseja. Mutta, koska se sisältää useita eri väriaineita, niin siitä saatavat sävyt vaihtelevat tosi paljon. Sävyyn vaikuttaa ensiksikin vesi, mutta isossa määrin myös lämpötila ja värjäysaika, ja tietysti puretus. Vaikka värjään samalla omalla kaivovedellä ja pyrin pitämään lämpötilat samoina, niin ei ole ollenkaan varmaa, että saan juuri samaa sävyä. Pienetkin erot värjäyksen kulussa vaikuttavat väriin, vaikka kuinka yrittäisin saada samaa väriä.

Erilaisia värjäysmenetelmiä krappijuurella värjäämiseen on monia. Nyrkkisääntönä yleensä pidetään, että matalammassa lämpötilassa väristä tulee punaisempi ja korkeammassa oranssimpi, mutta tämä ei ole kuitenkaan niin yksiselitteistä. Myöskin yleinen käsitys on, että jos krappi on jauhettu, niin silloin siitä irtoaa enemmän väriä, mikä on loogista. Kuitenkin jauhemaisen krapin siivilöiminen liemestä on tosi vaikeaa, ja jos taas langat ovat samassa sen kanssa, niin sen saaminen pois langoista vielä hankalampaa. Täytyisi olla jokin tosi tiheä kangas minkä läpi liemi siivilöidään, eikä minulla ole sellaista, joten värjään aina paloina olevilla krapeilla. Puuvillan värjäämiseen jauhemainen krappi varmasti on parempi, koska puuvillan saa pesukoneessa pestynä puhtaammaksi jauheesta jälkikäteen.

Tavallisin värjäystapani krapin kanssa on seuraava:
käytän saman verran krappia kuin lankojakin.  Liotan krapit yön yli ja seuraavana päivänä lisään sinne märät langat (joko purettamattomat tai alunapuretetut, mutta en laita puretusainetta koskaan väriliemeen, koska aluna laskee liemen pHta ja muuttaa väriä. Lisäksi mielestäni väristä tulee myös vaaleampi jos puretusaine on samassa liemessä.) ja nostan lämpötilan 50-60C, ei korkeammaksi. Liikuttelen lankoja, että väri tarttuisi tasaisesti ja annan olla väriliemessä kunnes väri on mielestäni sopiva. Usein annan lankojen myös jäähtyä seuraavan yön yli samassa liemessä.  Värjäyksen jälkeen krapin palat on helppo ravistella irti langoista ennen lankojen pesua. Tästä värjäyksestä on kuvassa näyte A. Ylempi on purettamaton, ja alempi aluna-viinikivi puretettu.

Kokeilin talvella muutaman kerran Jenny Dean'in ohjetta krappivärjäykseen, Se on selitetty hänen kirjassaan A Heritage of Colour, ja samoin siitä on hänen blogissaan mm täällä.
Tein tein kaksi kokeilua, B ja C. Krappeja oli käytetty 200%  eli kaksi kertaa yhden värjäyksen lankojen määrä. Enemmän kuin tavallisesti, mutta koska sillä määrällä saa kaksi eri värilientä (ja jälkiliemet)  lopputuloksena sillä määrällä värjäsi yhtä paljon lankaa kuin tuolla minun tavallisemmalla tavallani.
Tein molemmat uutot ja värjäykset samalla tavalla eli seuraavasti:
- Huuhtelin kuivat krapin palat siivilän läpi juoksevalla vedellä. Tämän huuhteluveden voi ottaa talteen ja värjätä sillä kellanoranssia, mutta itse kaadoin sen pois. Jennyn mukaan huuhtelu auttaa pääsemään eroon keltaisista tai ruskeista väriaineista, kun tarkoitus on kuitenkin yrittää saada punaista.
- Kaadoin kiehuvaa vettä huuhdeltujen krappien päälle ja annoin hautua yhden minuutin, jonka jälkeen siivilöin liemen, ja otin siivilöidyn liemen talteen. Toistin tämän ja yhdistin molemmat siivilöidyt liemet. Nyt valmiina oli väriliemi. Kun liemi oli jäähtynyt kädenlämpöiseksi, lisäsin liemeen langat, ja nostin lämpötilan n 60C, jossa pidin sen tunnin. Tästä tuli näyte B2 (purettamaton ja aluna-viinikivi-puretettu). C2 näyte oli muuten värjätty samalla tavalla, mutta lämpötila oli alhaisempi. Toiseksi viimeinen kellanoranssi näyte, myös C2 , mutta jälkiväri tästä liemestä. Selvästi huomaa, miten punaiset väriaineet olivat tarttuneet ensimmäisessä värjäyksessä ja jälkiväristä tuli keltaisempi. Näin värjäten olen saanut roosan tai korallinpunaisempaa kuin tuolla perinteisemmällä tavalla miten olen aiemmin värjännyt, vaikkakaan väri ei ole niin voimakas.

- Lisäsin uutta vettä samojen krapinpalojen päälle ja annoin liemen hautua n 80C eli selvästi alle kiehumispisteen 30 minuuttia, jonka jälkeen siivilöin liemen ja värjäsin sillä. Tästä liemestä väriksi tuli B1 (purettamaton ja aluna-viinikivipuretettu näyte) ja C1. Yllättävästi C-värjäyksessä tästä tuli aika vaalea väri ja myöskin B-värjäyksen sävy on erilainen kuin C-värjäyksen. Luulin tehneeni samalla tavalla molemmat värjäykset, krapit olivat samaa erää ja samoin langat oli samasta puretuserästä, mutta niin vaan ei koskaan voi olla varma mitä tulee. Omat värini ovat myös vähän erilaisia kuin mitä näytteet ovat Jenny kirjassa, mutta vesi voi vaikuttaa aika paljon.

- Haudutin krapit vielä uudelleen, ja siivilöin, ja värjäsin lisää punertavaa, B3 ja C3 (langassa vaalean harmaa pohjaväri). Samoja krappeja voi uuttaa vieläkin lisää, mutta niistä langoista ei ole näytettä.
Lankakartan taustalla oleva tumman rusehtavan violetti lanka oli ensin värjätty siniseksi indigolla, sitten puretettu ja värjätty samassa liemessä kuin B3. Indigon ja krapin päällevärjäyksillä saa kivoja ruskeita tai sinnepäin olevia värejä:).

Voimakkain väri tulee mielestäni silloin kun krapit ovat samassa liemessä lankojen kanssa ja tähän olen aiemmin lukenut selityksen, että krapeista irtoaa koko ajan lisää väriä, sitä mukaa kun jo aiemmin irronneet värit ovat kiinnittyneet. Tästä syystä myös muuten kannattaa tehdä uutto aina uudessa puhtaassa vedessä ja yhdistää liemet jälkeenpäin verrattuna siihen, että pidentäisi uuttoaikaa samalla liemellä.
Jennyn menetelmän etuna taas on se, että sain erilaista punaisen sävyä ja lisäksi langat olivat helpompia käsitellä, kun krapit oli siivilöity liemestä ennen lankojen sinne laittoa. Lisäksi se on aika nopea värjäystapa, vain kaksi minuutin kestävää uuttoa, plus tietysti muut uutot. Purettamattomaan lankaan väri tulee aina kellertävämpänä kuin puretettuun.

Krapilla värjäyksen voi tehdä niin monella tavalla, tässä on lisää yksi tapa:)

IN ENGLISH
Madder (Rubia tinctoria) is one of the best natural dyes. It gives fast colors and you can get many different shades of red and orange from it alone, not to speak of colors it gives combined with other natural dyes. Madder has many different dyes in it, and also there are other variables which affect what the color is. Water and even small changes in temperature of the dye bath can give different result, and even when I try to get the same shade, I don't always succeed.

There are many recipes how to dye with madder. Most often it is said that in lower temperatures you can get more red, and in higher temperatures more orange or brownish red. Also it is said that the smaller you grind the madder, the more red you may get from it, and it is logical. However, straining off  the madder powder from the dye bath is very difficult, and it is even more difficult to rinse off the wool yarns after dyeing, and so as I don't have the means to strain off the powdered madder, I use madder in bigger pieces. I'm sure it would be easier to wash cotton or such fabric which you can put in a washing machine, than wool yarn.

My usual method of dyeing with madder is the following:
I use the same amount of madder as dry yarn. I soak the madder pieces overnight, and then the next day add mordanted wetted yarns to the bath with madder pieces, and raise the temperature to no higher than 60°C. I move them gently from time to time to ensure even color, and keep the temperature for one hour or until the color is what I want. Madder pieces are easy to shake off the yarns before washing them. From this dyeing is the sample A, the top one is with no mordant, and the second with alum and cream of tartar- mordant.

This winter I tried another method. It is from Jenny Dean's book A Heritage of Colour, and she has also explained it in her blog, here.  
I made two experiments, both the same way. I used 200% of madder, twice the amount of yarn, but as the method gives two dye baths (and after baths), that amount of madder gave me as much of dyed yarn as my own method.
I did as follows:
-  I rinsed the dry madder pieces. Jenny recommends this to get rid of the unwanted yellow or brown dyes, it is red I want now.
- I poured boiling water over the rinsed madder pieces, and let them steep for one minute, then strained off the bath. I repeated the process with fresh boiling water, and combined the strained baths. After the bath has cooled down, I added wet yarn to it and raised the temperature to 50-60°C, and dyed for one hour. The result was B2 (unmordanted yarn and second mordanted with alum and cream of tartar). C2 was extracted and dyed the same way, except the temperature of the dye bath was a bit cooler. The second last orange yellow sample in the picture, labeled also C2 is from an exhaust bath from red C2, you can clearly see how the red/coral colors had attached to the yarn in the first bath and yellows were left in the second bath. With this kind of extraction I got a different shade of pinkish red/coral than what I get with my usual method.

- I added more fresh water to the madder pieces and simmered them in 80°C for 30 minutes (not boiled), and strained off the bath. This bath gave me B1 (unmordanted and the second is mordanted with alum and cream of tartar) and C1.  Surprisingly the C-bath gave paler color than B-bath, and also the shade is different. I tried to do these the same way, madder was the same patch, and also yarns were mordanted in the same lot, but it goes to show nothing is for certain. Also my yarns look a bit different in shade than what is in Jenny's book, but I think the quality and pH of the water may may also affect a lot.

- I used the same madder pieces once more, simmering and straining them off, and then dyeing B3 and C3 (with light grey base colored yarn). The same madder pieces were used even more, but I don't have a sample of those left.
In all dyeings the unmordanted yarn was more yellow/orange shade than the mordanted yarn.
The brownish purple yarn under the sample chart in the picture was blue yarn (dyed with indigo first) which was in the same bath as B3, so there are endless possibilities to colors when madder is combined with other base colors:).

I got the strongest color with my usual method when the madder pieces were in the same bath with yarns. I have read an explanation to this that madder releases more dye when the previously released dye is absorbed the the yarn. This is also a reason why multiple extractions with fresh water is better way to extract more color from complex dyes, than longer time in the same extraction.
The benefit of Jenny's method is that I get a different shade of color from it, and also yarns are easier to handle when madder is strained off before yarns are put in the bath. It is also quite fast method, only two one minute extractions, plus other extractions.

There are so many ways to dye with madder, this is another way to try it:)

About keeping dye baths Väriliemien säilytyksestä

Viime viikolla minulta kysyttiin, miten kauan väriliemiä voi säilyttää ja säilyvätkö ne hyvinä.
Mielestäni riippuu väriaineesta, miten kauan lientä voi säilyttää.
Krapin kanssa ei ole ongelmaa, ja kuuluu asiaan, että se alkaa käydä vaahdoten muutaman päivän kuluttua. Käyminen kestää ehkä viisi päivää, ja sen jälkeen liemi pysyy samanlaisena. Jos pinnalle näyttää muodostuvan hometta, lientä kannattaa sekoittaa, tai jos hometta näyttää tulevan enemmän, niin kuumentaa lientä välillä. Minulla ei koskaan ole ollut krappiliemen kanssa homeesta ongelmia, ja voin käyttää samaa lientä viikkoja. Käytettyjä krapinpaloja säilytän ämpärissä ja nekin säilyvät ulkolämpötilassa ihan hyvin käyttökelpoisina, jopa kuukausia. Jälkiväreistä tulee kuitenkin eri sävyistä kuin ensimmäisestä väristä, eli ruskeampaa. Voi olla, että veden laadulla on tässä myös merkitystä.

Erilaisia kuoria käytettäessä lientä voi säilyttää myös kuukausia ja se vain paranee vanhetessaan, mutta niiden kanssa liemeen kannattaa lisätä hiukan jotain emästä (pari ruokalusikallista ämpäriä kohti), kidesoodaa tai tuhkalipeää, koska muuten niihin voi tulla hometta, joka pilaa liemen.
Myös erilaisista vihreistä kasveista tehtyjä väriliemiä voi säilyttää useita viikkoja ja niissäkin useimmiten väri vain paranee. Ymmärtääkseni väriaineet muuttavat siellä liemessä muotoaan ja niitä tulee lisää liukoiseen muotoon, mutta myös tanniineja muuttuu liukoiseksi niissä.

Kokenilliliemi ei kestä säilytystä ehkä viikkoa pidempään vaan sen väriaineet hajoavat vähitellen jostain syystä. Käytetyt kokenillinpalat voi siivilöidä liemestä  pois ja kuivattaa, ja silloin niitä voi säilyttää ja käyttää uudelleen myöhemmin.

Myös seitikkiliemissä väri huononee liemen säilytyksessä, eli nekin kannattaa värjätä muutaman päivän sisään uutosta. Samettijalkalientä en ole kokeillut säilyttää, ja orakasliemethän taas paranevat säilytyksessä. Kääpäliemienkään säilytyksestä minulla ei ole paljoa kokemusta, yhden kerran ainakin taulakääpäliemi menetti väritehonsa kuukauden säilytyksessä, mutta en tiedä mistä se johtui.
Omista indigopitoisista kasveista uutettu liemi voi olla jopa parempi parin päivän kuluttua uutosta (ennen kuin siihen on lisätty pelkistävä aine), mutta sitten pidempiaikaisessa säilytyksessä liemi täytyisi saada pidettyä emäksisenä eli tiiviissä astiassa. Jos uutos pääsee neutraaliksi tai happamaksi, se voi mennä pilalle.

IN ENGLISH
Last week I was asked how long you can keep a dye bath.
I think it depends on the dye which you use.
With madder I have never had any problems and I have kept it for months. It is normal that after the first two or three days it starts to ferment if the temperature is kept low. Fermenting keeps going for maybe five days and then it stops and the bath seems to stay as it is. I have never had problems with madder bath getting mold, but I have heard it can happen. It is best to stir the bath from time to time and I think it may help. Also if mold starts to grow heating the bath stops it (take the moldy bits away first), After baths give different shade than the first bath, more brown, but water quality may also affect this.

Dye baths containing different barks can be kept for months, but it is best to add some alkaline (washing soda or wood ash lye) to them in the beginning to keep the mold from forming. And also many dyes release better in alkaline environment. Mold can ruin the bath.
Also baths made from many green plants can be kept at least a month and they get better, but adding alkaline also helps them I believe that dyes in the baths can convert to more soluble form during this time.

Cochineal bath doesn't keep well in my experience, and it is best used  in maybe a week from the start, but you can strain the used cochineal bugs from the bath and dry them and then they are ok to use later.

Baths from Cortinarius mushrooms don't keep well in my experience, and they are best to use withing a week from extraction. I can't say how Tapinella baths react to keeping, but tooth fungi baths only get better in time. I don't have experience about keeping self fungi baths, either. One time a bath from Fomes fomentarius was a month old and it didn't dye well after that time, but I'm not sure why.
Baths which I have made from my own grown indigo plants may even be better after a day or two after extraction (before I have added hydrosulfite), but if I'm keeping an extraction for a longer time, months, then I have to make sure it stays alkaline and the jar is air tight. Otherwise it may go bad.

Yllä kuva krappiliemestä kolmantena päivänä aloituksesta, käyminen on alkanut ja tästä ei pidä huolestua. Alla taas kuva vanhemmasta liemestä, jossa on jo toinen värjäys meneillään. Mielenkiintoista oli muuten, että viime viikolla noissa vierekkäisissä saaveissa tuossa vanhemmassa liemi oli viileämpää kun taas kovimman käymisen aikana toisessa saavissa liemi oli selvästi lämpimämpää kun sekoitin lankoja kädellä. Kohottiko käyminen liemen lämpötilaa? Ihan kuin näin olisi ollut, mutta voiko se olla mahdollista! En ollutkaan aiemmin kiinnittänyt tämmöiseen seikkaan huomiota.

IN ENGLISH
Above there is picture of a madder bath on day 3, fermenting has started.
In the picture below there is an older madder bath, and second yarns dyeing in it.
I noticed something interesting last week in these baths. They were side by side in my greenhouse in the same temperature, but when I stirred the baths with my hand, the fermenting bath felt clearly warmer than the older bath. Did the fermenting somehow warm up the bath temperature? It felt like it, but can it be possible! I haven't been aware of this earlier.

Madder dyeing in tub Krappivärjäystä saavissa

Kun sain viime viikolla krappia, niin laitoin sitä heti viikonloppuna värjäämään kasvihuoneeseen isoon paljuun. Ensin  se sai liota yön yli, ja sitten lisäsin alunapuretetut ja hyvin lionneet langat krapin sekaan. Yleensä puretan alunalla (10%) ja viinikivellä (4%), mutta krapin kanssa käytän pelkästään alunalla puretettua lankaa. Viinikivi voimistaa keltaisia sävyjä krapilla ja veriheltoilla, joten siksi jätän sen pois, jos haluan mahdollisimman punaista.
Annan puretettujen lankojen kuivua puretuksen jälkeen, koska en yleensä tiedä, milloin värjään mitkäkin langat, ja valmiiksi puretettuja lankoja on hyvä olla koko ajan tarpeeksi odottamassa. Tavallisesti minulla ei ole mitään ongelmia saada puretettuja kuivia lankoja läpikotaisin märäksi uudelleen, vaikka olen lukenut kyllä, että jollain se ei ole ollut helppoa. Nyt omituista kyllä näiden toukokuussa alunalla puretettujen lankojen kanssa oli ensimmäistä kertaa ikinä vaikea saada ne märiksi. Jostain syystä sain liottaa niitä useita tunteja, välillä puristellen, ennenkuin ne kastuivat. Voiko johtua siitä, että mukana ei ollut viinikiveä? Vaikka olen välillä ennenkin purettanut vain alunalla ilman ongelmia kuivien lankojen kanssa. Lopulta sain kuitenkin langat märiksi, samalla langat tuli huuhdeltua. Teen näin siltä varalta, että langoissa on ylimääräistä huonosti kiinnittynyttä puretusainetta, joka sitten irtoaa huuhteluveteen, eikä väriliemeen, jossa se sitoisi itseensä värimolekyylejä.  En enää muista mistä olen tämän oppinut, jostain ulkomaisesta värikirjallisuudesta luultavasti. Useimmiten tällä ei ole isoakaan merkitystä lopputuloksen kannalta, mutta näin saan omasta mielestäni vahvimmat värit ja värjäyksen jälkeen pesuveteen ei irtoa niin paljoa väriä.

Kasvihuoneen lämmössä krappiliemi oli sellaista kädenlämpöistä. Mustan saavin pinnalla vesi on lämpimämpää ja pohjalla kylmempää, ja sekoittelenkin lankoja muutaman kerran päivässä, jotta veden lämpötila tasaantuu, ja myös pohjan viileämpi vesi lämpenee. Lasipurkissa lämpö pääsee tasaisesti joka puolelle ja itse asiassa se tulee kuumemmaksi kuin tässä mustassa saavissa, mutta kun halusin värjätä isomman määrän, niin silloin saavi on hyvä astia, ja krapilla riittää kun lämpö on yli 20C.  Näin viileässä värjätessä aikaa kuluu halutusta väristä riippuen 5-10vrk. Kolmantena päivänä tänään liemi kävi voimakkaasti ja nosti lankoja pintaan, jolloin niitä on hyvä painella takaisin liemeen aina välillä. Käytän tähän kylmävärjäykseen saman verran krappia kuin lankojakin. Kuumemmassa värjätessä pienempikin määrä riittäisi. Tästäkin liemestä sitten saa vielä useita jälkivärejä. Ihan hyvää näyttää tulevan ja kunhan loppuviikosta lämpötilat ulkona taas nousevat niin väri vaan voimistuu:).

IN ENGLISH
When last week I got more madder, I started to dye with it in big tub in my greenhouse. First I soaked dry madder pieces overnight, and then added them to the tub with well soaked yarn which I had mordanted with alum. Usually I use both alum (10%) and cream of tartar (4%) to mordant with but when I dye with madder or mushrooms and want red, I use only alum because cream of tartar brings out yellow shade in red with those dyes.
I let the mordanted yarns dry because I don't know when I use them. I try to have plenty of yarn mordanted and ready to dye all the time. I have read that it could be difficult to get the dry mordanted yarn wet again, but I have never had any problems with it, until now! These yarns which I had mordanted in May were difficult to get thoroughly wet, I had to soak them for several hours  and work them under water and finally I got them wet. Could this be that there was no cream of tartar? I don't know! I have mordanted with only alum also earlier with no problems. At least this long soaking also rinsed the yarns from any possibly loosely attached mordant. I don't remember any more where I  have learned the practice of rinsing mordanted yarn before dyeing, maybe from English dye litterature, but it works well for me and the result is better color and not so much rinsing after dyeing, so I always rinse mordanted yarns before dyeing.

In sunny days it is very warm in the greenhouse, but in the tub the bath is mostly about lukewarm. In black tub it is warmer on the top and cooler at the bottom and so I stir the bath couple times a day to get the warmth also to the bottom of the tub. In glass jar the bath would become more evenly warm, but I wanted to dye a bigger amount of yarn, and that's why I used the tub. Madder dyes also in cooler temperatures, even 20C, it only takes longer, about five to ten days depending on the color I want. The third day, today,  the madder bath started to ferment, and it lifts the yarns on top of the bath, so I have to push them down every now and then. To this cold dyeing I use the same amount of madder pieces as there is yarn in weight. In hotter bath less would be enough. I get also several after baths after the first strong color. It looks good now, and when later this week the temperatures will get hotter again, the color will deepen more:)

Cold dyeing with my own madder Hankaluuksia krapin kanssa ja omien krappien kylmävärjäystä

Krapin saamisessa on ollut vaikeuksia koko kevään. Ensin se oli loppunut koko Euroopasta ennenkuin tukku sai sitä kesäkuussa lisää Iranista. Tilasin tietysti heti silloin kesäkuun toisella viikolla ja kuun puolivälissä paketti olikin seurannan mukaan Suomessa. Sitten kuljetusfirman autokuski soitti toiselta puolelta maakuntaa eikä löytänyt meitä. No ei tietenkään kun oli ihan väärällä paikkakunnalla. Paketin piti sitten tulla tänne heti seuraavana päivänä toisen kuskin kyydissä, mutta sitä ei koskaan tullut. Kuljetusfirmalla on ollut samaan aikaan jotain uudistuksia jotka olivat sotkeneet systeemit ja asiakaspalvelu on ollut ihan tukossa. Minäkin olin yrittänyt ottaa yhteyttä heihin viimeiset 10 päivää, mutta sähköposteihin, puhelimeen tai facebookviesteihin ei saanut vastausta. Viimein tänään sain langan päähän asiakaspalvelun ja selvisi, että silloin väärään osoitteeseen pakettia vienyt autokuski ei ollut skannannut sitä takaisin heidän systeemiinsä ja koko paketti oli kateissa. Nyt paketti on löytynyt iltapäivällä ja sen pitäisi olla huomenna täällä. Oikea kovan onnen krappi. Pahoittelut kaikille sitä kaupassani odottaneille, toivottavasti kaikki sujuu huomenna hyvin ja se on minulla.

Alkukesän säät olisivat suosineet krapin ns kylmävärjäystä ulkona tai kasvihuoneessa.
Minulla oli pieni määrä keväällä 2014 kuivaamaani itse kasvattamaani krappia. Se oli neljä vuotta vanhaa, mutta joko maan laadusta tai ilmastosta johtuen krappi ei minulla ole kovin tuottoisa ja kahdesta kasvista tuli silloin 50g kuivattuja juuria. Krapin juurista sanotaan, että niiden olisi hyvä antaa kuivaa useita kuukausia ennen käyttöä ja nämä olivat varmastikin tarpeeksi vanhoja. Kuva niistä on tuossa yllä.
Liotin krapin paloja ensin yön yli, alla olevassa lasipurkissa, ja ne värjäsivät veden heti ihan punaiseksi.

IN ENGLISH
I have had trouble getting madder roots. First they were sold out in Europe and when finally in early June they became available I ordered them right away. The origin of madder roots I buy is from Iran, so the world politics may have had something to do with this. Anyway, madder roots arrived quickly to Finland but then the shipping company tried to deliver them to totally wrong address. At the same time they are having problems with some new systems, so their customer service was always busy and even trying to contact them for more than a week they never answered email, telephone or fb-messages. Finally today I got hold of their customer service, and it turned out that my package has gone lost! Just a moment a go I got a message that the package has been found and should arrive to me tomorrow, after 15 days. What a relief.

Summer weather this year would have been very good to dyeing with madder outside or in my greenhouse, it's been so hot. So, when I didn't have any Iranian madder, I tried to dye in the greenhouse, so called cold dyeing, with my own grown madder. It was a small amount, only 50g, from two four year old plants, harvested in spring 2014. I have read that it would be good to let the roots dry for some time before using them, and these were more than enough old now. A picture of them is  above.
I soaked the root pieces overnight, and the water turned almost immediately dark, picture below.

Lisäsin krapit vesineen isompaan purkkiin, joka sai sitten olla kasvihuoneen lämmössä auringossa. Laitoin liemeen 50 alunalla puretettua lankaa. Kokemukseni mukaan krapilla väristä tulee punaisempi, vähemmän oranssi, jos lanka on puretettu vain alunalla eikä siinä ole mukana viinikiveä. Kokenillilla taas väristä tulee punaisempi eli vähemmän sininen, jos lanka on puretettu sekä alunalla että viinikivellä. Ehkäpä viinikivi muuttaa lankaa vieläkin happamammaksi ja siksi silloin myös keltaiset pigmentit tarttuvat paremmin. Kokenillilla väriliemen on hyvä olla hapan, kun taas krapilla punaisin väri tulee neutraalissa tai lievästi emäksisessä liemessä. Joka tapauksessa lanka alkoi ottaa heti väriä ja jo vuorokauden jälkeen se punersi hyvin. Kuva alla.

IN ENGLISH
I put soaked madder with soaking water to a bigger jar so that there was enough room for the yarn, and added 50g of yarn mordanted with alum, and kept the jar in the greenhouse in full sun. It is my experience that using only alum with madder gives me better reds than if I had used also cream of tartar. On the other hand with cochineal I always use also cream of tartar together with alum to get better reds, not so blueish as I would get with only alum. Of course using vinegar could also help to lower the pH of cochineal bath which helps getting reds, anything which makes the cochineal bath acidic is good while with madder it is better if the bath is neutral or slightly alkaline. Anyway, my yarn started to turn red fast and the picture below is after only one day.

Kolmantena päivänä krappi alkoi käydä, ja sekoittelin lientä aina välillä. Käyminen on ihan normaalia.

IN ENGLISH
On day 3 madder started to ferment, and I stirred it from time to time. Fermentation is normal for madder.

Kuva yllä on langasta kolmantena päivänä ja alla on kuva langasta kun otin sen pois liemestä kymmenentenä päivänä. Väri oli hitusen syventynyt, mutta käytännössä oikeastaan langan olisi voinut jo ottaa pois kolmen neljän päivän jälkeen, koska alkuajasta oli enemmän helteitä ja purkkikin tuli päivisin kuumemmaksi ehkä n 40C. Juhannusviikolla säät viilenivät hiukan ja väri ei siksi syventynyt paljoa. Purkin krappia voi vielä käyttää jälkiväriin ja varmaan kolmanteenkin vaaleampaan.

Oli tosi kiva todeta, että nämä itse kasvatetut olivat aivan yhtä hyviä kuin ostetutkin! Vielä kun saisin ne satoisammiksi. Lämpimimmissä maissa yksi krappi voi tuottaa useita satoja grammoja juuria, kun taas minulla näin ei ole käynyt. Niiden kasvupaikka on ehkä liian hiekkainen ja vähäravinteinen, mutta olen pelännyt, etteivät ne talvehtisi savisemmassa ja ravinteikkaammassa penkissä ja siksi niiden paikaksi tuli kevyin maa mitä puutarhastani löytyy. Täytyy siirtää pari tainta ensi keväänä eri paikkaan ja kokeilla miten ne pärjäisivät muualla puutarhassani. Tosin en koskaan ehtisi kasvattaa itse niin isoja määriä krappia mitä käytän sitä vuosittain, siihen menisi koko puutarhani:),

IN ENGLISH
Picture above is from day 3, and below is a picture of it in day 10 when I took it out and washed it. Color was a little bit more saturated, but practically I could have taken it out of the bath already in day 3 or 4. In the early days weather was hotter and the jar also was maybe 40C. Last week it was less sunny and cooler, so that was maybe the reason why the color didn't deepen more. I can still use the jar for one or two paler colors.

It was really nice to see that also my own grown madder is as good as the one I buy, or even better. It could be more prolific, because I have read that in warmer climate one plant can yield several hundred grams of roots, but here it doesn't. Still, I'm so happy it survives and hasn't died during winter like my Rubia peregrina did. My madder grows in most sandy soil I have in the garden, and maybe I could try it also in more clay soil which has more nutrients, but  in sandy bed there is not fear of waterlogging during winter. However, I could never grow enough of it to use all year around, my garden is not big enough and I use madder a lot:).

What's happening in the garden Puutarhakuulumisia

Hiukan kuvia alkukesän värikasvimaaltani. Kesäkuun alussa yöt lämpenivät ja vihdoin vajaa pari viikkoa sitten pääsin istuttamaan väritattaren taimet ulos. Osan olinkin jo aiemmin istuttanut kasvihuoneeseen. Ulos istutetut katoin ruohosilpulla ja peitin kasvit harsolla.

IN ENGLISH
Here are some pictures of my dyeplants. May was very cold, freezing nights right until the end of May, but finally in the beginning of June the weather got warmer and I could plant my japanese indigo outside two weeks ago. I had already planted some inside the greenhouse, just in case the summer was cold. I mulched the plants with grass clippings and covered them all with fleece.

Koska kevät oli niin kylmä, krapit nousivat maasta vasta toukokuun lopussa, olin jo hiukan huolestunut etteivät ne vain olisi kuolleet talvella, mutta onneksi kaikki olivat selvinneet. Kaivoin kesäkuun alussa sitten muutaman taimen penkin reunasta ylös värjäystä varten. Isoimmissa kasveissa juuret olivat pikkusormen paksuisia matoja:).  Pesin juuret kolmeen kertaan ja laitoin kuivumaan (ne olisi ollut hyvä pilkkoa pieneksi, mutta en ehtinyt), värjään niillä sitten joskus myöhemmin syksyllä tai talvella.

IN ENGLISH
Because May was so cold, my madder came up only in the end of the month. I was already worried that I had lost them but luckily they were only late. In the beginning of June I dug up couple of big plants for dyeing. Their roots were thick like my little finger:) I washed them three times and put them to dry (I know should have cut them smaller, I hope it is not too difficult later). I will dye with these some time next autumn or winter.

Värireseda on lähtenyt kasvuun ihan kivasti.

Weld is growing nicely.

Myös morsingot näyttävät hyviltä eivätkä olleet kärsineet halloista vaikka en ollut peittänytkään niitä harsolla.

Also woad looks good and hadn't suffered from freezing nights, though they were not covered with fleece.

Viime vuotiset morsingot olivat kuolleet talven aikana melkein kaikki, vain kukkapenkin reunassa yksi morsinko selvisi niin, että se kukkii nyt, kuva on eilisillalta. Pari muuta tekee vain lehtiä (joilla voin tietysti värjätä). Tästä kasvista kerään siemenet sitten loppukesällä. Jostain syystä morsinko ei talvehdi hyvin puutarhassani. Tuossa kukkapenkissä oli varmaan hyvä paikka, koska maa oli hiukan koholla ja muutenkin olin yrittänyt parantaa sitä iiriksiä ja pioneita varten:).

IN ENGLISH
Last years woad plants had almost all dyed last winter, only couple of plants survived, and only one is flowering in the edge of my flowerbed. Two other plants grow only leaves (which I can use for dyeing). For some reason mostly woad does not survive the winters in my garden. My soil is too heavy and wet for it, only that place in the flower bed is good enough for it, it is slightly raised bed, and I had tried to improve the soil for my irises and peonies:).

Alkuviikosta keräsin rikkaruohona kasvavat keltamot ja värjäsin niillä keltaista (1kg/100g lankaa). Ne antavat hyvin lämpimän keltaisen. Samoin olen kerännyt mesiangervoja ja värjännyt niillä. Kun niihin tulevat kukat, värjääminen on hankalaa, koska kukat ja jopa nuputkin on hankala siivilöidä liemestä pois ja ne takertuvat pahasti lankoihin. Ennen kukkimista värjäys on helpompaa ja niiden lehdistä tulee hyvää kylmänsävyistä keltaista/kellanvihreää, riippuen kasvien määrästä. Yleensä käytän niitäkin 1kg/100g lankaa.

IN ENGLISH
This week I have dyed with Greater Celandine, Chelidonium majus, which grows here as a weed. I use 1kg of plants to 100g of yarn, and they give quite nice warm yellow. Also now here is the time to dye with Meadowsweet, Filipendula ulmaria. I think it is better to use them before they flower, because flowers and even buds are difficult to get out the bath, and they stick to the yarn so badly, so I always dye with the leaves before flowering. They give quite strong greenish yellow, depending on the amount of plants, good with overdyeing blues to get green. Mostly I use also them ten times the amount of yarn.

The effect of iron on some dyes Rautapuretuksen vaikutus joihinkin väreihin

Tässä on muutamia näytteitä siitä, miten rautapuretus vaikuttaa verrattuna siihen onko rautapuretus tehty esipuretuksena vai väriliemeen jälkipuretuksena.
No 1 on purettamaton lanka
No 2 on purettamaton lanka, jonka väriliemeen on värjäyksen lopussa lisätty rautavihtrilliä 1% (1g/100g lankaa) 15 minutin ajaksi
No 3 on esipuretus 1 % rautavihtrillillä (esipuretus: purettamaton pesty lanka puhtaassa vedessä jonka lämpö on nostettu 80°C ja pidetty siinä ensin 45min, jonka jälkeen langat nostettu ylos ja lisätty veteen liotettu rautavihtrilli, ja laitettu langat uudelleen liemeen, jossa ne saivat olla 15 min. Langat on huuhdeltu kunnolla puretuksen jälkeen. Rautavihtrillillä esipuretettu lanka muuttuu kellertäväksi.)
No 4 on alunalla (10%) ja viinikivellä (5%) esipuretettu lanka
No 5 on alunalla (10%) ja viinikivellä (5%) esipuretettu lanka väriliemessä 1 tunti, jonka jälkeen liemeen on lisätty 1% rautavihtrilliä veteen liotettuna ja langat ovat edelleen saaneet olla liemessä 15 min.

Näytteet ovat olleet samassa kaikki väriliemessä, ja tunnin värjäyksen jälkeen 1,3 ja 4 on otettu pois ja no 2 ja no 5 jätetty liemeen vielä 15 minutiksi rautavihtrillilisäyksen jälkeen.

IN ENGLISH
Here are some samples to show how mordanting with iron affects the colour. The resulting colour is different when the mordanting is done as pre-mordanting, compared to when it is done as post-mordanting.
No1 is a yarn with no mordant
No 2 is a yarn with no mordant, but in the end of dyeing I have added 1% (1g/100g of yarn) of iron sulfate to the dye bath for 15 minutes.
No 3 is a yarn which was pre-mordanted with 1% iron sulfate (pre-mordanting: washed yarn is placed in clear water, and temperature raised to simmer (80°C), and kept there for 45minutes, after which time to yarns are taken out of the bath and iron sulfate added, and yarns are re-entered the bath, and kept there for 15 minutes. The yarns have been rinsed properly after mordanting). Iron pre-mordanted yarn is yellowish in colour.
No 4 is a yarn pre-mordanted with alum (10%) and cream of tartar (5%)
No 5 is a yarn pre-mordanted with alum (10%) and cream of tartar (5%), and after dyeing for one hour, the iron sulfate (1%) is added to the bath for 15 minutes.

The samples have all been in the same dye bath, and after dyeing for one hour, samples no 1,3 and 5 have been taken out of the bath, and no 2 and 5 have been left for another 15 minutes with added iron.

Krappi - Madder

Esipuretus raudalla muuttaa värin ruskeanvioletiksi, kun taas jälkipuretuksessa samaa värimuutosta ei tule vaikka rautapuretuksen kesto on sama 15 minuttia molemmissa.
Pre-mordanting with iron changes the colour to brownish purple while post-mordanting does not have the same effect, even though the time of the mordanting is the same 15 minutes.

Kokenilli - Cochineal

Myös kokenillin kanssa esipuretus raudalla antaa violettia väriä. Vaikka rauta-esipuretus oli tehty samalla kertaa kaikkiin näihin koevärjäyksiin ja huuhdeltu huolellisesti puretuksen jälkeen, niin kokenilli on niin herkkä raudan vaikutukseen, että esipuretetusta langasta väriliemeen nähtävästi irronnut hyvin pieni määrä riitti samentamaan myös muiden samassa kokenilliliemessä olleiden näytteiden väriä hiukan. Olen ennenkin huomannut, että kokenilli on hyvin herkkä raudan vaikutukselle. Krapin tai seitikkivärjäyksissä esipuretettu lanka ei vaikuttanut muiden samassa liemessä olevien lankojen väriin.

Also with cochineal iron pre-mordanting gives purple colour. Although I had used the yarn from the same pre-mordant bath to all these experiment, and tried to rinse the yarns well after mordanting, cochineal is so sensitive to iron, that even the very very slight amount of iron leached from the pre-mordanted yarns had affected to the colour of other samples in the same cochineal bath. I have noticed this earlier, too. Madder and mushrooms were not as sensitive to iron.

Verihelttaseitikki, lakit - Mushroom Cortinarius semisanguineus, caps

Verihelttaseitikki, jalat - Mushroom Cortinarius semisanguineus, stems

Tästä viimeisestä sarjasta täytyy sanoa, että tavallisesti saan verihelttaseitikkien jaloista keltaisempaa ja voimakkaampaa väriä, mutta nyt käytin vanhoja homehtuneita jalkoja ja selvästi se oli vaikuttanut myös väriin.
I usually get brighter and more yellow colour from the stems of this mushroom, but now I used old and moldy mushrooms and clearly mold had affected the colour. Anyway, you can see the effect of iron.

Some plant losses after last winter Muutamia kasvitappioita viime talven jälkeen

Vuosi sitten näihin aikoihin oli pakkasta enimmillään -28°C, nyt viime viikolla meillä oli minimi -24°C. Lunta oli vuosi sitten pari milliä, viime viikolla saman verran, ja viime viikonloppuna satoi lisää lunta. Nämä kuvat ovat eiliseltä päivältä, nyt sataa vettä. Viime talvi oli kuulemma monille kasveille kova ja tiedän tuttavia, joilta oli kuollut kasveja. Minun puutarhassani ei ollut isoja tuhoja talven jäljiltä, mutta yksi oli mistä pitääkin nyt raportoida.

Puutarhassani maa on toisaalla hyvin savipitoista ja tiivistä, kuten yllä olevan puutarhan osassa. Osassa puutarhaa sitten maa muuttuu hiekkaisemmaksi ja läpäisevämmäksi. Sinne hiekkaiseen maahan olen tehnyt kohopenkit, missä kasvavat värikasveista matarat, krapit ja pensasväriherneet, jotka kaikki ovat kuivemman ja köyhemmän maan kasveja. Siellä on myös piiskuja, resedaa ja liuskaläätettä, vaikka ne pärjäisivät kyllä savessakin. Morsingot ja väritattaret ovat yleensä puutarhan savisemmassa osassa, koska pääosin kasvatan niitä yksivuotisina, ja savessa on enemmän ravinteita ja kosteutta kuivinakin kesinä kuin hiekkamaassa.

Viime keväänä matarat ja värimaratti (Asperula tinctoria) nousivat aikaisin, kuten tavallisestikin, ja myös krappi (Rubia tinctoria) nousi tavalliseen tapaan ja oli talvehtinut hyvin jo vuodesta 2007 lähtien. Villi krappi (Rubia peregrina) sen sijaan ei noussut lainkaan. Olin istuttanut sen hiekkaiseen kohopenkkiin keväällä 2014, siitä täällä, ja lämpimän ja lyhyen talven 2014-2015 jälkeen se nousi kyllä, mutta kaikkein viimeisempänä näistä kasveista, vasta toukokuun lopulla. Minulla oli villiä krappia monta tainta, kolme oli istuttaessa isoja taimia ja loput pienempiä siemenestä kasvatettuja. Villi krappi kasvaa luonnonvaraisena Ranskassa, ja kun tavallinenkin krappi on talvehtinut minulla samanlaisessa maassa jo monta vuotta, niin en osannut odottaa hankaluuksia villin krapin kanssa. Minun olisi varmaan pitänyt peitellä se tammenlehdillä silloin joulukuussa 2015, kun säätiedotus lupasi hyvin kylmää, mutta en tajunnut, että se voisi olla arka! Pitäisikö sen olla arka? Katselin pitkin kesää niiden penkkiä toivoen, että jospa se vielä nousisi myöhemmin, mutta syksyllä piti todeta, että kyllä ne olivat kaikki kuolleet.

IN ENGLISH
A year ago last winter it was very cold - 28°C after a relatively warm December. This year last week it was also cold, -24°C, and like last year, very little snow. During last week-end it snowed more, and today it is raining. These pictures are from yesterday. I have many friends who had lost many plants during last winter: because it was suddenly so cold with very little snow cover, but in my garden there were not many losses, except one which I'm writing about now.

In my garden the soil is mostly clay and prone to water logging, like the part of the garden which shows in the picture above. In another part of the garden the soil is better, more sandy and well-drained, and there I have planted my bedstraws, madders and Genista tinctoria, which all grow in that type of soil (dry and rather poor) in the nature. I have also beds for goldenrod, weld and Serratula tictoria in sandy soil, although they would also grow in clay soil. Japanese indigo and woad are mostly in clay- part of the garden, because they are used as first year crop and in clay there are more nutrients and moisture even in dry summer. 

Last spring after the cold winter native bedstraws came up normally, as did Asperula tinctoria and all my madder plants (Rubia tinctoria). I have grown madder since 2007. Wild madder (Rubia peregrina) didn't come up at all! I had planted several plants in sandy soil in raised bed in the spring 2014, about it here, three were big plants and the rest were smaller plants which I had grown from seeds from France. All of them had come up in spring 2015 after quite warm and short winter. I didn't expect any trouble with it because madder had grown well for me already several years and always over-wintered well. In retrospect I know now I should have protected the soil from freezing deep with dry oak leaves or such, after hearing the weather forecast predicting very cold weather in December 2015. I didn't realize wild madder is more tender than ordinary madder. Should it be more tender?? All summer I looked at their bed hoping that they would come up late, but in the autumn I had to give up hope, they had all died last winter.

Toinen värikasvi, joka hiukan kärsi edellistalvesta, oli pensasväriherne, Genista tinctoria. Olin istuttanut ne 2010 eli ne olivat jo aika isoja pensaista. Suunnilleen puolet niistä ei lähtenyt kasvuun keväällä, mutta onneksi sentään puolet lähti. Tavallisinakin  talvina se palelluttaa minulla versonsa, mutta lähtee keväällä kasvuun tyvestä ja siitä saa hyvän värisadon elo-syyskuussa. Tosin siemeniä en ole siitä koskaan saanut, koska se alkaa kukkia niin myöhään. Sen versot ovat rusakoiden herkkua, ja jos pensaita ei suojaa verkolla, niin ne syödään talvella.  Näin kävi sunnuntaina ylläolevassa kuvassa olevalle kasville, mutta se kyllä keväällä nousee tyvestä.
Toivottavasti pahin tästä talvesta on nyt nähty ja kevät tulee aikaisin, ja kaikki loput kasvini talvehtivat hyvin.

IN ENGLISH
Another dye plant which suffered from last winter was Genista tinctoria. They were old plants, planted in 2010, and had come through already several winters, but about half of them didn't start to grow in the spring. I'm glad that half did. Even in normal winters it's branches above snow die, but it has always started to grow from the ground, and I could  dye with it in late summer. We have here wild hares which like to eat it's branches in the winter, and if I don't protect them, they get eaten. This happened last Sunday to a plant in the picture above, but I'm positive it starts to grow from the ground in the spring. 
Let's hope the coldest part of the winter is now over (though it may not be), and all the rest of my plants come up well in the spring.

Madder and birch bark Krappia ja koivunkuorta

Värjäsin uudelleen krapilla osan koivunkuorilla värjätyistä langoista.
Käytin krappia tähän puolet langan painosta (eli 50g krappia/100g lankaa), liotin krapit yön yli ja lämmitin liemen kädenlämpöiseksi seuraavana päivänä, jonka jälkeen lisäsin märät langat liemeen. Pidin värjäyslämpötilan 55-60°C ja värjäysaika oli n 3 tuntia.  Krapin punaiset värit tarttuvat paremmin kun lämpö ei pääse tuon korkeammaksi. Vastaavasti värjäysaikaa on hyvä pidentää verrattuna siihen, jos värjäisi kuumemmassa.

Kuvassa ylinnä oleva lanka on edellisen postauksen no 2, eli lanka oli puretettu alunalla ja viinikivellä ja sitten värjätty koivunkuorella vaalean punaiseksi. Keskimmäinen lanka oli purettamaton ja värjätty koivunkuorella ja alin lanka oli myös purettamaton, ja ilman muuta pohjaväriä. Kaikki langat olivat samassa krappi-väriliemessä.
Kuvasta näkee hyvin alunapuretuksen edun: väri tarttuu vahvempana ja erisävyisenä kuin jos alunaa ei olisi käytetty. Koivunkuori pohjavärinä tummensi väriä hiukan ja samalla sävykin ehkä muuttui hiukan.
Näitä lankoja on nyt myös kaupassani.

IN ENGLISH
I overdyed with madder some of the yarns I had already dyed with birch bark.
I used half the amount of madder to the weight of the yarn (50g of madder to 100g of yarn). I soaked madder overnight, and then heated the bath to hand temperature, after that added wetted yarns to the bath. I kept the dyeing temperature in 55-60°C (130-140°C) and the dyeing time was 3 hours. I get better reds from madder when the temperature is no higher than that. With lower dye temperature is is good to dye for a longer time.

In the picture the top yarn is no 2 from the previous posting, it was mordanted with alum and cream of tartar and then dyed with birch bark to pink. The middle yarn had no mordant and was dyed with birch bark (no1 in previous posting), and the bottom yarn was white with no mordant (and no birch bark). All yarns were in the same madder bath.
You can see well in the picture the advantage of alum mordant: the red attaches better to the yarn. Birch bark as base color added depth to the yarn.
I have these yarns also in my shop now.

Observations about bedstraws, and spring Huomioita mataroista ja kevättä

Olen tänä keväänä kiinnittänyt huomiota siihen miten eri aikaan eri matarat alkavat kasvaa. Paimenmatara (Galium album), alla, ja etelänpaimenmatara (Galium mollugo), yllä, olivat ensimmäisenä nousemassa jo kuukausi sitten ja niillä on jo pitkät vihreät versot.

IN ENGLISH
I have been watching my bedstraws this spring and been amazed how big differences there are in when they start to grow. Hedge Bedstraw (Galium album), below, and Southern Hedge Bedstraw (Galium mollugo), above, were the first to come up already a month ago and they are now well into growing. I have grown Galium mollugo from seeds bought from Germany, Galium album is native here.

Keltamatara on hento ja nousee myöhään ja menetinkin luultavasti oman keltamatarani viime keväänä kitkiessäni liian aikaisin enkä muistanut missä kohtaa se kasvoi. Toivon vielä, että se nousisi jostain kohtaa. Sen sijaan penkissä ja villinä pihan reunalla kasvaa kelta- ja paimenmataran risteymää, piennarmataraa (Galium x pomeranicum), alla, ja se on hiukan myöhäisempi nousemaan kuin paimenmatara. Keltamatara on nykyään hyvin harvinainen ja suurin osa keltaisena kukkivista mataroista tienpenkoilla onkin piennarmataraa, näiden eroista olen kirjoittanut täällä.

IN ENGLISH
Lady's bedstraw (Galium verum) is more fragile plant and it comes up later. I probably lost my Lady's Bedstraw last year when I started weeding my red bed too early and didn't remember where it was growing. I'm still hoping that a small piece of it may come up somewhere. Besides it, I have many plants of a native cross of Galium verum and Galium album which is called Galium x pomeranicum, picture below. It is slightly later to start to grow than Galium album. Galium verum has become very rare here because this cross has replaced it in the nature. I have written here about how to tell them apart.

Värimaratti (Asperula tinctoria) on noussut viime viikon aikana, kuva alla. Nämä ovat taimia mitkä istutin vuosi sitten ja ne ovat lähteneet kasvuun oikein kivasti.

IN ENGLISH
Asperula tinctoria has come up in the past week, picture below. These are plants which I planted last year and I think they have established well.

Kaikkein myöhäisimpänä luonnonvaraisista mataroista on nousemassa ahomatara (Galium boreale). Huomaa hyvin miten se on sopeutunut kasvamaan täällä pohjoisessa: se nousee vasta kun talvi on varmasti ohi ja siitä huolimatta se kukkii ensimmäisenä mataroista jo heti heinäkuun alussa niin että sen siemenillä on varmasti tarpeeksi aikaa kypsyä ennen syksyn tuloa. Voikohan näiden eri mataroiden erilaisella kasvurytmillä olla vaikutusta siihen milloin niiden juurissa on eniten väriaineita? Mikäli väriaineita on juurissa eniten kasvin lepoaikana, niin silloin paimenmataroiden keruu pitäisi ehkä ajoittaa joko hyvin aikaisin keväälle tai sitten syksylle.

IN ENGLISH
The latest of native bedstraws to start growing is Northern Bedstraw (Galium boreale). I can see how well it has adapted to growing in the north: it comes up when the winter is surely over and it is the first of the bedstraws to flower already in the beginning of July so that it's seeds have enough time to ripen before autumn. I wonder if the differences in the growth rhythm in different bedstraws have any effect on when there is most dye in their roots? If there are most dye in the roots when the plants are resting in the winter, then the harvesting of Hedge Bedstraws should maybe benefit from very early spring or late in the autumn.

Värimatara (Rubia tinctoria) eli krappi on myös selvinnyt talvesta ja sen piippoja näkyy maan rajassa.

IN ENGLISH
Madder (Rubia tinctoria) has also survived the winter and is coming up.

Mutta villi krappi (Rubia peregrina) ei vielä näytä mitään merkkiä elosta, toivottavasti se kuitenkin vielä nousee. Muistan viime vuonnakin isompien taimien olleen hyvin myöhäisiä nousemaan, tämä kuvassa oleva on siemenkasvatus Ranskasta saaduista siemenistä ja viime talvi oli ensimmäinen sille ulkona avomaalla.

IN ENGLISH
Wild madder (Rubia peregrina) doesn't show any life yet, but I'm hoping it is still alive. I remember also last year my bigger plants of wild madder being very late, and the plant in the picture is one of the wild madder which I grew from seeds from France last year, and this was their first winter outside.

Värikasvimaata, etualalla krappimaa, ja lapion luo kylvin eilen väriresedaa (Reseda luteola)
Kaikkien ylläolevien mataroiden juurista voi saada punaista väriä.

IN ENGLISH
My dyeplant beds, in the foreground madder beds and in the bed where the spade is I sowed weld (Reseda luteola) yesterday. All bedstraws and madders in my garden yield red dye from their roots.

-----------------------------------------------------------------------------------------------------------------
-----------------------------------------------------------------------------------------------------------------

Eilen oli taas nätti päivä, mutta vapun aattona täälläkin satoi parin tunnin ajan lunta!
Voi kukkaressukoita etupihan kukkapenkissä, kuvia alla.

IN ENGLISH
Yesterday the weather was nice but day before that it snowed!! for two hours, very unusual in south of Finland this late in the spring. My poor flowers in the front garden beds in the pictures below.

Ihmeen sitkeitä ne vaan ovat, eilen jouluruusut, kiurunkannukset, krookukset ja aikaiset tulppaanit jatkoivat kukintaa kuin mitään lunta ei olisi ollutkaan.

IN ENGLISH
It is a wonder how tough they are, yesterday Hellebores, Corydalis, Crocus and early Tulips continued flowering like there had been no snow at all.