Päivät menevät hirmuista vauhtia:)
Olen mm purettanut viime viikkoina lankaa valmiiksi värjäystä varten. Aiemmin on jo varmaan käynyt ilmi, että käytän ympäristösyistä värien kiinnittämiseen lankoihin vain alunaa tai rautavihtrilliä. Molemmat ovat metallisuoloja, joihin värimolekyylit sitten taas puolestaan kiinnittyvät. Ilman puretusaineita värit eivät useimmiten kiinnity kunnolla, joka näkyy joko hyvin vaaleana lopputuloksena värjäyksessä tai sitten värien valon- ja pesunkesto heikkenee, kun värit eivät ole kiinnittyneet kunnolla lankaan. Poikkeuksiakin on: tanniinia sisältävien kasvien värit kiinnittyvät villaan hyvin, ja nähtävästi näihin tanniineihin myös muut väriaineet voivat tarttua eli niitä voi käyttää metallisuolapuretuksen tavoin joillekin väriaineille, ei kuitenkaan kaikille. Ja silti usein alunan käyttö lisäksi parantaa valonkestoa. Myös sienissä on joitain happamia väriaineita, jotka voivat tarttua villaan ilman alunapuretusta.
Käytän usein alunan kanssa viinikiveä, joka ei ole puretusaine, vaan se auttaa alunaa pysymään liukoisessa muodossa liemessä (ettei aluna sakkaannu liemen pohjalle) ja täten suurempi osa alunaa kiinnittyy lankaan. Viinikivi tekee liemestä myös happamampaa, esipurettaessa tällä ei ole merkitystä, mutta jos sitä laittaa varsinaisen väriliemeen, pH:n muutos voi aiheuttaa myös muutoksia saatavassa värissä.
Aluna ei muuta kasvista saatavaa väriä, mutta usein rautavihtrilliä käytetään värjäyksen jälkeen tummentamaan väriä. Käsitykseni mukaan se metallisuolana kuitenkin kiinnitttää värimolekyylit kuituun eikä pelkästään muuta väriä, kuten etikkaa tai ammoniakkia jälkikäsittelynä käyttämällä tapahtuu. Monien lähteiden mukaan rautavihtrilli (kuten myös kuparivihtrilli, joka itsessään antaa vihreän värin) parantaa värjättyjen lankojen valonkestoa alunaakin enemmän. Olen itsekin huomannut, että rautavihtrillillä puretetut langat ovat hyvin valonkestäviä.
Puretan esipuretuksena, minusta väristä tulee silloin kestävämpi ja usein myös voimakkaampi kuin jos laittaisin puretusaineen väriliemeen. Käytän alunaa 12g/100g lankaa ja viinikiveä 5g/100g lankaa. Eli langat haaleaan veteen, jota alan lämmittää. Liotan punnitut puretusaineet kuumaan veteen pienemmässä astiassa, nostan langat ylös, lisään puretusaineliemen ja langat takaisin. Liemen lämpö tulee nousta 80-90C, pidän sen siinä tunnin ja sitten annan lankojen jäähtyä liemessä vähintään seuraavaan päivään.
Käytän tätä samaa puretuslientä pohjana seuraavissa puretuksissa, silloin lisään vain puolet alkuperäisestä puretusainemäärästä. Näin toimin ehkä kolme neljä kertaa ennenkuin taas lisään alkuperäiset 12g/100 lankaa.
Valmiiksi puretetut langat saavat kuivua ja sitten ennen värjäystä liotan niitä kunnolla muutaman tunnin ja sitten huuhtelen hyvin, jotta kiinnittymätön puretusaine huuhtoutuisi pois (tärkeää!), ennenkuin laitan langat väriliemeen.
Natural Dyes-listalla on ollut keskustelua siitä saavatko langat kuivua vai onko niitä parasta säilyttää kosteana ja kosteana säilyttämisen argumenttina on mm ollut se, että puretusaine kiinnittyy paremmin kuituun pidemmän ajan kuluessa kosteassa. Tämä tuntuu aika loogiselta, koska myös minulla on se kokemus, että jos pidän lankoja puretusliemessä useita päiviä (tunnin tai päivän sijaan) väristä on tullut voimakkaampi, ja haluaisin ajatella, että myös valonkestävämpi, mutta en ole tehnyt mitään testejä tämän teorian tueksi. Käytännön syistä kuitenkin usein aika jää vuorokauteen tai kahteen, ja sen jälkeen langat kuivuvat, minulla ei ole tarpeeksi tilaa säilyttää niitä kosteana kylmässä. Pyrin kuitenkin purettamaan lankoja aina etukäteen riittävästi, että niitä ei tarvitse laittaa suoraan puretuspadasta väripataan, ja jotenkin uskon, että myös kuivana seisottaminen toimii.
Rautavihtrilliä olen käyttänyt suoraan väriliemeen värjäyksen lopussa 15 minutin ajan, n1g/100g lankaa. En yleensä pureta näitä alunalla lainkaan, vaan ainoastaan raudalla näin ja valonkesto on todella hyvä. Myös väristä tulee tummempi, kuin jos laittaisin ensin alunaa ja vasta lopussa rautaa. Saman asian ajaa värjäys rautapadassa ilman alunaa, tällöin rauta toimii puretusaineena. Raudan määrän kanssa kannattaa olla varovainen, liika rauta (riippumatta siitä tuleeko se apteekin pussista, rautapadasta vai ruosteisita rautanauloista)tekee langan karkeaksi, samoin jos lanka on liian kauan rautapitoisessa vedessä, tästä syystä rautapataan ei kannata jättää lankoja pidemmäksi aikaa kuin on välttämätöntä.
Rautavihtrillillä voisi myös esipurettaa, mutta tällöin liemeen kannattaa lisätä glaubersuolaa ja viinikiveä, jotta rautavihtrilli kiinnittyisi tasaisesti ja hitaammin. Toisaalta minusta myös lankojen sekoittaminen huolellisesti auttaa tässä asiassa.
In English
Days go so fast:)
Amog other things I have premordanted yarns so that they are now ready to be dyed. I have previously written that for environmental reasons I use only alum or iron for mordanting. Both are metal salts to which the dye molecules attach themselves and thus the colors are more permanent and also stronger, as they also give more places for the dye molecules to grab. Without the mordants most of the colors are usually paler and not so light - or washfast.
There are exceptions: colors from plants that contain tannins are fast and propably the tannins also help other dyes to attach to the wool so they could be used as a substitute to metal salts for some plant dyes. But using also alum with tannin bearing plants improves lightfastness.
Also some mushrooms and lichens contain dyes which can be used without alum.
With alum I use cream of tartar which is not a mordant but an assist which helps alum to stay soluble longer and thus more of the alum attaches to the fiber, slower and more evenly. Cream of tartar makes the bath more acidic, when I premordant, this is not a problem, but if you mordant simultaneously with dyeing, then the change in pH might change the color with some dyes.
Alum doesn't change the color you get from the plants but iron is often used after the dyeing to sadden or darken the color. To my knowlege being a metal salt it attaches the dye molecules to the fibers permanently, not just acts as a modifier like e.g. vinegar or ammonia even though the word modifier is often used about iron also. According to many books, iron (as well as copper, which gives green color to the yarn by itself) improves the lightastness of naturally dyed fibers and I have the same experience, the yarns mordanted with iron are very lightfast.
I mordant my yarns prior to the actual dyeing, I think the colors are faster and also in most cases stronger than if I would mordant simultaneously with dyeing. I use 12 grams of alum per 100g of yarn (12%wog) and 5grams of cream of tartar per 100grams yarn (5%wog).
This is how I do it: I put yarns to the luke warm water and start to heat it. I weight the alum and cream of tartar and put them in almost-boiling water in another smaller kettle. Then I take the yarns up, and add the dissolved mordants. Then I raise the temperature to 80-90C (almost boiling, but not quite), keep it there for one hour and then let the yarns cool in the bath until at least the next day.
I let them dry and before I dye them I soak them for at least couple of hours so that they are throughly wet and rinse properly, to get all the unattached mordants away (this is important!), before I put them to the dye bath.
In Natural Dye-list there has been discussion whether to dry the mordanted yarns or to store them damp and one argument for the keeping them damp was that then the mordants have more time to attach better to the fibers. This seems logical and also I have the experience that if I keep the yarns in the mordant bath for days insted of only one hour or one day, the color has been stronger, and I like to think more lightfast, but I haven't done any tests to prove that.
Because of the practical reason I let the yarns dry, I don't have enough cold storage space to store them damp:(
I try to have always enough yarns premordanted so that I don't have to put them straight to the dyepot from the mordanting pot, and I like to believe that also storing them dry is helpful.
I use the same mordanting pot later on, and now I use less alum, about half of the original amount as there propably is some unattached alum left. After about three or four times with smaller amount of mordants, I then use 12%wog again.
I have used iron mostly in the end of the dyeing and I put it straight to the dye pot in the end of dyeing for 15 minutes, 1 gram of iron per 100grams of yarn. I don't use alum at all with iron, only iron and the lightfastness has been really good! Better than almost any yellow mordanted with alum (except you cannot get yellow with iron, this was just to compare the lightfastness). The colors I get this way are also darker than if I used alum first and then iron. You get the same result if you use iron pot for dyeing (and no alum), then the iron from the pot acts as a mordant. Be careful with the amount of iron you use, if there is too much of iron in the water, (it doesn't matter if it has come from the powder from the store or the rust from your pot, or iron water from rusty nails) wool gets harsh and brittle. Because of this I wouldn't leave yarns in the iron pot for longer than necessary.
You can also premordant with iron, but then it is advisable to add also glauber salt (30%wog) and cream of tartar (5%wog) to slower the mordanting process and get more level mordanting. On the other hand, if you keep the yarns moving in the bath, that also does the trick.
Tässä on aito indigokasvi, Indigofera tinctoria. Kylvin maaliskuussa pussillisen siemeniä joista vain yksi iti, sekin hyvin hitaasti, samoin kasvu on ollut hidasta. Tämä on ihan eri näköinen kuin japanilainen indigo tai morsinko, ja kuitenkin kaikissa on indigotinin esiastetta, josta saadaan sinistä väriä. 
