Asklöv hat and Betua hat and mittens

Loppukesän ja syksyn aikana on julkaistu kaksi neulemallia, jotka on tehty meidän langoistamme. 

IN ENGLISH
During this autumn two patterns have been published, which have been knitted with our yarn.

Pom Pom Magazinen no 18 on Asklöv-pipo, suunnittelija Nicolina Lindsten. Pipo on tehty Velhosta ja siinä on käytetty luonnonvalkoista ja paatsamankuorella värjättyä keltaista lankaa. Englanninkielinen ohje malliin löytyy tuosta lehdestä, jota voi ostaa joko paperisena tai digitaalisena täältä. Muutenkin lehdessä on useita tosi mukavia malleja, ja koko tuo numero on omistettu luonnonväreillä värjätyille langoille. Itselleni tämä lehti oli mielenkiintoinen uusi tuttavuus, ja suosittelen sitä lämpimästi.

IN ENGLISH
In Pom Pom Maganize no 18 there is Asklöv hat by Nicolina Lindsten, which is knitted with Velho. It has Natural White and Yellow dyed with buckthorn bark. You can find the instruction for the hat in the magazine, issue 18, which you can buy either in paper version or in digital form here. All issue 18 was dedicated to yarns dyed with natural dyes, and there are also many other really nice designs and patterns in that magazine. This was the first time I read it, and I was very impressed by it, I can warmly recommend Pom Pom Magazine. Photo below is by Pom Pom Magazine/Rachel Hayton.

Toinen langoistamme tehty kaunis malli on Katrine Birkenwasserin Betua Hat and Mittens. Siihen ohje löytyy englanniksi Ravelrystä, täältä. Lankoina Katrine oli käyttänyt tummanvihreää Aarnia ja sienillä värjättyjä oranssin selectionin lankoja. Tekniikka, millä hän oli neulonut nämä, oli minulle uusi, ja kontrasti vihreän ja oranssin välillä tuo mallin kuvion tosi hyvin esille. Hieno!

IN ENGLISH
Another beautiful pattern made from our yarns is Betua Hat and Mittens by Katrine Birkenwasser. You can find it in Ravelry, here. Katrine has used Aarni for it, green dyed with japanese indigo and goldenrod, and orange selection, dyed with mushrooms. Her pattern brings out the contrast with the colours very nicely, and the technique she has used was new to me.  Great!

Japanese indigo and woad this year Väritatar ja morsinko tänä vuonna

Kesä on mennyt. Torikausi oli kiireinen, mutta antoisa kaikin puolin. Neulovia turisteja oli paljon liikkeellä ja monet tiesivät jo etukäteen tulla kojullemme. Ehkä myös tavallista pilvisempi  ja viileämpi kesä vaikutti siihen, että myynti oli hyvä, helteellä eivät langat ja neuleet ehkä kiinnosta niin paljoa, vaikka toisaalta tosiostajat ostavat silloin kun jotain heille kiinnostavaa on tarjolla.

Vaikka itselleni kesän säät olivat mieluisat, niin nyt tuntui, että väritatar ei pitänyt tästä kesästä. Kesä oli pilvinen ja melko sateinen, ja heinäkuussa oli vain yksi aurinkoinen helleviikko. Siniset, joita sain omista väritattaristani tänä vuonna, olivat järjestään vaaleampia kuin tavallisesti, vaikka uutto ja värjäys oli kuten ennenkin. Viime vuonnakin alkukesä oli sateinen, mutta silloin koko elokuun kestävä hellekausi pelasti tilanteen väritatarten osalta. Viikko sitten täällä oli ensimmäisiä pakkasöitä, jolloin väritattaret paleltuivat.

Istutin taimet toukokuun lopulla, eikä halloja enää ollut. Pidin kuitenkin kasvit harsolla peitettynä juhannukseen saakka. Väritatarta kasvoi kolmessa penkissä, ja näytti siltä, että hevosenlantakompostia ei tullut yhteen niistä tarpeeksi. Kuvassa alla näkyy selvä väriero kasvien lehdissä, taaempana kasvavat ovat tummemman vihreitä ja etualalla vaaleampia, ja ne todennäköisesti kärsivät liian vähistä ravinteista. Lisäsin niille vielä tässä vaiheessa typpipitoista ruohosilppua. Kuva on otettu 28.6.

IN ENGLISH
Summer is over. The market season was busy but very good. There were lot of knitting tourists and many knew us and came specially to our booth while they were visiting Helsinki. Weather was more cloudy and cooler this summer  than usually, and perhaps that also contributed to good sales, though I'm not sure about that. True buyers buy whatever the weather.

I liked the weather this summer, but it seems that it wasn't so good for my japanese indigo. Temperatures were around 20C most of the summer, but it was mostly cloudy and rained a lot. There was only one sunny and hot week in July all summer. The blues I got from my plants were much paler this year than previously, and I think this was due to the weather. Last year it was also rainy summer in June and July, but then all August was sunny and hot, so that helped very much with japanese indigo. The first frost came a week ago, and now the season for japanese indigo here is over.
I planted japanese indigo outside in the end of May, kept them covered with horticultural fleece until end of June, though there were no night frosts.

I grew it in three beds, and besides weather, it seems that I hadn't given enough horse manure compost to one of the beds. In the picture below you can see the difference in the colour of the leaves of japanese indigo, the plants in the foreground are paler and I think that is because of lack of nutrients. At this point I added grass clippings (which gives nitrogen) around them. The picture was taken June 28.

Alla oleva kuva on näistä kahdesta väritatar penkistä heinäkuun lopulla.

The picture below is from these two japanese indigo beds in the end of July.

Alla väritatar elokuun lopulla, milloin aloin kerätä sitä värjäykseen. Kokeilen, milloin väritatar olisi valmis niin, että otan yksittäisen lehden sisälle kuivumaan, ja kuivuessaan se muuttuu sinivihreäksi, sitä sinisemmäksi mitä enemmän se sisältää indigon esiasteita. Tämän postauksen lopussa kuvia lehdistä. Elokuun alussa kuivunut lehti oli vielä melko vaalea, ja seuraavatkaan viikon välein ottamani lehdet eivät olleet niin tummia kuin tavallisesti. Tästä jo epäilin, että tänä vuonna näistä ei tulisi kovin tummaa sinistä.

IN ENGLISH
Below japanese indigo in the end of August when I started to harvest it. From the beginning of August I take weekly one leaf and dry it to see how dark it turns and so I see how indigo precursors develop. Here in the end of this post there are pictures of leaves taken at different time. This year the leaves never became very dark so it mad me suspect that there wasn't as much indigo in them as usually.

Toinen seikka mikä pisti epäilemään, että kaikki ei ollut hyvin väritattaren kasvuoloissa, oli että monella kasvilla lehtien reunat muuttuivat punertaviksi. Väritatar reagoi näin stressiin, joko liian kylmään tai liian kuivaan tai ravinteiden puutteeseen. Liian kuivaa tänä kesänä ei tosiaan ollut, mutta aurinkoa ei ollut tarpeeksi ja ehkä jotain muutakin ei ollut kohdallaan. Aika monta vuotta olen näitä kasvattanut, mutta silti tulee opittavaa vastaan. Ensi vuonna olen ainakin tarkempi lannoituksen suhteen. Säille ei mitään voi, mutta ehkä laitan sitä myös hiukan kasvihuoneeseen ensi vuonna.

IN ENGLISH
Another thing which made me suspect everything was not well, was that many plants had reddish edges in their leaves. I understand that this is a sign of stress, either too cold, too dry or lack of nutrients. It wasn't too dry this year, the opposite, but there was very little sun, and perhaps something else was not right. I have grown japanese indigo now for quite a number of years, but there are still things to learn! Next year I'll be more exact with compost, and I will plant some also inside the greenhouse, you never know what the summer will be like.

Sain kyllä värjättyä paljon vaaleansinisiä ja hiukan keskisinistä, mutta tummansiniset on nyt värjättävä jauhemaisella luonnonindigolla. Yleensä koko syyskuu menee minulla väritatarten uuton ja värjäyksen kanssa. Näiden nyt värjättyjen lankojen on kestettävä ensi syksyyn asti tarvikepaketteja varten. Nyt kun olen saanut ne värjättyä, niin valitsen mitkä erät sopivat tarvikepaketteihin sellaisenaan tai sitten uudelleen keltaisella värjättynä vihreäksi. Jokainen värjäyserä voi olla hiukan erilainen ja kaikki eivät sovi joka tarkoitukseen. Loput langat myyn sitten pääosin ensi kesän aikana torilla, se kun on meille se tärkein myyntikanava. Ennen myyntiä langat on myös vyyhditettävä uudelleen, koska niissä on aina kuitenkin sotkuja värjäyksen ja pesun jäljiltä. Väritattarella värjäämisen aika on lyhyt ja intensiivinen, lopun vuotta värjään sitten jauhemaisella luonnonindigolla, joka antaa hiukan eri sävyistä sinistä.

IN ENGLISH
I dyed a lot of medium and light blues, but this year I will have to dye darker blues with natural indigo powder. It usually takes all September to harvest and dye with my own japanese indigo plants. These yarns will have to last until new harvest next year, mainly they go to my mitten kits. After finishing the dyeing I now choose which lots are good for which kits, every dye lot is slightly different and they are not all good for some special pattern. Some I also choose to dyeing  with some yellow so the result is green. Rest of the yarns I sell mostly at the market, some can also go to the online shop, though the market is our main selling place. Before selling them, I have to re-skein them, because they are always more or less messy after dyeing and washing, and I don't want mu customers to deal with that. Japanese indigo dyeing season is short for me, rest of the year I can dye with natural indigo powder, which gives a little different shade of blues.

Myöskin morsinko antoi minulle vain vaalean sinisiä tänä vuonna. Jos en olisi aiempina vuosina onnistunut hyvin väritattaren ja morsingon kanssa, olisin jo alkanut epäillä omia taitojani. Vaikka voi vika silti olla osittain minussakin, väritattaren osalta lannoituksessa, ja morsingon kanssa siinä, että tavallisesti olen kerännyt ensimmäisen sadon elokuun alussa ja toisen lokakuussa, ja tänä vuonna en ehtinyt kerätä morsinkoja lainkaan elokuussa, ja niinpä nyt syyskuun lopulla kerätyt lehdet olivatkin koko kasvukauden kasvaneita ja jo vanhoja, vaikkakin hyvän näköisiä, lehtiä. Silti 15kg lehtiä antoi minulle vain 1,5 kg vaalean sinisiä lankoja. Ei yhtään keskisinistä, puhumattakaan tummista sinisistä, ja aiempina vuosina tuolla kilomäärällä lehtiä olisin värjännyt ainakin 3kg lankaa, joista puolet vähintään keskisinistä ja loput vaaleampaa. Nyt heti ensimmäinen liemi antoi vain vaaleaa ja huomasin jo uuttaessa, että liemi ei ollut niin tumma kuin tavallisesti. No, tämä oli tämmöinen vuosi, ja myös vaalean sinisiä tarvitaan lapaspaketteihini, joten kyllä niillekin käyttöä löytyy:)

IN ENGLISH
Also woad gave only light blues this year. If I hadn't gotten darker colours from japanese indigo and woad in previous years, I now would have started to doubt myself. Though it can still be my fault, too little compost for japanese indigo and the one thing I did differently with woad was that usually I harvest them in August first time and then second time in October. This year I was too busy with the market in August, and I did't have time to harvest woad until now, and so the leaves were old and big, albeit good looking. 15 kilos of leaves gave me only 1,5 kilos of light blue yarns. No mid blues not to speak of darker blues. Previous years I had dyed with the same amount of leaves twice as much blue as now, and half of it darker colours. Now even when I extracted the indigo from woad, I noticed that the liquid was not as blue as it should have been, and even the first bath gave light blue, and there was not blue left for after baths. Well, this year was like this, hopefully next year will be better, and I do need light blues for my mitten kits, so there is use for them, too:)

Market and planting indigo and fructose-indigo vat Toria, väritattaren istutusta ja indigo-fruktoosikyyppi

Kesän torikausi Helsingin Kauppatorilla on taas alkanut. Nyt toukokuussa mieheni on ollut torilla suunnilleen kolmena päivänä viikossa, ja ensi viikosta lähtien toripäiviä tulee enemmän, kesän ajan minäkin olen siellä jonkin päivän viikossa.
Kojumme on kuvassa oikealla, sen tunnistaa Riihivilla-kyltistä, langoista ja mieheni kuvista.


The summer season at the market Kauppatori in Helsinki has started. In May my husband has been at the market about three days a week, and from next week on we'll be there four or five days a week. I will also be there some days.
Our booth is on the right in the picture, we have a Riihivilla sign, and also you will identify us also from our Finnsheep yarns dyed with natural dyes, mitten kits and my husbands nature photos.

Huhtikuu oli viileä, mutta nyt helteiden alettua uskalsin jo viikonloppuna aloittaa väritattaren istuttamisen ulos. Kuvan ottamisen jälkeen peitin kasvit harsolla, että ne pysyisivät mahdollisimman lämpiminä.

April was quite cold but now it has been unusually warm considering this time of year, and couple of days ago I started to plant japanese indigo outside. After taking the pictures I covered them with horticultural fleece to keep them as warm as possible.

Tänä vuonna kylvin morsingon suoraan maahan huhtikuussa, reilu kuukausi sitten. Itäminen kesti melkein kolme viikkoa varmaan viileiden säiden takia, mutta nyt taimet ovat hyvässä kasvussa. Seuraavaksi ne pitäisi harventaa, koska olin kylvänyt ne liian tiheään.

This year I sowed woad straight outside in April, a little over a month ago. Germination took almost three weeks, because of the cold weather I think, but now they are growing well. Next I have to thin them, because there are too many plants too close to each other.

Kymmenen päivää sitten tein indigofruktoosikyypin. Halusin kokeilla toimisiko tavallinen sokeri pelkistäjänä. Reseptejä fruktoosikyyppiin löytyy sivupalkin otsikon Indigovärjäys alta. Nyt tässä oli 5l vettä, 20g indigoa, 40g sammutettua kalkkia, 60g sokeria ja kourallinen krappia. Tavallinen sokeri ei kuitenkaan alkanut toimia, ja parin tunnin odotuksen jälkeen lisäsin kyyppiin n 80g hunajaa (koska hedelmäsokeri oli muuttunut klimpiksi enkä saanut siitä irti pientä palaa). Hunaja tehosikin heti, ja vartin kuluttua liemi oli jo pelkistynyt. Värjäsin silloin muutaman vyyhdin yksi kerrallaan ja kaadoin liemen ämpäriin (koska tarvitsin kattilaa muuhun) ja peitin sen kannella. Huomasin jo seuraavana päivänä, että liemi oli pelkistynyt lisää yön aikana, mutta en ehtinyt tehdä sille mitään. Koko se viikko ja seuraavakin oli tosi kiireistä, mutta sitten eilen kurkistin ämpäriin ja yllätyksekseni liemi oli pelkistynyt lisää. Ämpäri oli ollut kuistilla tämän ajan, ja vaikka päivisin onkin ollut yli 20 astetta lämmintä, niin öisin lämpö on ollut 5-10 astetta, eli lämpötila on heitellyt paljon eikä liemi ole ollut ollenkaan niin lämmin mitä yleensä suositellaan. Siksi olinkin yllättynyt, että liemi näytti hyvältä värjättäväksi. Liemen pinnalla oli sininen kuplista muodostunut kuori ja alla liemi oli täydellisen kellanruskeaa. Liemen pH oli pysynyt korkeana (eli se ei ollut kuitenkaan alkanut käydä), 10-11, ja sen lämpö oli 25°C, kun nyt laitoin pohjalle ritilän ja yhden vyyhdin lankaa.

IN ENGLISH
Ten days ago I made fructose indigo vat. I wanted to try common sugar in it (because I read someone succeeding with it). I had 5 litres of water, 20grams of indigo, 40 grams of lime, 60 grams of sugar and handful of madder. Ordinary sugar didn't start to work, so after waiting for two hours I added about 80 grams of honey (because my fructose had gotten moist in storage and became a rock hard clump which I couldn't break to smaller pieces). Honey worked wonderfully in only 15 minutes and the vat was ready to dye. I dyed several skeins with the vat then, and because I needed the pot to something else I poured the vat to the red bucket and covered it with a lid. The next day I noticed that the vat was working still fine, but I didn't have time to dye with it. All that week and the next week also I was busy with other things, but then yesterday I looked at the bucket and to my surprise it had good blue froth on top and the liquid below was perfect brownish yellow. Bucket had been outside in our porch all this ten days, and even though the day temperatures were over 20°C, the nights were between 5-10°C, so the temperature varied a lot. I had thought the vat had to be kept warm in order for it to reduce, but this lime-madder-honey-vat did it in quite cool temperature. The pH had stayed high, 10-11 (so the vat hadn't fermented which lowers the pH), and now today when I dyed with it, the temperature of the vat was 25°C. It seemed to be enough because it dyed well.

Vaaleansininen lanka oikeassa reunassa on miltä se näytti ensimmäisen dippauksen jälkeen, toisella dippauksella väri tummeni. Vihreissä on yhdistetty keltaista ja indigoa (tavallisessa hydrosulfiittikyypissä) vaikka mielummin värjäänkin ensin sinisen ja sitten keltaisen, niin nyt minulla oli tylsää keltaista jonka halusin värjätä vihreäksi.

The light blue on the right is how it looked after the first dip today, after second dip the colour became darker. The greens were yellows overdyed with indigo (in hydrosulfite vat) though I usually prefer to dye first blue and then yellow, but  I had some ugly yellows which I wanted to dye green.

One more picture, apple trees are full of flowers right now:)

Spring work Kevätpuuhia

Kevät etenee kovaa vauhtia. Kylvin väritattaret maaliskuun lopussa sisälle. Alla olevassa kuvassa on viime vuoden tuoreista siemenistä kylvetyt taimet jotka itivät reilussa viikossa, ja sisällä venyivät hiukan. Se ei haittaa, koska kun nyt koulin taimet, niin voin istuttaa ne syvempään. Yllä olevassa kuvassa on viime viikolla itäneitä taimia. Nämä on kylvetty kaksi vuotta vanhoista siemenistä, joita olin säilyttänyt kuivina pakastimessa, pakattuna tiiviiseen muovipussiin. Siemenet itivät vielä hyvin, mutta itäminen kesti viikon pitempään kuin tuoreemmilla siemenillä. Huoneenlämmössä säilytettynä siementen itävyys olisi hävinnyt kahdessa vuodessa.
Toiset taimet alakuvassa ovat timjamia, nekin valmiina koulittavaksi.

IN ENGLISH
Spring is advancing fast. I had sown japanese indigo inside in end of March. Plants in the picture below were sown from last years fresh seeds, and they germinated in about one week. It was still too cold outside and inside there was too warm and too little light and so the seedlings grew long stems, but it doesn't matter, because now that I prick them apart to own pots, I can plant them a little deeper.
The plants in the picture above were sown from two years old seeds, which I had kept dry in ziplog bag in the freezer. They germinated well, but germination took twice as long as that of fresh seeds.
If kept in room temperature I doubt that they would have germinated.
The other seedlings in the picture below are thyme seedlings (for eating), also waiting to be pricked out.

Punarinta on seurannut kevätpuuhia ja tullut kasvihuoneeseen sisällekin.

Robin is following me in the garden, it has come even inside my greenhouse.

Ulkotyötkin etenivät viime viikolla, kun maa on jo sulanut roudasta. Väritatar on kasvanut penkeissä kasvihuoneen edessä ja takana, mutta kohopenkeissä on ollut ongelma, koska multa valuu niistä käytäville. Niinpä sitten viime viikolla mieheni aloitti tehdä minulle penkkeihin lautareunusta, joka pitäisi mullan penkeissä:). Tässä aloitusta, voi kuinka mukavaa!

IN ENGLISH
The frost has melted from the ground and I have been able to begin work in the garden. I've grown japanese indigo in raised beds  in front of the greenhouse, and there are also beds behind it, but there has been a problem that soil doesn't stay in the bed but rolls down to the paths. So last week my husband started to build  wooden edges to my japanese indigo bed, and it will keep the soil where it should be:). Here are pictures from the start, I'm so happy!

Vanhat viime vuotiset väritattaret olivat vielä siivoamatta kuvan ottamisen aikaa, mutta eilen keräsin ne kaikki juuripaakkuineen kompostiin. Yhden penkeistä muokkasin ja kylvin morsingon sinne. Aiemmin olen esikasvattanut morsingon ja istuttanut taimista, mutta koska tässä on nyt rikkaruohoista vapaa penkki, niin ajattelin kylvää ne suoraan ulos tänä vuonna. Yöllä alkoi sade joka jatkuu vieläkin, ja siemenille tulee hyvin kosteutta. Väritattaren taimet ovat kasvihuoneessa missä on lämmitin, ja ne istutan ulos vasta toukokuun lopulla hallojen loputtua. Morsinko on helpompaa meidän ilmastossamme, mutta pidän väritattaresta niin paljon, että silti kasvan sitä enemmän.

IN ENGLISH
When I took these pictures I hadn't yet cleared the japanese indigo plants from last year to compost, but yesterday I did it. I prepared one of the beds and sowed woad also yesterday. Usually I had grown woad first inside, and then planted them outside when they are bigger, but as woad can stand night frosts and I had weed free good bed for them, I'm going to try it this way this year. It rained last night, and it is still raining, so the seeds will get a good start. We can still have freezing night temperatures until late May, so I have to grow japanese indigo bigger in the heated green house before planting them out. Woad is easier in northern climates, but I like japanese indigo so much, that I grow it more than woad.

Colour from polypore Ischnoderma benzoinum Värjäystä tervakäävällä

Värjäsin maaliskuussa varastossa olleilla kuivatuilla tervakäävillä, Ischnoderma benzoinum.
Minulla on jossain kuvakin männyn kannon kyljessä kasvavasta tervakäävästä muutaman vuoden takaa, mutta en nyt löytänyt kuvaa mistään. Lisään sen myöhemmin jos löydän kuvan.
Tervakääpä on keskikokoinen tai pienehkö ja litteä yksivuotinen kääpä joka kasvaa useimmiten havupuilla, mutta voi olla myös lehtipuilla. Minä olen nähnyt sitä vain mäntyjen ja kuusten seuralaisena.
Tässä on millaista ruskeaa niillä tuli. Kuivattuja kääpiä oli 550g, keitin niitä n 3 tuntia ja siivilöin mustan liemen. Värjäsin tässä määrässä 200g esipuretettua lankaa ja jälkivärinä toiset 200g, tuloksena tuollaista kellertävää keskiruskeaa ja jälkivärissä vaaleampaa.
Tein nettikauppaani myyntiin lajitelman missä on tuota tummempaa lankaa ensimmäisestä tervakääpä-värjäyksestä, sitten taulakäävillä värjättyä vaalean keltaista ja koivunkuorella ja rautapuretuksella saatua vaaleaa harmaanviolettia.

IN ENGLISH
In March I dyed with some dried Ischnoderma benzoinum-polypores.
I know I have somewhere also a picture of this polypore growing on pine stump, but I couldn't find that picture now. I'll add it later when or if I find it.
This polypore is common here in coniferous forests. It is medium or small size and not very thick polypore, it is an annual species which means that it dies in the winter and grows a new fruiting body each autumn. It can also grow on hardwood, but I've seen it only on pines or spruces.
This is what color it gave. I had 550grams of dried polypores, I boiled them for three hours, and then strained the very black bath. I dyed 200grams of mordanted wool in the bath and got medium yellowish brown and the afterbath gave the ligher colour.
I made a selection to my online shop of this darker yarn, then pale yellow yarn dyed with polypore Fomes fomentarius and light greyish lilac colour dyed with birch bark with iron mordant.

Lichens by the sea Jäkäliä rantakallioilla

Kävimme eilen mieheni ja siskoni kanssa kevätretkellä Hankoniemellä. Siellä kaikki lumi oli jo sulanut toisin kuin kotipihassa, ja oli hyvin keväistä pilvisestä ilmasta huolimatta. Rantakallioilla huomasin yht'äkkiä erikoisia jäkäliä ja jollen ole erehtynyt, niin nämä kuuluvat napajäkäliin, joista on ainakin parin tuhannen vuoden ajan saatu punaviolettia väriä fermentoimalla niitä käyneessa virtsassa eli ammoniakissa.  Niitä kerättiin ja vietiin tonnikaupalla Skandinaviasta mm Brittein saarille. Ne ovat minulle hyvin mielenkiintoisia tuosta historiallisesta näkökulmasta, mutta nykyvärjärin ei niitä kannata kokeilla. Jäkälien keruu ei kuulu jokamiehen oikeuksiin ja jäkälät uusiutuvat hitaasti, eivätkä nämä ole yleisiä jäkäliä. Lisäksi niistä saatava violetti väri ei kestä nykyvaatimusten mukaan valoa, vaan haalistuu nopeasti (tosin jäkälävärjäystä paljon tutkinut Karen Casselman sanoo kirjassaan että valonkestävyyttä voi parantaa värjäysteknisesti). Samantapaisia violetteja saa kuitenkin muista kestävämmistä luonnonväreistä helposti: kokenillista ja sen yhdistelmistä indigon kanssa.
Joka tapauksessa tässä muutamia kuvia eiliseltä meren rannasta ja näistä jäkälistä niiden luonnollisilla kasvupaikoilla. Olipa kiva päivä.

IN ENGLISH
Yesterday me, my husband and my sister went to the most southern point of Finland, Hanko, for a day trip. It was spring already there, all the snow was gone unlike in my garden, and it felt like spring though it was a cloudy day.
In the rocks by the sea I noticed some not so common lichens and if I'm not mistaken, these are rock tribe lichens (Lasallia pustulata or related to it). They are very interesting to me from historical point of view as they have been used to dye red-violet at least since the iron age, or even longer!  They were exported from Scandinavia to Britannia in very large amounts.  Today it is forbidden to collect lichens from other than your own land, unlike herbaceous plants and berries which you can collect anywhere here.
As a modern dyer I don't use them and I don't recommend using them. Firstly they reproduce slowly, and  these are not common lichens. Secondly the colour they give does not have the light fastness required for modern use to yarns which are sold, it fades quickly (though lichen dyer specialist Karen Casselman says in her book that the fastness could be improved by dye technique). It is easier and more sustainable to get the same kind of colours from cochineal, and combinations of cochineal with indigo. Anyway, it was very interesting to find them and see how they look in their natural habitat. Here are some pictures of the places they grow in nature by the sea. We had a great day.

Here are me and my husband looking at some sea birds, my sister was a paparazzi:)

Three small polypores Kolme pientä kääpää

Useampi vuosi sitten sain ystävältäni kokeiltavaksi pienen määrän punahäivekääpää ja punakääpää. Myöskään okrakääpiä ei koskaan ole paljoa varastossa, joten värjäsin niilläkin samalla.

Nämä kääpälajit ovat melko pieniä, sellaisia peukalonpään kokoisia tai hiukan isompia.
Kaikki kolme ovat yksivuotisia kääpiä eli ne tekevät uudet itiöemät joka vuosi ja vanhat kuolevat pois.
Punakääpä, vasemmalla,  on näistä isoin ja sen myös huomaa maastossa parhaiten. Se kasvaa yleisenä lahoilla lehtipuilla, mm pihlajalla, tuomella ja koivulla.
Punahäivekääpä, kuvassa keskellä, on tuoreena myös punavioletti päällipuolelta, näissä kuivatuissa väri ei enää näy kovin hyvin. Se kasvaa kaatuneilla kuusilla tai männyillä tai niiden kannoilla.
Okrakääpä, oikeanpuolimmainen, kasvaa myös melko yleisenä samoilla lehtipuilla kuin punakääpäkin, harmillista vaan että meidän suunnalla ovat syksyt usein niin kuivia että okrakääpiä ei löydy paljoa.

Punahäivekäävällä ja punakäävällä värjäsin samalla tavalla eli yritin murskata käävät mahdollisimman pieneksi, liotin yön yli ja keitin 2-3 tuntia, Lisäsin keitinveteen kidesoodaa, niin että pH oli n 10-11. Keiton jälkeen lisäsin vettä niin että pH laski neutraaliin. Punakääpää minulla oli 20g ja punahäivekääpää 40g, värjäsin molemmissa liemissä n 20g aluna-viinikivipuretettua lankaa. Jälkeenpäin tulin siihen tulokseen, että lankaa oli punakääpäliemessä liikaa suhteessa sieniin vaikka liemen väri oli tumman punaruskea. Ruotsalainen Hjördis Lundmark suosittelee 60g kuivattua punakääpää 100g lankaa kohti

IN ENGLISH 
Several years ago a friend gave me some dried polypores to try for dyeing, these were Leptoporus mollis and Pycnoporus cinnabarinus . I also had some dried  cinnamon bracket, Hapalopilus rutilans.

All these three polypores are rather small, about size or my thumb or little bigger and all of them are annual, which means that their fruiting bodies appear in autumn and die during the winter. 

Pycnoporus cinnabarinus, on the left in the picture above,  is biggest of these, and it is easiest to notice in the forest because of it's colour. It is common here growing on decaying deciduous trees like rowans or birches.
Leptoporus mollis, in the middle, is brighter colored when it is fresh, these are dried fungi. It grows on  fallen coniferous trees, like spruce or pines.
Cinnamon bracket fungi, on the right, is also common in Finland (but unfortunately not so common in my region where the autumn is many  times too dry) growing on deciduous trees, but as it is so small and the colour is the same as is in fallen autumn leaves, it is difficult to find. 

I dyed the same way with L.mollis and P.cinnabarinus: I crushed the polypores as small as I could, soaked overnight and then boiled for 2-3 hours in alkaline water (I added washing soda to bring pH to 10-11). After boiling I lowered the pH to neutral. I had only 20 grams of P.cinnabarinus and 40grams of L.mollis, but I dyed 20 grams of mordanted wool in both baths. Later I thought that I had too much yarn in P.cinnabarinus bath!
Both these polypores dyed mordanted yarn pale yellow (but I don't know if I had had better ratio of wool to fungi with P.cinnabarinus I might have gotten darker yellow), and unmordanted wool even a bit lighter. Swedish Hjördis Lundmark recommends 60grams of dry fungi to 100grams of wool.

Okrakääpää minulla oli kuivattuna 40g. Pilkoin sen mahdollisimman pieneksi, liotin yön yli ja lisäsin keitinveteen ammoniakkia niin että pH nousi 11 (ei tarkoituksella noin korkea, vaan hiukan matalampi olisi ollut ehkä parempi). Käytin okrakäävän kanssa ammoniakkia mielummin kuin kidesoodaa, koska sen väriaineet ovat samantyyppisiä kuin orakkailla, joilla niilläkin ammoniakki on useammin antanut minulla parempia tuloksia kuin kidesooda. Keitin kääpiä ensin kaksi tuntia, sitten siivilöin liemen, ja lisäsin hiukan vettä. pH oli nyt 8-9. Värjäsin 40g aluna-viinikivipuretettua lankaa 60-70 asteessa tunnin. Väristä tuli mielestäni vaaleampi kuin olisi pitänyt, joten laitoin käävät takaisin liemeen ja keitin niitä uudelleen pari tuntia, jonka jälkeen värjäsin saman langan uudelleen, mutta väri ei tummentunut paljoakaan. Tämä on siis väri no 1.

Keskustelin tästä sitten Jenny Deanin kanssa, ja hän oli saanut parempia värejä neutraalissa liemessä, joten sitten tein niin, että alensin liemen pHta pienellä lorauksella etikkaa niin että se oli 6. Värjäsin tässä liemessä 50g pelkästään alunalla puretettua lankaa (siis ei viinikiveä mukana esipuretuksessa), ja sain tummemman värin, no 3, kuin emäksisessä liemessä. No 2 on purettamaton lanka joka oli tässä happamassa jälkivärissä.
No 4 on toinen jälkiväri, 50g, myös happamassa liemessä pelkästään alunalla puretettu lanka.
En saanut niin violetteja värejä mitä odotin, mutta ehdottomasti parempia kuin muilla käävillä tulleet keltaiset, puhumattakaan siitä miten paljon enemmän lankaa sain värjättyä samalla määrällä kääpiä:)
Lundmarkin kirjan mukaan värjäys olisi pitänyt tehdä emäksisessä liemessä, pH 8-9, mutta tämä kävi nyt minulle paremmin, koska villani aina kärsii kuumassa emäksisessä värjäämisestä, ja siksi mielummin pidän itse värjäysliemen neutraalina, ja itse asiassa sain tummempia värejä jostain syystä alemmassa pHssa. Kirjan kuvissa väristä oli tullut violetimpi silloin kun pH oli ollut 9, mutta minulla näin ei käynyt. Väriliemen keitto pitää kyllä tehdä emäksisessä liemessä.
Tätä kääpää pitäisi kyllä opetella viljelemään, jotta saisi kääpiä tarpeeksi erilaisia kokeiluja varten!

IN ENGLISH
I had 40grams of dried Hapalopilus rutilans. I crushed them to as small as I could and soaked overnight. When I started to boil them I added ammonia to them so that the pH was about 11 (I didn't aim there, it just happened, most likely little less would have been better). With this polypore I used ammonia rather than washing soda, because the dyes in this polypore are similar to the ones in tooth fungi, and in my experience ammonia works better with them than washing soda.
I boiled the fungi for two hours, then strained the bath and added some more water, the pH was now about 8-9. I dyed 40 grams of alum- cream of tartar - mordanted wool in this bath for one hour in 60-70°C. The colour became paler than I expected so I boiled the used fungi again and dyed the same yarn again, but the colour didn't become much deeper. It is no 1.

I discussed then with Jenny Dean, because she had gotten better colours in neutral bath, so next I lowered the pH of the bath to 6 with vinegar. I dyed 50 grams of white wool mordanted with only alum in this bath, and got darker colour (no3) than from the first alkaline bath. No 2 is unmordanted yarn from this acid bath.
No 4 is second afterbath, also 50grams of alum mordanted wool dyed in acid bath. 
I didn't get as purple as I had hoped but they are still much better colours than the yellows from other polypores, and cinnamon bracket also dyed much more wool with a small amount of fungi:) 
In Hjördis Lundmark's book she had dyed with pH 8-9, and gotten best colours in 9, but this didn't happen now. I don't like to dye in hight pH in hot bath, because my yarn suffers then, so this method was better for me. The extraction though is best done in higher pH. I wish I had time to learn to cultivate this polypore!

Follow up to birch bark dyeing Jatkoa koivunkuorivärjäyksille

Helmikuussa värjäsin koivunkuorella ja olin  silloin jättänyt osan vyyhdeistä vielä väriliemiämpäreihin viileään ajatuksella, että näen josko väri tummenisi.
Nyt sitten vajaan kolmen viikon päästä otin langat pois, ja kummassakaan koeämpärissä väri ei ollut tummentunut yhtään. Päinvastoin, voisi sanoa, että väri oli hiukan vaaleampi ja heleämpi kuin mikä se oli alkuperäisessä värjäyksessä ennenkuin laitoin langat ämpäreihin jatkovärjäykseen. Liemi oli hapanta. Voi olla, että valkoinen puretettu lanka olisi värjääntynyt pinkiksi viileässä, sitä pitää vielä kokeilla, mutta ainakaan lämpimässä värjätty ei tummentunut lisää vaikka liemi oli edelleen ihan punaista.

Siinä kun touhusin noiden ämpärien kanssa niin sattui vahinko ja toisesta ämpäristä loiskui lientä papereiden (onneksi ei tärkeiden) päälle. Tässä tuli sitten todistettua myös, että koivunkuori värjää paperiakin kauniin pinkiksi:) Melkein hienommaksi mitä lankoja.

IN ENGLISH
In February I had dyed with birch bark and I had then left two baths in buckets in cool storage. I had put some  already hot dyed yarns with birch bark in the buckets so that I would see it the color would become deeper with more time. 
Now after three weeks I took the yarns away, and even though the baths were still dark red, the colour of the yarns were in fact even little less deep than originally! The baths were acid, pH 6. It may be that white alum mordanted yarns would have become pink also in cool bath in longer time, but the hot dyed pinks would not benefit at all the cool bath.

While I was puttering with the buckets, I accidentally spilled birch bark dye bath on some papers (luckily not important ones). They dyed immediately nice pink so it seems that birch bark could be used also to dye paper pink:) The paper is now almost prettier pink than my yarns.

Madder and birch bark Krappia ja koivunkuorta

Värjäsin uudelleen krapilla osan koivunkuorilla värjätyistä langoista.
Käytin krappia tähän puolet langan painosta (eli 50g krappia/100g lankaa), liotin krapit yön yli ja lämmitin liemen kädenlämpöiseksi seuraavana päivänä, jonka jälkeen lisäsin märät langat liemeen. Pidin värjäyslämpötilan 55-60°C ja värjäysaika oli n 3 tuntia.  Krapin punaiset värit tarttuvat paremmin kun lämpö ei pääse tuon korkeammaksi. Vastaavasti värjäysaikaa on hyvä pidentää verrattuna siihen, jos värjäisi kuumemmassa.

Kuvassa ylinnä oleva lanka on edellisen postauksen no 2, eli lanka oli puretettu alunalla ja viinikivellä ja sitten värjätty koivunkuorella vaalean punaiseksi. Keskimmäinen lanka oli purettamaton ja värjätty koivunkuorella ja alin lanka oli myös purettamaton, ja ilman muuta pohjaväriä. Kaikki langat olivat samassa krappi-väriliemessä.
Kuvasta näkee hyvin alunapuretuksen edun: väri tarttuu vahvempana ja erisävyisenä kuin jos alunaa ei olisi käytetty. Koivunkuori pohjavärinä tummensi väriä hiukan ja samalla sävykin ehkä muuttui hiukan.
Näitä lankoja on nyt myös kaupassani.

IN ENGLISH
I overdyed with madder some of the yarns I had already dyed with birch bark.
I used half the amount of madder to the weight of the yarn (50g of madder to 100g of yarn). I soaked madder overnight, and then heated the bath to hand temperature, after that added wetted yarns to the bath. I kept the dyeing temperature in 55-60°C (130-140°C) and the dyeing time was 3 hours. I get better reds from madder when the temperature is no higher than that. With lower dye temperature is is good to dye for a longer time.

In the picture the top yarn is no 2 from the previous posting, it was mordanted with alum and cream of tartar and then dyed with birch bark to pink. The middle yarn had no mordant and was dyed with birch bark (no1 in previous posting), and the bottom yarn was white with no mordant (and no birch bark). All yarns were in the same madder bath.
You can see well in the picture the advantage of alum mordant: the red attaches better to the yarn. Birch bark as base color added depth to the yarn.
I have these yarns also in my shop now.

Dyeing with birch bark Koivunkuorella värjääminen

Viime kesänä ystäväni keräsivät minulle polttopuita tehdessään paljon koivun kuoria. Nämä koivut oli kaadettu ja kuorittu kesäkuussa, ja koivut olivat sellaisia keski-ikäisiä puita. En tiedä ovatko nämä hies-vai rauduskoivun kuorta vai sekä että. Aiemmin minulla on ollut hyvin vanhojen koivujen kaarnamaista kuorta, jolla olen värjännyt mm täällä. Niidenkään koivujen lajia en tiennyt tarkalleen, luultavasti hieskoivujen kuoria, mutta ihan varma en ole. Selvin ero aiemmissa kuorissa ja näissä mitä nyt sain on ainakin se, että nyt saamani kuoret ovat nuoremmista puista kuin aiemmat kokeiluni.
Yllä olevassa kuvassa vasemmalla on minkä näköisiä kuoret ovat nyt kuivina.

IN ENGLISH
Last summer my farmer friends felled birches for firewood, and I got fresh birch bark from them. These birches were felled in June and they were about middle aged trees. I'm not sure if they were silver (Betula pendula) or white birches (Betula pubescens) or mixture of both, because both species grow here native. When I had dyed previously with birch bark, here, I had bark from very old birches, but I didn't know the species of birches either then. The  difference then and now is at least the age of the trees from which the bark was from. In the left corner of the picture above you can see how these barks look when dry.

Marraskuussa kokeilin värjätä ensimmäisen kerran näillä viime kesäisillä kuorilla.  Kuorista saatavat värit ovat yleensä tanniineja jotka eivät muutu liukoiseen muotoon muuten kuin käyttämällä niitä emäksisessä liemessä. Pelkästään keittämällä niistä saatava väri olisi hyvin vaalea beige, ainakin oman kokemukseni mukaan.
Laitoin likoon kilon kuoria ja liotusveteen kidesoodaa niin, että pH nousi noin 9:ään. Jo seuraavana päivänä liemi oli punaista. Kuoret saivat liota ämpärissä noin kuukauden, tänä aikana liemi alkoi käydä ja pH putosi lievästi happamaksi (pH6). En lisännyt kidesoodaa tähän liemeen käymisen aikana. Kuukauden liotuksen jälkeen haudutin kuoria liemineen n 60 asteessa pari tuntia ja annoin jäähtyä yön yli. Seuraavana päivänä siivilöin liemen. Siivilöity liemi on kaunista tummanpunaista ja myös kuoret ovat muuttuneet punaisiksi.
Värjäsin tällä liemellä ( 60°C, ei korkeampi lämpö) ensin 200g lankaa, toinen vyyhti oli purettamaton (no 1) ja toinen aluna-viinikivipuretettu (no 2).  Odotin värin tarttuvan purettamattomaan yhtä hyvin kuin puretettuun, mutta näin ei käynyt vaan alunapuretettu sai voimakkaamman värin. Ensimmäisen värjäyksen jälkeen laitoin liemeen 300g rautavihtrillillä (1%) esipuretettua lankaa (ei alunaa), joka värjääntyi tuollaiseksi lievästi punertavan harmaaksi (no 3). No 4 on toinen jälkiväri samasta liemestä, myös rauta-esipuretettu.

Tein näille langoille valonkestotestin vuodenvaihteessa kuistilla, silloin oli parin viikon ajan aurinkoisia pakkaspäiviä, tosin päivän pituus ei ollut kovin pitkä eli ehkä testi olisi hyvä tehdä uusiksi nyt huhtikuussa. Joka tapauksessa yllätyin positiivisesti siitä, että värit eivät muuttuneet ollenkaan sen kahden viikon aikana.

IN ENGLISH
In November I dyed for the first time with these barks from last summer. The dyes from barks are usually tannins which need to be extracted in alkaline fermentation, in normal boiling method they only yield pale beiges, at least that is my experience.
I soaked one kilo of barks and added washing soda so that the pH raised to 9. Already the next day the bath was dark red. I let the barks soak for a month and it started to ferment, and pH dropped to 6. I didn't add more washing soda during fermentation. After one month I simmered the barks and bath in about 60°C for couple of hours and then let cool until next day when I strained the bath. The bath looked beautiful red as did the soaking pieces of bark.
I used this bath to dye (at 60°C) first 200grams of wool, one skein with no mordant (no 1) and one with alum and cream of tartar mordant (no 2). I expected to get equal strength of color to both yarns but the skein with no mordant came out much paler color. I then used the bath second time adding three skeins of  yarn pre mordanted with iron (1%), no alum, and it turned lavender grey, no 3. No 4 is the second after bath, it was also pre-mordanted with iron.

I did lightfastness test for these yarns in the beginning of January when it was cold and sunny and snow reflected the sun, and their color didn't change at all in two weeks time in our sunny porch, but of course the days were short that time of year, so I probably should repeat the test in April when the days are longer.

Seuraavan liemen laitoin käymään tammikuun alussa, samalla tavalla lisäten kidesoodaa liemeen ja annoin sen käydä 10 vrk, ja pH oli lopussa 6. Haudutin lientä kuiten aiemmin, siivilöin ja värjäsin samoin kuin aiemmin, tosin värjäysliemen lämpö pääsi nousemaan 75°C vahingossa (yritän pitää tanniineja sisältävien liemien lämmön alhaisempana koska usein korkeammassa lämmössä langasta tulee karheaa). Vaikka liemi näytti ihan hyvän tummanpunaiselta, niin langat (aluna- viinikiviesipuretus) värjääntyivät vaaleammiksi eivätkä vaalean pinkiksi vaan enemmän kellertäviksi, no 5.
 Mietin, josko syynä olisi ollut lyhyempi käymisaika, ja niin laitoin kuoret takaisin liemeen ja lisäsin kidesoodaa uudelleen, ja annoin liemen olla vielä neljä viikkoa lisää. Liemi ei kunnolla käynyt enää ja lopullakin pH oli 7-8. Haudutin kuoria kuten aiemmin ja värjäsin esipuretetut langat, joista tuli nyt selvästi tummempia. Nyt vasta huomaan, että näistä unohtui kuvasta, mutta väristä tuli samanlainen kuin no 2 tai 8 eli tuntuisi siltiä, että pitkä käymisaika olisi ollut tärkeä. Taaskin liemi pääsi lähelle 80°C, joten myös olisin sitä mieltä, että sillä ei ollut merkitystä oliko lämpä 60 vai 80.
Tämä liemi on edelleen ämpärissä ja laitoin sinne yhden aiemmin pinkiksi värjääntyneen vyyhdin ja tarkoitus olisi katsoa tummeneeko väri pelkässä viileässä seisotuksessa muutaman viikon aikana.

IN ENGLISH
I started the next experiment in the beginning of January, soaking barks in alkaline bath now for 10 days, in the end pH was 6. I simmered like earlier, strained the bath and dyed like earlier, except the temperature of the dye bath raised to 75°C by accident ( I try to keep the temperature of baths containing tannins lower because my yarns may become harsh with the combination of tannins and hight temperature). Even though the bath was good red,  the premordanted yarn became only pale tan color, no 5. 
I started to think that perhaps short fermentation time was the reason, so I put the used barks back to the bath, and added washing soda and waited four more weeks. This time the bath didn't ferment properly any more, and even in the end pH was 7-8. I simmered the barks, and dyed alum-cream of tartar mordanted yarns in the strained bath, and this time they became better pink. I now noticed that I forgot them from the picture, but their color is the same as  no 2 and no 8. Now it seems to me that long fermentation is beneficial to get more pinkish color from birch barks, and also this time the temperature of the dye bath got up to 80°, so I would say that it doesn't matter to the color if the dye temperature is 60 or 80.
I  still have this bath in a bucket and I put one pink skein in it, I want to see if the color deepens in cold soak in couple of weeks.

Kolmas kokeilu koivunkuorilla.
Käytin kuoria emäksessä kuten edellä, nyt kuoria oli 800g ja liotus/käymisaika 4 vk.
Lopussa pH oli 6 ja liemi tummanpunaista (alussa olevat kuvat ovat tästä liemestä). Nyt teinkin niin, että vain siivilöin liemen ilman haudutusta. Laitoin siivilöityyn liemeen aluna-viinikivi-puretetun langan, mutta siitä tulikin no 6, eli hiukan epätasainen kellertävä väri eikä yhtään pinkki!
Niinpä sitten laitoin kuoret takaisin liemeen, haudutin niitä kolme tuntia ja liemi sai jäähtyä taas yön yli. Nyt laitoin liemeen toiset 200g aluna-viinikivipuretettua lankaa ja kontrollipurettamattoman pätkän, ja ne värjääntyivät hyvän pinkiksi, paitsi tietysti purettamaton jäi vaaleammaksi, no 8. Puretettu tästä värjäyksestä on no 7. Värjäsin samalla liemellä vielä toiset 200g, tuloksena oikeastaan ihan sama väri kuin no 7, kolmas värjäys tuli kellertävämmäksi eli punaista väriä ei enää tarttunut niin paljoa.
Kuvissa tuo pinkki näyttää vaaleammalta kuin mitä se oikeasti on, olin siihen ihan tyytyväinen, vaikka olisihan se voinut olla vieläkin tummempi.
Tämäkin liemi on edelleen ämpärissä ja siellä yksi vyyhti jälkiväristä kokeilussa josko väri tummenisi ajan kanssa.

Näiden kokeilujen perusteella jatkossa värjään koivunkuorilla pitkällä emäskäyttämisellä ja aluna(-viinikivi)-esipuretuksella. Kuoria kannattaa olla kaksi tai kolme kertaa lankojen paino ja lisäksi jälkivärit kannattaa ottaa. Tuntuisi, että ei ollut eroa sillä oliko itse värjäyksessä pH 6 vai 8, ja happamammassa lanka ei kuumassakaan vahingoitu. Yksi tapa mikä vielä jäi kokeilematta oli pitkä värjäys viileässä ja emäksessä eli mitä olisi ollut tuloksena jos olisin pitänyt käymisliemen emäksisenä lisäämällä kidesoodaa aina kun pH putosi ja sitten laittamalla langat sinne viileään emäksiseen liemeen värjääntymään muutamaksi viikoksi. Happamassa ilman keittoa väri ei ainakaan tarttunut kuin vaaleana kuten no6 osoitti, tosin värjäysaika oli siinä vain vuorokausi.
Koivunkuoren väriaineista en ole löytänyt tietoa kunnolla mistään, todennäköisesti siinä on kuitenkin tanniineja ja Krista Vajannon väitoskirjan Dyes and Dyeing Methods in late Iron Age Finland mukaan koivunkuoressa on tuntemattomia flavoideja. Väitöskirja kannattaa lukea kokonaan, linkki siellä lopussa pdf tiedostoon.

Kuivattuja koivunkuoria on nyt myynnissä myös kaupassani.

IN ENGLISH
Third experiment with birch barks.
I fermented barks in alkaline bath like earlier, now I used 800grams of barks and fermenting time was 4 weeks. In the end pH was 6 and bath dark red ( pictures in the beginning of this posting are from that bath). Now after fermenting I strained the bath without simmering. I added two skeins of alum-cream of tartar mordanted wool, but the bath only dyed them uneven yellowish peach color, no 6. Not at all pink! 
So I put the barks back to the bath and simmered them for three hours and let cool overnight. Then I added another two mordanted skeins, and control piece of unmordanted wool.  Mordanted yarns dyed pink, no 7, and unmordanted paler color, no 8. I used the same bath to dye another two skeins the same pink as no 7, and the third time the same bath gave less pink and more yellowish color. In the pictures this pink (no 2 and 7) look lighter than it really is, I was pleased with it.
Also this bath is still in a bucket with one skein of wool to see if it became darker in time.

After these experiments in the future I will dye with birch bark first fermenting the barks in alkaline bath for several weeks, and when dyeing using mordanted yarn. Without mordant the color seems too pale for my taste, although it could be a good base for other dyes. It is useful to use twice or three times the weight of barks to to weight of wool and also afterbaths are useful. It would seem to me that there is no difference in color if the pH of the actual dye bath is 6 or 8. One method which I haven't yet tried is to keep the fermenting bath pH high all the time, and then add yarns to cool alkaline bath (without simmering), and dye there for a longer period of time. In acid bath without simmering the pink/red color didn't attach to the yarn (no 6), though the dyeing time was only one day.
I haven't found information about dyes in birch bark anywhere, but likely there are tannins, and according to Krista Vajanto's recent dissertation Dyes and Dyeing Methods in Late Iron Age Finland, there are unknown flavoids in birch bark. There is link to pdf of this paper in the bottom of this link, it is good reading:)

I have these birch barks also for sale in my shop.

With Love Mittens Rakkaudella -lapaset

Nyt on valmiina toinen talven pakkasten aikana tekemäni  lapasmalli. Tässä on sama reunamalli kuin Tammikuja-lapasissakin, ja keskellä olevat sydänkuviot ovat äitini piirtämät sydämet, samat kuin Onnenapila ja Blue Hearts -lapasissa. Kokeilin erilaisia värityksiä ja päädyin tähän.
Väreinä näissä lapasissa on tummaa rusehtavan violettia ja kahta viininpunaista, murrettua pinkkiä ja punaoranssia, värit on värjätty krappijuurella ja kokenillilla tai niiden sekoituksella.
Mallin nimi on Rakkaudella (minulta sinulle) ja sitä on nyt tarvikepakettina kaupassani.

IN ENGLISH
I have now finished another new mitten pattern which I have been knitting in January when we had very cold weather (it is now a little bit warmer though spring is not yet here). These mittens have similar side patterns as Oak Valley mittens, and the hearts in the middle are the same hearts by designed my mother as in Lucky Hearts or Blue Hearts mittens. I experimented with different colors and liked this combination best.
The colors in these mittens are dark brownish purple and red, muted pink  and winered, and orange red, and they are dyed with madder and cochineal or a combination of these two.
The name of these mittens is With Love (from me to you) and it is now available in my shop.

No seeds this year Ei siemeniä tänä vuonna

Viime kesä oli viileä ja pilvinen väritatarta ajatellen ja vaikka sainkin värisatoa lehdistä ihan hyvin, niin kukinta alkoi myöhään ja vaikka olin ottanut kukkivat versot sisälle ennen halloja, niin en saanut niistä paljoakaan siemeniä, nekin mitä sain olivat tavanomaista pienempiä. Epäilen, että kukat eivät olleet tarpeeksi auki ja pölyttyneitä vielä siinä vaiheessa kun otin ne sisälle. Kokeilin siementen itävyyttä nyt tammikuussa ja 15 kylvetystä siemenestä nousi kahdessa viikossa pintaan huoneenlämmössä vain 5 tainta eli itävyys jäi 30%:iin normaalin lähes 100% sijaan. Saan näistä siemenistä kyllä itselleni uudet kasvit taas tulevaksi kesäksi, ja jääkaapissa on joitakin edellisvuotisia siemeniä, mutta myyntiin niistä ei riitä eivätkä siemenet oli tarpeeksi hyviä myyntiin. Jos taimia jostain syystä itää kuitenkin enemmän sitten maalis-huhtikuulla niin voin myydä ylimääräiset taimet torilla keväällä.

Ulkomailta väritattaren (Persicaria tinctoria) siemeniä saa edelleen ainakin samoista paikoista kuin aiemminkin, Saksasta Ruhlemann'silta ja USAsta Companion Plants'ilta. Harmillista, että kukaan isompi firma ei ole ottanut väritattaren siemeniä valikoimiinsa Suomessa.

IN ENGLISH
Last summer was not very good here for japanese indigo (Persicaria tinctoria), it was too cool and cloudy, and although I got good blues from the leaves, the flowering started late in September. I took some flowering stems inside before the frosts in the end of September, but they didn't produce very much seeds. I suspect that flowers were not open enough at that time and they weren't pollinated. Even the seeds I got were small, and now I tried to germinate them. I sowed 15 seed and only 5 germinated in two weeks in room temperature so the germination rate was only 30% which is not good. I will get plants for myself from these seeds and from some from previous year which I have stored in the fridge, but I don't have left over seeds to sell this year.
If I get more plants from my seeds in April that I need for myself I can sell them in the spring at the market.

From abroad you can buy japanese indigo seeds at least from Germany from Ruhlemanns and from Companion Plants from the US. It is too bad that not bigger seed company doesn't sell japanase indigo seeds here in Finland.