About organic indigo vats Orgaanisista indigokyypeistä

Viime kesänä minulla oli pieni indigon käymiskyyppiastia kompostissa. Tarkoitus oli, että komposti pitää liemen lämpötilan 30-40 asteessa ja aluksi se onnistuikin, mutta pallokomposti oli liian pieni ja jäähtyi muutaman viikon jälkeen, kun sinne ei mahtunut laittamaan lisää kompostimateriaalia. Ensi kesänä täytyy aloittaa käymisastian kanssa jo alkukesästä, jolloin komposti on vajaampi, tai sitten tehdä kunnon iso komposti.
Tein käymiskyypin samoin kuin täällä, eli indigo-kidesooda-krappi-lese- yhdistelmällä.
Yllä olevassa kuvassa näkyy miltä liemi näytti ensimmäisen päivän jälkeen ja alla olevassa kuvassa kolmantena päivänä, jolloin se oli jo pelkistynyt kivasti ja sillä pystyi värjäämään. Värjäsin liemellä joka toinen päivä, ja annoin liemen levätä ja pelkistyä välipäivät.

IN ENGLISH
Last summer I had a small indigo fermentation vat in the compost bin. Warm compost kept the temperature between 30-40°C, and all went well in the beginning but after couple of weeks the compost cooled and since because of the pot there wasn't room to add more material to the compost to keep it going. So also my indigo vat cooled too much, and stopped working. Next summer I will either start with it in early summer when the bin is not so full, of make a bigger compost somewhere else.
I did the fermentation vat like here, it was indigo-madder-bran vat. In the picture above is how it looked after day one and below how it looked on day three, when I was already ready for the first yarns. I dyed with this every other day and let it rest one day in between.

Käymiskyyppi on muuten hyvä tapa saada indigo pelkistymään, mutta sen ongelmana on se, että lämpötilan on pysyttävä melko tasaisena ja yli 30°C, ja se ei meidän ilmastossamme ole helppoa. Periaatteessa, jos lämmön saisi pysymään tasaisena, niin sama kyyppi voisi käydä vuosia. Käymiskyypissä värjätty lanka tuoksuu erilaiselle ja se myös tuntuu pehmeältä.

Fruktoosikyyppi on toinen tapa pelkistää indigo ilman kemikaaleja, siitä reseptejäni sivupalkin indigo otsikon alla. Sekään ei ole ongelmaton: sen saaminen käyntiin vaatii hyvin korkean pH:n, vähintään 11, mielummin 12-13, ja vaikka pH laskee värjäyksen aikana, niin se on silti villalle aika korkea. Selluloosakuiduille korkea pH ei haittaa ja niille tämä kyyppi sopii hyvin. Lisäksi fruktoosikyyppi vaatii korkean alku-pHn saamiseksi sammutettua kalkkia (rakennushienokalkki, kalsium hydroxidi), kidesoodalla se ei onnistu, ja sammutettua kalkkia on saatavilla vain isoissa säkeissä rautakaupoissa. Pienissä määrin sitä ei saa.
Fruktoosikyypin etuna toisaalta on se, että kun sen saa käyntiin, niin se ei vaadi yhtä korkeaa lämpötilaa kuin käymiskyyppi, vaan jatkaa toimimistaan kesällä ihan ulkolämpötilassa. Viime kesänä tein toukokuussa kyypin, joka toimi koko kesän. Tämä oli indigo-rakennushienokalkki-henna-kyyppi, jonne lisäsin vain lisää keitettyä hennaa silloin kun kyyppi alkoi hidastua. Kyyppi on minulla vieläkin tallella, vaikka en olekaan värjännyt sillä nyt talvella.

IN ENGLISH
Fermentation vat is good for wool, but the problem with it in my climate is how to keep the temperature high enough, 30°C at the least, and also stable. This vat could work for years if successful but I threw the vat away in the autumn. The yarn dyed in fermentation vat smells good and also keeps wool soft.

Fructose vat is another way to reduce indigo without chemicals, but it also has it's problems. To start it needs a very high pH, 11 at least, preferably 12-13, and although the pH lowers later, it may make the wool a little harsh if you are not careful.  I only dip wool twice to the vat to keep it from getting damaged. This vat is best for cellulose fibers. Also another problem here in Finland for hobby dyers is that you can only buy lime (calcium hydroxide) in big 30kg bags, it is not available in small amounts, and you need it to raise the pH high enough for this vat.
A benefit of fructose vat is that once it gets going you can keep it alive in lower temperatures than fermentation vat. Last summer I made indigo-lime-henna-vat in May and could use it all summer, even though I kept it outside where the temperature was between 10-25°C during summer months. I only added some henna once in a while, and checked the pH. I still have this vat, though I haven't dyed with it now in the winter.

Alla olevassa kuvassa näkyy miltä onnistunut fruktoosikyyppi näyttää silloin kun se on valmis värjäykseen.
Englanninkielellä todella hyviä ohjeita tämän kyypin tekemiseen ja ylläpitämiseen löytyy Catharine Ellsin blogista: Maintaining and troubleshooting an organic indigo vat, varsinkin kommenteista löytyy hänen hyviä neuvojaan mitä tehdä ongelmatilanteissa.
Toinen hänen hyvä blogikirjoituksensa, Indigo reduction materials,  on muutaman viikon takaa hänen kokeiluistaan tästä kyypistä jolloin hän käytti kyypin pelkistämiseen mitä erilaisempia hedelmiä ja vihanneksia: mm appelsiinin ja sitruunankuoria, pektiiniä, kesäkurpitsaa, porkkanaa eli näyttää siltä, että vaihtoehtoja olisi vaikka kuinka paljon! Hän on myös todennut, että glukoosi toimii yhtä hyvin kuin fruktoosi, vaikkakin hiukan hitaammin, sen sijaan sokeriruoko ei toiminut hänen kokeiluissaan.
Suosittelen muutenkin hänen blogiaan, koska hän aina yrittää löytää vastauksia myös kysymykseen miksi, ei pelkästään miten, ja se johtaa suurempaan luonnonvärien ymmärtämiseen. Voi miten paljon minullakin on vielä opittavaa.

IN ENGLISH
The picture below shows how successful indigo-henna-vat looks when it is ready for dyeing.
There are really good advise in Catherine Ellis' blog: Maintaining and troubleshooting an organic indigo vat   also in the comments section. 
Another her more recent blog posting, Indigo reduction materials, is really interesting! There are so many possibilities to try, and also how pectin would work. She had found out that as well as fructose also dextrose works, albeit a little slower, but sugar cane does not work.
I can truly recommend her blog, she tries to find also answers to why instead of how, and this leads to greater understanding of how natural dyes work. There are still so much for me to learn.

Dyeing with dock seeds Värjäys hierakansiemenillä

Hierakat ja suolaheinät, Rumex-suku, ovat mielenkiintoisia värjärin näkökulmasta. Niitä on parisataa eri lajia maailmanlaajuisesti, ja niitä tiedetään käytetyn värjäykseen ainakin Etelä-Amerikassa ja Pohjois-Amerikassa sekä Tiibetissä ja Afrikassa. Useimmiten vanhoissa resepteissä on käytetty niiden juuria oransseihin ja punaisiin, mutta myös joskus lehtiä keltaisen värjäämiseen. Juuret sisältävät lajista riippuen eri flavonoideja (keltaista väriä), useita erilaisia antrakinoneja (oransseja ja punaisia värjä), tanniineja (mahdollisesti myös punaista) ja myös orgaanista rautaa, mikä toimii luonnonpuretteena ja tummentaa värejä. Yleensä kuitenkin juuria on käytetty alunapuretteen kanssa koska näin saa voimakkaamman värin. Rautapuretuksella juurista on värjätty perinteisesti mustaa Skotlannissa ja Irlannissa.

Skotlantilainen Su Grierson kertoo kirjassaan The Colour Cauldron kokeiluistaan leveälehtihierakan, Rumex obtusifolius, siemenillä, joilla hän oli saanut syyskuussa kerätyillä siemenillä. Hän keitti siemeniä useita tunteja parin päivän aikana kunnes liemi oli punaista, ja sai mm "Oxblood Red" tai Dull Pompeian Red"-punaisia, joiden hän kertoo muistuttavan krapilla saatuja punaisia. Myöhemmin syksyllä marraskuussa kerätyistä siemenkodista ei enää tullut kuin ruskeita sävyjä.
Nämä ovat kiinnostaneet minua jo pitkään, ja nyt sitten tänä kesänä puutarhassani pääsi muutama hierakka kukkimaan (kun en ehtinyt kitkeä), niin annoin sitten niiden tehdä siemeniä ja päätin kokeilla niillä värjäystä.

Puutarhassani kasvavat hierakat ovat todennäköisesti hevonhierakkaa, Rumex longifolius, tai sen ja poimuhierakan risteymää. Näitä kasvaa onneksi rikkaruohona vain muutamia, joten en koskaan ole saanut niitä tarpeeksi kokeillakseni juurilla värjäystä (siementaimien juuret ovat aika pieniä, vasta vanhempien kasvien juuret ovat riittävän isoja kerättäväksi enkä ole antanut niiden kasvaa vanhemmiksi, ehkä pitäisi kokeiluja varten, mutta kun se on kuitenkin aika paha rikkaruoho kitkettäväksi..), mutta paikoin hierakoita voi nähdä paljonkin jossain pakettipelloilla tai joutomailla. Yllä oleva kuva on otettu niistä heinäkuun lopulla ja elokuun ensimmäisellä viikolla keräsin näistä siemenkodat. Riivin siemenet irti varsista ja laitoin likoamaan veteen, johon lisäsin hiukan kidesoodaa nostamaan pH:ta.  Emäksinen liotus auttaa mm raparperinjuurella ja paatsamankuorella saamaan niistä irti punaisia väriaineita (kts Jenny Dean'in kirja The Heritage of Colour), ja ajattelin, että se voisi auttaa tässäkin tapauksessa koska hierakoiden juurten väriaineet ovat samantyyppisiä, oletan nyt että siementenkin. Liemi muuttuikin jo liotuksen aikan punertavaksi, ja se sai seistä kuukauden verran ennenkuin ehdin keittää ja värjätä sillä. Liotuksen lopussa liemen pH oli neutraali. Keitin lientä siemenineen nelisen tuntia ja annoin jäähtyä yön yli ennenkuin siivilöin siemenet pois liemestä. Alla kuva hyvin tummanpunaisesta liemestä.

IN ENGLISH
Docks, Rumex-family, are interesting plants from dyers point of view. There are about two hundred different species around the world and they have been know for dyeing at least in South and North America, Tibet and Africa. Most often the old recipes use roots of docks to dye oranges and reds, but sometimes also leaves were used to dye yellow. Roots of docks contain flavonoids (yellows), several different anthraquinones (oranges and reds), tannins and also organic iron, which acts as a mordant and saddens the colors. Usually roots have been used with a metallic mordant, alum, because this way the color became more saturated. Dock roots have been used to get black with iron mordant in Scotland and Ireland.

Scottish Su Grierson tells in her book The Colour Cauldron about her experiments with the seed heads of Broad leaved dock, Rumex obtusifolius, and Curled dock, Rumex crispus. She boiled the seeds for several hours in several days, until the bath was red, and got "Oxblood Red" or "Dull Pompeian Red", which she says are similar to colors from madder. These seed heads were collected in September, and when she had collected seeds later in November she got only brown.
This has interested me for a long time and now this summer some docks started to flower (I didn't have time to dig them away in time), so I let them grow seeds to try for dyeing.

Docks growing in my garden as weeds are Northern dock, Rumex longifolius, or hybrids with it and Curly dock. Luckily (for my garden) there were only a few of them, and I have never gotten enough of their roots to try as a dye (the first year dock roots are quite small, and I haven't allowed them to grow bigger, maybe I should just to experiment, but it is quite a bad weed if it gets rampant..). Docks can be quite common weed in abandoned fields.
The picture of my dock was taken in the end of July and about a week from that in August I cut the seed heads and ripped off the seeds and put them to soak. I added some washing soda to the bath to raise the pH. Alkaline soak helps to get reds from rhubarb roots or buckthorn bark (see Jenny Dean's book The Heritage of Colour), so I thought it might help also with docks because the dyes in them are similar. The bath turned to red already during soaking, and I let it soak for a month. During the soaking the pH had dropped to neutral. I then boiled the seeds for four hours and strained the bath next day. The picture below is from that dark red bath.

Kuivia siemeniä oli 250g, ja laitoin liemeen 100g aluna-viinikivipuretettua lankaa ja lisäksi pienet mallipätkät purettamattomasta ja tanniinipuretetuista. Värjäsin tunnin  ja jätin langat jäähtymään liemeen. Lanka näytti liemessä hyvin punaiselta ja tuntui, että väri voimistui vielä muutaman päivän seisotuksen jälkeen liemessä.

IN ENGLISH
I had 250grams of dry seeds, and I dyed 100grams of alum and cream of tartar mordanted yarn, plus small bits of unmordanted and tanninmordanted control yarns. I dyed for an hour and let the yarns cool down in the bath and soak more for couple of hours. Yarn looked very red while in bath and it seemed to me that the color became deeps in the next few days.

Vajaan viikon seisotuksen jälkeen otin langan pois liemestä ja pesin sen. Väri vaaleni aika tavalla kun otin sen pois liemestä, mutta parin huuhtelun jälkeen väriä ei enää lähtenyt ja huuhteluvesi oli kirkasta. Todennäköisesti minulla oli ihan liikaa lankaa  suhteessa siemeniin, ensi kerralla olen viisaampi. Liemi on edelleen tummanpunaista ja yritän värjätä sillä uudelleen. Värinähän tämä nyt ei ole mikään kovin ihmeellinen, mutta kuitenkin mielenkiintoinen kokeilu joka jätti vielä kysymyksiä auki, ja väri on erilaista mitä yleensä ns rikkaruohoilla saa:) Lisäksi hierakoiden antrakinonit ja tanniinit ovat valon-ja pesunkestäviä värejä.

IN ENGLISH
After a weeks soaking I took the yarn away from the bath and washed it. The color became much ligher once out of the bath, but after couple of rinsings the water ran clear. Most likely I had too much yarn compared to the amount of seeds, next time I will be wiser. The bath is still very red, and I will try to dye with it again. As a color this is not very special, but this was a nice experiment which still left things to discover, and it came from a common weed. Also anthraquinones and tannins from docks are light- and washfast colors.

Success with indigo fermentation vat Onnistuminen indigon käymiskyypillä

Heinäkuun korkeiden helteiden vuoksi päätin reilu kaksi viikkoa sitten kokeilla josko saisin nyt indigon pelkistymisen onnistumaan luontaisella käymisellä, aiemmin en ole onnistunut tässä johtuen sekä liian viileistä ja vaihtelevista lämpötiloista ja varmasti omista tietämättömyydestä johtuvista mokista.  Käymisen avulla hyvät bakteerit lisääntyvät kyypissä ja poistavat siitä hapen, jolloin indigo pelkistyy käytettävään muotoon. Tämä on hiukan kuin jugurtin valmistusta, lämmön pitää pysyä tasaisena ja mielellään 30-40°C useita päiviä, ja lisäksi liemen pitää pysyä emäksisenä. Liemen alkaessa käydä, bakteerit muodostavat happoja, jotka laskevat pHta ja sitä pitää päivittäin tarkkailla, jotta se ei laske liian alhaiseksi ja käyminen lakkaa, tai ala muodostua vääränlaisia happamassa eläviä bakteereja, jotka pilaavat kyypin. Helpoiten tämä onnistuisi pitämällä liemi lämpölevyn päällä tai jotkut käyttävät myös akvaariolämmitintä pitämään lämmön tasaisena. Minulla liemet olivat nyt kasvihuoneessa auringossa, lämpimämmissä maissa kesän lämpö riittää hyvin, mutta täällä ulkolämpötila ei ole usein riittävä.

Aiempien isoja ämpärien tai saavin sijaan käytin nyt isoja 8 litran lasipurkkeja, jotka lämpenivät hyvin auringossa ja joissa oli kansi pitämässä ilman poissa. Yöksi kiedoin villahuovan purkkien ympärille, se piti purkkien lämmön reilut 10 astetta lämpimämpänä kuin ympäröivä yöilma. Mitä isompi nestemäärä, sitä paremmin lämpö säilyisi tasaisempana, mutta auringon lämpö ei riittänyt lämmittämään aiemmin lientä saavin pohjalla, siksi nyt lasipurkit.

Jotta käyminen alkaisi, bakteerit tarvitsevat ruokaa. Tein tämän samalla krappi-lese-ohjeella kuin aiemminkin, siitä enemmän englanniksi Aurorasilkin sivuilla ja Helen Melvinin blogissa (aiheeseen liittyvistä kirjoista suosittelen Helenin pientä indigokirjasta, missä on hänen reseptejään, tai Lilies'in kirjaa).
Kiehautin siis 30g krappia ja 20g vehnänleseitä pienessä  vesimäärässä ja annoin jäähtyä. Käytin nyt vähemmän krappia ja lesettä kuin aiemmin, koska edellisellä kerralla käyminen oli liian voimakasta.. nyt taas ehkä hiukan liian hidasta, eli ehkä isompi määrä olisi ollut parempi. Lisäsin kuitenkin niitä viikon päästä, värjättyäni ensin ja kun käyminen näytti vähentyneen.

Ensimmäisessä purkissa minulla oli viime syksynä omista väritattarista uutettu liemi jonka pH oli säilytyksen jäljiltä 9, lisäsin siihen vielä kidesoodaa jotta pH nousi 10:een. Tähän liemeen lisäsin kiehautetut krapin ja leseet ja sekoitin varovasti. Purkin lämpötila nousi auringossa n 40°C ja putosi öisin 30°C, näin ensimmäisen viikon helteissä. Liemessä alkoi heti ensimmäisenä päivänä näkyä käymistä, kuplia ja toisen päivän iltaan mennessä pH oli pudonnut 8:aan, jolloin lisäsin hiukan veteen liotettua kidesoodaa nostamaan pH taas yli 9. Tässä vaiheessa pinnalla näkyi jo hiukan kuparinhohtoista kalvoa ja kolmannen päivän aamuna sitä oli jo koko pinnan päällä, ja myös sinisiä kuplia, ns flower. Kolmantena päivänä laitoin purkkiin yhden vyyhdin lankaa joka 10 minutin aikana värjääntyi vaalean siniseksi. Dippasin saman vyyhdin uudelleen seuraavana päivänä pidemmäksi aikaa, kahdeksi tunniksi, ja nyt siitä tuli hyvä turkoosin tumman sininen.
Langan nostamisessa aina menee liemeen hiukan happea, vaikka yrittäisi olla kuinka varovainen, ja siksi on hyvä antaa liemen levätä ainakin yön yli värjäysten välillä. Olin tosi tyytyväinen ja nyt kun lämpö pysyi korkeana ja tasaisena niin käyminen tuntui helpolta. Käyminen vähentyi ajan kanssa ja seitsemäntenä päivänä lisäsin krappia ja lesettä (kiehautettuna). Myös ilmatila purkissa oli suurentunut, koska osa liemestä oli tullut pois lankojen mukana, tämä ei ollut hyvä ja siksikin nesteen lisääminen krapin ja leseiden kanssa oli hyvä. Olen tällä purkissa värjännyt useita vyyhtejä, mutta nyt tuntuu, että käyminen on taas hiljentynyt, on 13. päivä. Pari viime yötä ovat myös olleet aika viileitä. Saa nähdä miten jatkossa käy.

Toisessa purkissa oli kasvihuoneessa kasvaneista väritattarista uutettu liemi, mutta selvästi ne eivät olleet vielä valmiita, näin sen jo heti uuton jälkeen, ettei liemessä ollut paljoa indigoa. Aloitin kuitenkin samoin kuin toisen purkin kanssa, krapin ja leseiden lisäyksellä ja pH oli alussa 11. Olisiko ollut liikaa? En tiedä. Käyminen alkoi kuitenkin hiljaa ja kolmantena päivänä pinnalla oli lievä kuparikalvo, mutta tämä liemi ei värjännyt koelankaa kuin hyvin vaaleaksi. Joidenkin päivien jälkeen kun se ei tuntunut muuttuvan, vaikka käymistä oli kyllä, ja kun arvasin, ettei uutossa ollut tarpeeksi indigoa, lisäsin purkkiin pienessä harsopussissa 15g indigojauhetta (luonnonindigosta). Ohjeet neuvovat laittamaan jauheen pussiin, mistä se hitaasti liukenee sitä mukaa kun sitä pelkistyy. Kolmantena päivänä indigojauheen lisäyksestä kyyppi olikin jo hyvännäköinen ja purkin pinnalla kuparikalvo ja liemi vihreää ja se värjäsi hyvin. Tästä purkista tuli ja tulee yhä väriä, nyt on 10. päivä indigolisäyksestä.

Mittaan joka aamu ja ilta pHn ja sekoitan varovasti, samalla tarkistan miltä liemi näyttää, ja jos pH on pudonnut niin lisään kidesoodaa veteen liotettuna. Olen myös kaksi kertaa tämän kahden viikon aikana lisännyt krappi-lesettä ravinnoksi kyyppiin.

IN ENGLISH
July was so hot this year, that I decided to try indigo fermentation vat again. Previously I had not succeeded with it, due to to cold or too variable temperatures, or just because of mistakes I had made. When fermenting, the good bacteria multiplies and removes the oxygen from the vat and thus indigo reduces to a form which attaches to the fiber. This is a bit like making yogurt, the temperature has to be stable between 30-40°C, and also the vat has to be alkaline. When the vat starts to ferment, the bacteria produces acids which lower the pH, so I must keep a close eye on this every day. If the vat becomes sour, then the bad bacteria may win and the vat is ruined. In warmer countries keeping the vat warm is easier, but here I must use either hot plate or aquarium heater, or in a sunny and hot spell like we had now, I can try it in the green house with just solar heat.

When my earlier failed attempts had been made in big buckets, I now decided to use big glass jars which would heat easier in the sun. The jars were about 8 litres. During the night I had wrapped the jars in woolen blanket to keep the heat in. Bigger jar keep the heat better than smaller ones, and also when I used buckets, the heat from sun didn't reach the bottom of the bucket, only the surface.

To get the ferment going, the bacteria needs food, and I used madder and bran like previously. More about this in Helen Melvin's blog and also on Aurorasilk pages. I can also recommend Helen's small booklet about indigo dyeing, and Lilies book.

I boiled 30 grams of madder and 20 grams of wheat bran in small amount of water. I used now less of madder and bran than earlier, because previously the fermenting was too rapid, and I thought smaller amount would be better, but now the fermenting may have been even too slow, ok anyway in the end. I added more madder and bran after the first week when the fermenting slowed down.

In the first jar I had an extraction of my own japanese indigo from last autumn, the pH in the jar was still 9, and I added some washing soda to raise it to 10. To this I added then boiled madder and bran, and mixed carefully. The temperature was about 40°C during the daytime and 30°C at nights for the first week, now it is not so hot any more. The vat started to ferment right away, and by the night of day 2 the pH had dropped to 8, and I added more washing soda to the vat to raise it to over 9. At this point the surface was already coppery and by the morning of day 3 there was also "flower" on top the vat. On day 3 I dyed one skein light blue after 10 minute dip, and after another longer, two hour dip the second day, it became nice darkish turqoise blue.
Even though I tried to be careful, dipping the yarn in the vat always introduces oxygen in it, so it is good to let the vat rest overnight between the dips. I was very happy with this vat, and it continued to ferment and dye more skeins, and the temperature stayed high (though for myself I am not at all a fan of hot weather). On day 7 I added more boiled madder and bran, and I think now I would need to do it once more, the fermenting has slowed some (it is now day 13).

In the second jar I had an extraction from japanese indigo leaves grown in the greenhouse this summer, but already after extraction I could see that there was not enough indigo in the leaves, I had cut them too early. Anyway I added the boiled madder and bran, raised the pH to 11, which was maybe too much.. I don't know.  The vat started to ferment fine, but there was only a little copper on the surface by day 3 and after dipping a skein in the vat, I go only very pale blue. 
After some days when no more indigo seemed to reduce, I added to this jar a small bag of natural indigo powder (15 grams), and after two days it seemed to reduce well, the vat was dark  green and it dyed well, it is still dyeing well and now is day 10 after the adding the indigo powder.

Every morning and night I measure the pH, and stir the vat carefully, and watch how the vat looks. If the pH is dropping I add more washing soda mixed with warm water. Once a week I have added more boiled madder and bran to feed the bacteria.

Yllä olevassa kuvassa miltä liemen pinta näyttää kun indigo pelkistyy.

IN ENGLISH
In the picture above is how the vat looked like when it is reducing.

Pelkistynyt liemi näyttää kellanvihreältä tai ruskeanvihreältä, liemessä oleva krappi hiukan hämää värillään lientä, mutta jos liemi näyttää siniseltä niin silloin se ei ole valmista, vaan sen pitää muuttua vihreäksi ja lankojen liemessä kellertäviltä tai vihertäviltä. Sinisiksi langat muuttuvat hapen vaikutuksesta vasta kun ne nostetaan pois liemestä.

IN ENGLISH
Reduced vat looks green, or yellowish or brownish green, madder in the vat changes the color some, but if the vat looks blue, then it is not ready. It has to change green and when the yarns are in the vat, they should look yellowish or greenish. They turn blue only when they are raised from the vat and react with oxygen in the air.

Alin kuva on otettu noin kolme minuttia siitä kun nostin langan pois liemestä eli ensin väri oli turkoosi mistä se vähitellen tummeni ja muuttui siniseksi hapen vaikutuksesta.

IN ENGLISH
The picture below was taken three minutes after the first picture when the yarn was taken from the vat, so you see how the color first became teal and slowly changed to darker teal and then blue when the dye reacted with the oxygen in the air.

Olen tosi tyytyväinen, että vihdoin sain tämän käymiskyypin onnistumaan, vaikkakin vain pienessä mittakaavassa. Nyt sitten pitäisi saada sama isommassa, mutta astian pitäminen tarpeeksi lämpimänä jatkuvasti on hiukan ongelmallista, täytynee hankki akvaariolämmitin. Tämä on tietysti paljon hitaampaa ja vaatii paljon enemmän tarkkuutta (ainakin näin alussa kun vasta opettelen tätä) kuin hydrosulfiitilla pelkistäminen, mutta toisaalta tässä ei tarvita mitään kemikaaleja (paitsi kidesooda mutta senkin voisi korvata tuhkalipeällä) ja jos saa lämmön pysymään jotenkin tasaisena, niin tämä on aika vaivatonta ja helppoa. Jos olisi useita kyyppejä yhtä aikaa, niin aina jokin olisi valmis värjäykseen kun toiset lepäisivät.
Muutama asia tästä:
- toisin kuin hydrosulfiittikyypissä, käymiskyypissä lankoja voi pitää vaikka useita tunteja tai yön yli, ja lisäksi väri tummenee joka dippauskerralla (eikä väri irtoa myöhemmillä dippauskerroilla niinkuin kemiallisessa pelkistyksessä käy), näin voi saada hyvinkin tummia sävyjä
- ilmatila kyypissä pitäisi olla pieni (ja kansi päällä), koska ilman happi muuten menee liemeen eikä indigo pelkisty kunnolla. Jotta sain langan mahtumaan purkkiin, niin oli kuitenkin jätettävä hiukan tilaa, ettei liemi mennyt yli purkista kun lanka lisättiin sinne.
- lanka täytyisi saada pidettyä erossa pohjalla olevasta sakasta, koska muuten se voi värjääntyä epätasaisesti, jokin ritilä täytyy virittää kun värjään isompia määriä.
- langan mukana tuleva liemi kannattaa puristaa langoista johonkin astiaan, mistä sen voi myöhemmin kaataa varovasti takaisin kyyppiin. Lisäksi ensimmäisten minuttien alkuhapetuksen jälkeen laitoin langat hapettumaan vesiämpäriin yöksi, jotta pelkistymätön indigo ei kuivuisi lankoihin vaan irtoaisi heti (ja myös tämän liemen voi käyttää myöhemmin jossain kyypissä). Mikäli pelkistymätön indigo kuivuu lankoihin, se irtoaa hankauksessa eikä väristä tule kestävää.

IN ENGLISH
I am really happy that finally after many tries I have succeeded with natural fermentation of indigo, albeit in small scale. Now I would need to get it working in a bigger vat, but keeping a bigger pot warm for days is problematic, I probably need to buy an aquarium heater. This kind of indigo dyeing is much slower and requires more attention (at least in the beginning when I'm still learning) than reducing with chemicals, but this is so natural and fascinating. The only chemical I used is washing soda, but even that could be replaced with home made wood ash lye. If only I could keep the temperature high and stable this would be a very nice way to dye indigo, and if I had several vats at the same time, there would always be one ready to dye.
Couple of things which have come to mind about this vat:
- unlike chemical reduction vat, you can keep the fiber in the vat for several hours or even overnight, and also with fermentation vat, you can get very dark shades with several dippings because the color won's strip in later dippings
- there should be as little air as possible in the jar, because if there is air then oxygen gets to the vat and indigo will not reduce properly. On the other hand I had to leave enough room the jar for the yarn, so that the vat would not overflow when I add the yarn to the jar.
- I would need to find a way to keep the yarn from touching the bottom, so that the matter in the bottom doesn't stain the yarn, some sort of screen maybe like I use with fructose vat.
- I squeeze the extra liquid from the dyed yarn to a bucket, and then I can later add this back to the vat and no indigo goes to waste. Also after the first few minutes of oxydizing, I plunge the yarn in a bucket of water and let it oxydize there overnight, so that if there is unreduced indigo in the yarn, it would come off right away (and I can also use this water in another indigo vat). If unreduced indigo is left in the yarns, the color will not be fast to rubbing.

Fermentation dyeing Käymiskyyppi ja -värjäys

Viime viikon bloggauksen piiskuliemi antaa edelleen väriä. Se seisoi kuistilla viikon ja olin lisännyt liemeen lorauksen etikkaa ajatellen, että ehkä punaiset tanniinivärit sitten tarttuisivat paremmin lankaan, tämä vinkki on ollut Natural Dyes keskustelupalstalla nahan värjäykseen liittyen. Tummanpunaisen liemen pH oli nyt 4 ja laitoin sinne yhden purettamattoman vyyhdin lankaa, lämmitin ja annoin jäähtyä yön yli. Tämä lanka värjääntyi hyvin heleän vaalean oranssiksi, jotain samanlaista kuin verihelttaseitikkien jälkiväristä voisi tulla alunapuretuksella. On ihmeellistä miten paljon väriä näistä kasvihuoneessa fermentoituneista piiskuista on tullut väriä: lehtiä oli kilo ja olen nyt värjännyt liemellä 800g lankaa (joista tosin vain 200g tuli keltaista, loput näitä persikan sävyjä jotka eivät ole tarvinneet mitään puretusta)  ja edelleen liemi näyttää tummalta. Normaali keittomenetelmällä en olisi varmasti saanut värjättyä kuin enintäään 200g ja sitten jos olisin seisottanut lientä pari viikkoa, niin toiset saman verran. Nähtävästi piiskujen lehdissä ja monissa muissakin kasveissa on paljon erilaisia väriaineita, jotka sitten muuttuivat liemessä käymisen kautta käyttökelpoiseen muotoon värjäämiseen.

Tästä tuli mieleen tämä pari vuotta vanha juttu shades of lynx- blogissa eli fermentointivärjäys, jossa kasveja fermentoidaan/käytetään ensin viikko pari tai pidempään, ja sitten osalla lientä lasketaan ph happamaksi sitruunamehulla ja osalla nostetaan emäksiseksi tuhkalipeällä ja sitten värjätään kuumentamatta molemmilla liemillä peräjälkeen ilman muuta puretusta, hyvin luonnonmukaista. Tarkempaa selostusta yo blogissa englanniksi täällä, jatkuu täällä ja täällä.
En ole koskaan kokeillut juuri tuolla tavoin, mutta nyt tekisi kyllä mieli kokeilla. Olen muutenkin innostunut tällaisesta hitaasta värjäyksestä, ja olen saanut hyviä tuloksia seisottamalla väriliemiä jolloin niissä tapahtuu jotain ja uusia väriaineita muuttuu muotoon missä ne tarttuvat lankoihin. Kaikkiin luonnonväreihin tämä ei toimi, mm ei sienillä (nykyisen kokemukseni mukaan), mutta kasveilla sitä kannattaa kokeilla.

IN ENGLISH
Goldenrod bath which I wrote about last week is still giving me color. I kept it for a week in the porch, and I had added a glug of vinegar to the bath to lower the pH. In yahoo Natural Dyes discussion group it's been said that this way red tannins could become useful, at least when dyeing leather. The pH of my dark red bath was now 4, and I dyed one skein of unmordanted yarn in it, let cool overnight and got  quite nice clear light orange, a color I usually get from after bath of mushroom Cortinarius semisanguineus when using alum as a mordant. It is amazing how much I have dyed with one kilo of goldenrod leaves, now 800grams of yarn (though only 200g yellow, the rest different kind of peach and orange shades which didn't even need any mordanting), and still the bath looks dark. With normal boiling water method I could have dyed maybe 200grams of yellow and maybe another  200grams if I had let the bath macerate for couple of weeks after the first dyeing. It seems goldenrods and many plants contain many different dyes which become available only through lengthy fermenting/ macerating.

Couple of year ago there was a good tutorial in shades of lynx-blog about fermentation dyeing, more about it here and it continues here and here. I haven't tried it just that way, but I now I think I will try it. I am very interested in this kind of slow dyeing, and already I have good results by macerating used baths and then something happens in them and more dyes become soluble and attach to the yarn. This doesn't work with all naturally occurring dyes, I think mushrooms are best used straight away (to my current knowledge), but with plant material it is worth trying.

Kasvihuoneessa on ollut näillä helteillä niin kuuma, että päätin kokeilla josko nyt saisin indigon käymiskyypin onnistumaan. Edellisen kerran täällä, se ei onnistunut ja jätin sen sikseen, mutta jospa olisin oppinut jotain siitä. Näissä purkeissa on uutosta omasta väritattaresta, toinen tämän vuotista kasvihuoneesta ja toinen viime syksynä uutettua mitä olen säästänyt kellarissa lasipurkissa.

IN ENGLISH
It's been so hot this past week here, around 30°C  and sunny, so I decided to try once more indigo fermentation vat in my green house. Last time I tried it, here, I couldn't get it to work and was discouraged, but hopefully I have now learned something. In these jars I have extractions from my own japanese indigo, the other one from the plants inside the greenhouse and the other one is left from last autumn and kept cool in the cellar over the winter.

Ulkona kasvihuoneen seinustalla väritatar on kasvanut hyvin, mutta luulen, että se ei vielä ole valmis korjuuseen, kesäkuu oli niin viileä että vielä tarvitaan vajaa kuukausi ennenkuin alan korjata sitä värjäykseen.

IN ENGLISH
My japanese indigo growing outside is looking good, but I don't think it is yet ready for harvesting, June was so cold that I think it still need couple of weeks before it is ready.

Kasvihuoneessa kasvavat väritattaret ovat oikein isoja, nämä ovat täällä siksi, että jos ne kukkivat niin halla ei vie kukkia niin aikaisin kuin ulkona. Leikkasin muutamia kasveja ja sain 500g lehtiä, uutin ne mutta uutos näytti hiukan laihalta, ehkä esiasteita ei ollut vielä muodostunut tarpeeksi.
Tarkistin, että pH oli 10-11, ja lisäsin kiehautettua krappia ja vehnänlesettä bakteereille ravinnoksi, jotta käyminen alkaisi, aika lailla samoin kuin aiemminkin, mutta nyt vain hiukan vähemmän kuin aiemmin, koska käyminen oli silloin liian voimakasta ja pH putosi liian nopeasti ja tuli virhekäymistä ja siksi luultavasti kyyppi ei silloin onnistunut. Nyt taas käyminen ei meinannut alkaa, ja oli hyvin hidasta, pH ei pudonnut lainkaan. Jollei ole joku asia pielessä niin sitten jokin toinen, ei ole helppoa! Lämpö oli kuitenkin nyt lasipurkissa (verrattuna edellisen kerran ämpäriin) korkeampi, päivisin +40°C ja öisin +30°C eli uskoisin että se oli hyvin. Kolmantena päivänä purkin pinnalla oli kuparista hohdetta vaikka pH ei ollutkaan pudonnut.

IN ENGLISH
Japanese indigo which grows in the greenhouse is now quite big. They are inside only because when they flower late in the autumn, the night cold doesn't get to them so easily as if they were outside. I cut some plants and got 500grams of leaves, extracted the indigo, but the bath didn't look as strong blue as it should have, maybe there wasn't enough indigo precursors yet in them.
I checked the pH, it should be 10-11, and added some madder and wheat bran which I had boiled together, but now smaller amount of them than the last time when the fermentation was too rapid and pH dropped too fast and that was propably why the vat failed. 
This time the fermentation was slow to start and ph stayed up. If it isn't one thing then it is another, always something is not right! The temperature was now high in the glass jar (compared to the black bucket last time), 40°C in the daytime and 30°C during the nights, so I think that was good. On day 3 there was slight coppery sheen on top the vat.

Kokeilin silloin pikkuvyyhdillä 10 minuttia, ja vaikka se värjääntyi aivan oikein liemestä nostettaessa, niin väri oli hyvin hyvin hento sinertävä. Jätin purkin edelleen ja toivon, että käymistä alkaisi tapahtua. Tänään lisäsin siihen hiukan krappia ravinnoksi ja luulen, että se on nyt auttanut.

IN ENGLISH
I dipped a small skein to the jar, but after ten minutes is came out very very pale blue. I am keeping the jar and taking care of it, checking pH, stirring, and today I added some more madder to it to speed up the fermentation and I think it is helping.

Päivisin tosiaan lämmön kanssa ei ole ongelmia, mutta öisin tulee liian kylmä ja olenkin aina iltasin käärinyt purkit vanhaan villahuopaan joka pitää ne aika hyvin lämpimänä. Olen katsellut akvaariolämmittimiä, sellainen varmaan pitäisi hankkia kun ilmat viilenevät. (Pikkupurkki on tuoksuorakasta ammoniakissa)

IN ENGLISH
During the daytime the temperature has been fine, but nights are too cold and so I have wrapped an old woollen blanket around the jars, and it keeps the warmth quite well. I think I have to buy an aquarium heater when the days get cooler. (The small jar is Hydnellum suaveoles fermenting in ammonia)

Viime vuotiseen väritatar-uutokseen tehty purkki on nyt toista päivää ja vaikka eilen illalla tuli epätoivo kun mitään ei näyttänyt alkavan tapahtua niin tänään pH on pudonnut 9:n ja pinnalla on selvää käymistä. Tämä voi ehkä toimia kun nyt olen tarkkana! Jatkoraporttia seuraa ja kirjoitan sitten tarkalleen miten tein (onnistui tai ei). Haluaisin niin saada tämän onnistumaan vaikka edes pienessä mittakaavassa, ja sitten vähitellen oppisin millainen se on toimiessaan ja siitä sitten voisi jatkaa isompaan. Tietysti myös fruktoosikyyppiä omilla väritattarilla tai morsingolla pitäisi kokeilla jos vain on aikaa.

IN ENGLISH
The other big jar where there is japanese indigo extraction from last autumn was started only yesterday, and already last night I was feeling despair, nothing seemed to happen, but today it is better! The pH has dropped to 9 and in the surface there are bubbles and fermentation, so it may work after all if I'm careful and keep a close eye on it! I'll write later how it worked out and what I did in detail (whether it succeeded or not). I would so like to succeed in this, even in smaller scale in the jar, and then slowly learn what this vat is like and how it works, from there I could move to bigger vats. I should also try out fructose vat with my own grown japanese indigo and woad if I have time.