Orakkaita Tooth fungi

Syksyn mittaan löytyneitä orakkaita on nyt liossa lasipurkeissa ja ämpäreissä. Olen pilkkonut orakkaat, sullonut ne purkkeihin, ja laittanut ammoniakilla terästettyä vettä päälle. Liemien pH pitää olla vähintään 8, minulla on monesti enemmänkin. Kun pH on tarpeeksi korkea, liemen väri muuttuu melkein heti mustaksi. Jos purkin kansi ei ole tiivis ja ammoniakki haihtuu pois, liemen väri muuttuu ruskeaksi ja se on huono merkki.
Osa purkeista on menossa Iittiin orakasvärjäyspäiville 12.10 http://www.varipaletti.net/kurssit.htm , jos vain osallistujia tulee tarpeeksi, että ne pidetään.
Alla hiukan määrityskuvia, millaisia orakkaita kannattaa kerätä.

In English
I have now glass jars and buckets full of tooth fungi. I have cut the mushrooms to smaller pieces and put them in the jars with water and a glug of ammonia, so that the pH is at least 8, often it is more. When the pH is high enough, the liquid turns black almost at once. If the lid of the jar is not tight enough and ammonia evaporates, the color turns brown and that is a bad sign.
I am going to take some of the jars with me to the tooth fungi dye day in Iitti October 12th
http://www.varipaletti.net/kurssit.htm (only in Finnish). I hope there will be enough participants, so that they hold the event.

Next some pictures of the tooth fungi I use for dyeing


Ensimmäisenä kuva tuoksuorakkaasta, Hydnellum suaveolens. Sen tunnistaa parhaiten anismaisesta voimakkaasta tuoksusta, siniharmaista alapinnan piikeista ja erityisesti kun halkaisee sienen, sen halkaisupinta on sinertävä, siinä ei ole oransseja sävyjä.

In English
First above is the picture of Hydnellum suaveolens. You can identify it best from its strong anislike smell. Its spines are bluish when the mushrooms are young and when you cut the mushroom, its flesh is bluish, there is no orange shades.


Seuraavana siniorakas, Hydnellum caeruleum, jonka piikit ovat myös sinertävät nuorena, mutta kun sienen halkaisee, siinä näkyy sinertävien vyöhykkeiden lisäksi myös aina oranssia, varsinkin jalassa. Tuoksuorakkaalla ei oranssia ole. Siniorakas on usein myös pienempi kuin tuoksuorakas. Nuoret siniorakkaat voivat olla kokonaan sinertäviä, lakin päältäkin, mutta vanhemmiten ne ovat ruskeita.
Sini-ja tuoksuorakkaista toivon saavani sinertäviä sävyjä lankoihin.

In English
Next above is Hydnellum caeruleum, its spines are also bluish and the whole mushroom can be bluish when it is very young, but when it is older its cap is brown, like many other tooth fungi. The flesh has bluish zones, but there is also orange shades (unlike Hydnellum suaveolens), especially in the leg. Hydnellum caeruleum is most of the time also smaller than Hydnellum suaveolens.
From these two species I am hoping to get bluish shades to my yarns.

Tässä vielä samassa kuvassa alimmaisena siniorakas, oikealla ylhäällä pieni tuoksuorakas ja vasemmalla ylhäällä oranssiorakas.

In English
Above in the same picture in the bottom is Hydnellum caeruleum, in the top right Hydnellum suaveolens and in the top left Hydnellum aurantiacum


Oranssiorakas, Hydnellum aurantiacum, on nuorena tosi kaunis ja sen erottaa helposti oranssinsävyistä, ei pelkästään halkaisupinnalla vaan myös koko sienessä, mutta vanhemmiten ulkopinnalta se muuttuu ruskeammaksi, kuva alla vanhoista oranssiorakkaista, ja silloin halkaisupinta on paras tuntomerkki tällekin sienelle.

In English
Hydnellum aurantiacum is very pretty when young, picture above, and you can identify it easily from its orange colors, but when the mushrooms become older, they are more brown (picture below) and only the flesh is still orange. It is always good to look the flesh with these mushrooms, I think it is the best identification.

Ylläolevassa kuvassa on oikeanpuolisen oranssiorakkaan kanssa ruosteorakkaita, Hydnellum ferrugineum, jotka vanhojen oranssiorakkaiden kanssa näyttävät päältä joskus samanlaisilta, mutta halkaisupinta paljastaa heti kummasta on kyse. Ruosteorakkaiden halkaisupinta on tummanruskeaa. Alimmaisessa kuvassa näkyy lisää ruosteorakkaita, nuorina niiden lakin pinta voi olla melkein valkoinen, mutta tähän aikaan se on jo ruskea. Ne ovat myös hyvin meheviä, usein vettä tihkuvia "sienimäisiä" sieniä, oranssiorakas on sitkeämpi. Ruosteorakas maistuu miedolle, hyvin samannäköinen karvasorakas, Hydnellum peckii, on nimensä mukaan poltavan karvas. Näistä ja oranssiorakkaista odotan saavani vihreitä värejä jopa alunapuretuksella, katsotaan mitä tulee tänä syksynä.

In English

In the picture above, there is Hydnellum aurantiacum on the right and the other mushrooms are Hydnellum ferrugineum. Their hats could look similar, when the mushrooms are old, but when you cut them to half, you can see the difference. Hydnellum ferrugineum flesh color is cinnamon to dark brown. In the bottom picture there are more Hydnellum ferrugineums, when young their hats can be almost white, but soon turn brown. Their flesh is very "spongy" and moist, Hydnellum aurantiacum is more fibrous, I think. There is also another very similar looking Hydnellum peckii, but it tastes very acrid, compared to Hydnellum ferrugineum which tastes just disagreeable. From these and Hydnellum aurantiacum, I expect to get green colors, even with alum mordanting. We'll see how these turn out this fall.

Kirjoitin nyt niitä tuntomerkkejä, joita itse katson näitä kerätessäni, erityisesti tuo halkaisupinnan väri on minusta helppo tapa määrittää. Tarkempia tuntomerkkejä löytää sienikirjoista ja värjäykseen tietysti ei ole niin vaarallista, jos joukkoon menee jokin vääräkin laji. Nämä sienet eivät ole syötäviä!

Englanninkielellä näistä nahkaorakkaista on hyvät sivut http://botit.botany.wisc.edu/toms_fungi/aug2003.html

Lisää näillä värjäyksestä myöhemmin, nyt kerään näitä niin paljon kuin mahdollista, ja värjään kun keräyskausi on ohi. Nämä kannattaa mielestäni säilöä joko ammoniakkiveteen tai sitten niiden voi antaa vain vanheta ämpärissä ulkona sateelta suojassa.

In English

I now wrote how I best identify these from another, especially I find helpful to cut the mushrooms to half and look at the color of the flesh. You can find more descriptions of these mushrooms from mushrooms books and of course for dyeing it is not so dangerious if you have wrong mushrooms, these mushrooms are not edible.

There is a good web page about these here

http://botit.botany.wisc.edu/toms_fungi/aug2003.html

More about dyeing with these later. I now just try to get as much of mushrooms as possible and then I dye with them when the season is over. I store them in in jars in ammonia or they can be left in buckets to rot, it only helps the colors with these mushrooms.

Sinisiä lankoja Blue yarns

Tällaisia sinisiä tuli viime viikolla indigolla värjätessä, nämä menevät huomenna torille. Kutakin väriä tuli 500-900grammaa. Lisää sinisiä ja myös vihreitä on tarkoitus värjätä lähipäivinä.

In English

I got this kind of blue yarns with indian indigo last week and I am taking them to the market tomorrow. There are 500-900grams of each color. I am going to dye more blue and green yarns in the weekend and next week.

Sieniretkellä Mushroom hunting

Eilen oli niin hieno syksyilma, että oli aivan pakko lähteä metsään etsimään värisieniä ja vaan nauttimaan metsästä ja hiljaisuudesta. Tämä metsä oli muutaman kilometrin päässä meiltä. Punarinnat tiksuttelivat, ja kun istuin kaatuneella kelolla hiljaa, kanahaukka lensi läheltä, jäi hetkeksi kuusenoksalle ja jatkoi sitten matkaa. Lähellä alkoi pieni suo, jonka reunalta lähti kaksi pyytä lentoon, olisikohan haukka ollut niitä saalistamassa. Edes hirvikärpäset eivät voineet pilata nautintoa metsän rauhasta.

Samettijalkoja löytyi muutamasta paikasta, nämä olivat nuoria uusia sieniä, myös vanhoja isoja löytyi, mutta ne olivat jo niin lötköjä, että niitä ei voinut käyttää värjäykseen. Alla olevissa kuvissa näkyy niitä tyypillisillä paikoilla, samettinen jalka ei yleensä näy, ennenkuin sienen ottaa käteen. Pulkkosienet ovat usein hiukan samannäköisiä, mutta niillä on ohut lakinvärinen ontto jalka, ei samettisen tumman ruskean nukan peitossa oleva paksu jalka.

In English
Yesterday there was autumn feeling in the air, but still sun was shining and it was warm considering it is already almost end of September. I just had to go to the forest with my husband, to feel the quiet and peace, and of course to find dye mushrooms. This forest is only a couple of kilometres from our house. There were robins, so cute, they were curious to see what we were doing there, and when I was sitting still in a fallen log, northern goshawk came and sat for a moment in a spruce nearby. They are not very common to see. Perhaps it was hunting hazelhens, we saw two near the little swamp in the edge of the forest. Even little bugs couldn't spoil the feeling I get in the forest.

Then of course we found mushrooms, the two pictures below are Paxillus atrotomentosus in their typical habitat. These were new small mushrooms, we also found big and already too old mushrooms for dyeing. When they start to rot, they are no good for me. You cannot see the dark brown velvety leg of the mushrooms, until you take them to your hand. There is another quite similar and more common mushroom, Paxillus involutus, but the leg is very different and that mushrooms yields only beige colors to wool, not worth picking most of the time. I pick them only when I don't find anything else.


Löysin myös muutamia värjäysorakkaita, oranssiorakasta, Hydnellum aurantiacum, ja yhden mustaorakkaan, Phellodon niger, jonka päälle melkein astuin, ennenkuin huomasin sen. Nämä orakkaat piiloutuvat niin sammaleen sekaan, että vaikka yritän etsiä niitä sillä silmällä, niin varmasti paljon jää huomaamatta. Alla olevassa kuvassa mustaorakas kasvoi samassa rinteessä yläpuolisen kuvan samettijalan kanssa. Sen erottaa parhaiten muista samantyyppisitä orakkaista hiilenmustasta mallosta ja jalan sisuksesta ja tästä orakkasta olen saanut aiemmin parhaita sinisiä sävyjä. Tosin yhdellä ei vielä montaa grammaa lankaa värjätä, mutta ehkä ensi kerralla löydän niitä lisää.

In English
I found also some tooth fungi, I'm always keen on finding them, because they can give me bluish colors. So now I got Hydnellum auranticum mushrooms, and one Phellodon niger, in the picture below. I almost stepped on it before I noticed it, the tooth fungi hides themselves often in the moss, so you can see only the top of the cap, that is, if your eyes are sharp enough. I am sure there were lots more, which I just didn't find. This mushroom grew near the Paxillus atrotomentosus in the lower picture. You can identify Phellodon niger best from its coal black flesh, no other tooth fungi has the same colored flesh. I like this mushroom very much, because it has given me in the past best blue colors. Well, I cannot dye much with only one mushroom, but hopefully I find more later.

Tietysti löysin myös verihelttaseitikkejä, Cortinarius semisanguineus, kuva alempana.
In EnglishAnd naturally I found Cortinarius semisanguineus, their best season is just starting.

Lasipurkkeja kasvihuoneessa Jars in the greenhouse

Heinäkuussa, kun laitoin ensimmäisiä krappivärjäyksiä kasvihuoneeseen, laitoin myös pari lasipurkkia kokeeksi, väriaineita ja alunalla esipuretettua lankaa kerroksittain.
Molemmissa on poronjäkäliä, suorpursua ja jo aiemmin käytettyä krappia hiukan, vasemman puolisessa purkissa on pohjalla lisäksi ripaus kokenillia. Siinä purkissa keskellä oleva lanka on jo aiemmin vaalean harmaalle raparperilla värjättyä vaalean keltaista. Oikeanpuoleisessa purkissa on jäkälien lisäksi hiukan kuivattua samettijalkaa. Siellä oli myös yksi pieni vyyhti rautapuretettua lankaa.
Ensimmäisessä kuvassa langat ovat olleet purkissa pari tuntia, seuraavassa kolme päivää ja kuvasta näkee hyvin, miten kokenillin punainen alkaa levittäytymään.

In English

In July I did some experiments with cold dyeing in the greenhouse, mixing dyestuffs and alum premordanted yarn in big glass jars. In both jars there are reindeer lichen (Clandonia rangifera), marsh labrador tea (Rhododendron tomentosum) and some already used madder. In the left hand jar there is also a small amount of cochineal in the botton. In that jar the greenish skein in the middle was light grey yarn already dyed with rhubarb leaves.
In the jar right there is also a little dried mushrooms Paxillus atrotomentosus mixed with lichen and used madder. One small skein in that jar was mordanted with iron, rest were alum mordanted.

The first picture was taken after two hours and the second after three days. There you can see how cochineal red is spreading.


Seuraavassa kuvassa lasipurkit ovat olleet elokuun helteissä kasvihuoneessa jo kuukauden ja lankojen väri näyttää lupaavalta. Purkit saivat olla vielä tekeytymässä vielä toisenkin kuukauden, en vain ehtinyt ottaa lankoja pesuun. Kannet olivat tiiviisti kiinni, minkäänlaisia homeita ei muodostunut, mutta myöskään käymistä ei ollut.

In English

In the next picture the jars had been in the greenhouse for a month, in sunshine and the temperature had been near 30C in the daytime, nights a lot lower. They looked ready then, but I didn't have time to take the yarn and wash it, until two weeks ago, so the total dyeing time was a little over two months. Lids were tight, there was no mold, but there wasn't any fermenting either.Tässä sitten punaisemman purkin langat pestynä, väri on vaaleampi, mitä olisin kuvitellut. Suopursusta ei lähtenyt kuin hiukan keltaista, ehkä se olisi vaatinut keiton, jäkälävärejä ei näy ollenkaan, raparperilankaan värit olivat tarttuneet paremmin. Kokenillia olisi pitänyt olla enemmän eikä käytetystä krapista enää irronnut väriä juuri lainkaan. Väriaineita oli nähtävästi ihan liian vähän, mutta tietysti ihan kiva lopputulos näilläkin vähillä aineilla.

In English

Here are the yarns from redder jar, I have washed them now and the color is much lighter than I thought, nice though. There is only a little yellow from marsh labrador tea, I think that it would have required boiling, and the lichen color is also very weak. I should have used more cochineal and fresh madder, now I know next time. I like the rhubarb yarn, it took the colors better, the other two skeins are paler, but maybe someone will make a scarf or something out of them anyway.

Toisen purkin langat joutuvat vielä uudelleen värjäykseen, ainoastaan 50g rautapuretettua lankaa saa jäädä tuollaiseksi, se onkin minusta kiva. Sitä vaan on aika vähän yksinään. Ei uskoisi, että samasta purkista tuli noin erivärisiä lankoja. Punaiset kohdat ovat olleet kosketuksissa krapin kanssa, jäkäläväri on hyvin vaalea, samoin samettijalan kohdat.

In English

I am going to overdye the yarns from the other jar, only 50 grams of iron mordanted yarn took the color well, I like that one, but it is such a small skein. Next time I will use more iron mordanted yarn if I try someting like this again. Alum mordanted yarns are so pale, the red streaks in the one skein came from pieces of madder and I should have put more and fresh madder in the jar. Now I know

Helppo tapa värjätä kesällä, pitää vaan laittaa tarpeeksi väriaineita, sen nyt opin tästä.

In English

This is an easy way to dye in the summertime, just remember to put enough dyestuffs in the jar with yarn.

Villaa sukkalangaksi Wool for sockyarn

Tiistaina selvittelin villoja, jotka sitten lähetimme Pirtin kehräämöön. Kuvissa osa villoista. Villat oli jo kehruuvaiheessa puhdistettu roskista, joten lajittelin hiukan vain kiharuuden mukaan. Valkoisesta ja keskimmäisessä kuvassa olevasta harmaanmustasta tulee kolmisäikeistä sukkalankaa, johon kehräämössä lisätään vielä 10% nailonia, tätä mietin pitkään. Kaikki meidän muut lankamme ovat 100% suomenlampaan villaa, mutta lopulta päädyin nailonin lisäykseen, että sukkiin käytettävä lanka tulisi kestävämpää. Mitä mieltä olette, nailonia vai ei?

Sukkalankaan laitoin myös hiukan loivempikiharaista villaa, mitä normaaliin lankaamme. Se on hiukan karkeampaa, eli kuidun paksuus on suurempi. Sukkalangasta tulee aika ohutta toivottavasti kuitenkin, sellaista 3 puikoilla kudottavaa.

Vaalean beige normaali käsityölankamme on myös vähissä, joten valkoista ja alimman kuvan ruskeaa villaa lähti sitä varten lisäksi. Yhteensä tällä kertaa 40 kg, josta odotan saavani valmista lankaa takaisin kuukauden päästä 30 kilon luokkaa. Villa pestään kehräämössä kevyesti ( valkoisen villan kuvassa lika näkyy selvimmin) ennen kehruuta, siitä tulee vähän paino hävikkiä, ja myös kehruuvaiheessa hävikkiä on jonkin verran. Yleensä valmista lankaa tulee n65-70% villan painosta.

In English

Last tuesday I sorted out wool (some of them are in the pictures) and then we sent them to the spinnery, Pirtin kehräämö, where they will make yarn for us from this wool. White wool and the greyish/blackish wool (in the middle picture) are going to be 3-ply sockyarn, quite thin, hopefully something you can knit with 3mm needles, and I asked the spinnery to add 10% of nailon to the yarn to make it more durable. I have thought about this a lot and I am still not sure if that was a right decision, I mean to add nailon to the yarn. What do you think? All our other yarns are 100% from finnsheep, nothing added to that wool. I chose a little thicker and not so curly wool for the sockyarn, curlier wool is also finer and better for our normal yarn, suitable for scarves, hats, mittens and so on. I hope the coarser wool is also more durable.

We are also running out of our normal light beige yarn and I am now having more of that spun. Brown wool in the bottom picture is for that. It is mixed with white wool to get the beige color. I now sent 40kg of wool to the spinnery and I am expecting to get about 30kg of yarn back within a month. As you can see especially from the white wool, it is dirty, and they wash it lightly before spinning, also there is some weight loss in the spinning process, usually I get about 65-70% of yarn from the original weight of the wool.

Samettijalkavioletti Purple from Paxillus atrotomentosus

No niin, mikä pettymys!
Elokuussa purettamattomalle langalle saamani violetti ei kestä lainkaan valoa. Langanpätkät olivat reilun viikon kuistilla, sateelta suojassa, mutta auringossa, silloin kun sitä oli. Osa langoista oli peitettynä, kuvassa keskellä oleva alue, molemmissa päissä näkyy auringon vaikutus väriin. Oikeasti väri muuttui kellanvihreäksi, ei noin keltaiseksi kuin miltä kuvassa näyttää, mutta väriraja erottuu hyvin selvästi, ja nimenomaan ylhäältäpäin lukien ensimmäisessä, kolmannessa ja viidennessä langassa, jotka kaikki olivat purettamattomia, muissa langoissa oli alunapuretus, eivätkä ne olleet muuttuneet paljoakaan, hiukan kyllä vaalenneet nekin. Tässä testissä ei ollut rautapuretuksella saatavaa vihreää, joka kestää erinomaisesti valoa, siitä minulla on vuosien kokemus. Olisi tietysti pitänyt siitäkin laittaa pätkä tähän, mutta en tullut ajatelleksi.
Olisi mielenkiintoista tietää, mikä väriaine tuo violetti on ja miksi sen valonkesto on noin huono. Ja jos sitä voisi jotenkin saada paremmaksi. Pesussa värjäyksen jälkeen väri pysyi violettina ja huoneenvalossa säilytetyt varsinaiset violetit vyyhdit ovat pitäneet värinsä, toistaiseksi. Aion laittaa ne nyt jälkipuretukseen raudalla, ja niin saan niistä vihreitä, joiden väri säilyy. Tuo violetti olisi ollut vaan niin hieno väri!
Nämä minun värjäyksenihän ovat käsittelemättömälle lampaanvillalangalle, olisi myöskin mielenkiintoista tietää, säilyikö väri teollisesti käsitellyillä langoilla, joissa on mahdollisesti kemikaaleja, jotka voivat toimia puretusaineen tavoin.

In English
What a disappointment!
Purple yarns that I dyed on unmordanted yarn in August with mushroom Paxillus atrotomentosus didn't last at all in sunlight. They were washfast, but you can see in the picture what happened to the yarn I had in the porch, sheltered from rain but not from sun, for one week. The middle part of the yarn was covered and it kept its color, but in both ends you can see how sunlight changed the purple colors to yellowish green, they are really not so yellow as in the picture, more green, but there is a very definite color change. The first, third and fifth colors from the top were unmordanted, the other ones mordanted with alum, and the alum mordanted yarns changed only very little. The green color I get from this mushroom with iron mordant is very lightfast, I have years of experience with that, but I should have put some of that also to this test. I didn't think about that at the time.

It would be interesting to know what that purple dyestuff is chemically and why it has such a bad lightfastness, or if there is a way to improve its lightfastness. The purple skeins have kept their color inside the house, out of direct sunlight, but I am going to put them to iron afterbath to change the color to permanent green. I cannot sell colors that change like this purple. I guess this mushrooms needs more experiments if I want permanent purple from it. All tips how to do it would be appreciated.

Lauantai torilla Saturday at the market

Tavallisesti en ole lauantaisin torilla, vaan mieheni on silloin, mutta nyt hänelle tuli flunssa, joten minä olin myymässä. Ja onneksi, sillä nyt tapasin ihan elävänä blogiystäviä, Pian, jonka kanssa vaihdettiin pitkään kokemuksia värjäyksestä ja myös Pirkko ystävineen poikkesi kojulla. Olipa kiva tavata!
Paljon muitakin mukavia asiakkaita oli, lämpimät terveiset mm Saksaan ja Wisconsiniin.

In English
Usually I am not at the market on Saturdays, my husband is, but last week he had caught a flu and so I was at the market. Luckily so, because I met some of my blogfriends in flesh for the first time. With Pia I we changed dyeing experiences for quite a while, and also Pirkko with her friends stopped by my booth. She writes her knit blog also in English and French. It was so nice to meet you!
I met a lot of other nice people too, my best wishes to Germany and Wisconsin:)

Löyhkäsilokkaa Mushroom Telephora palmata

Olin tiistai-iltana metsässä katsomassa, josko löytäisin vanhalta löyhkäsilokkapaikaltani tämän vuotisia sieniä. Kävelin ja katselin maahan, jossain täällä niitä pitäisi olla.. ja sitten tuntui haju, löyhkäsilokka oli siellä sammalikossa piilossa. Ja kun löytää yhden, sitten huomaa, että tuolla onkin jo toinen.. ja tuolla.. ja tuolla. Paikka on rehevä kuusivaltainen rinne, jossa kasvaa sammaleen lisäksi heiniä, sinivuokkoa ja sudenmarjaa, löyhkikset olivat rinteen alaosassa, missä oli kosteinta. Sienet ovat aika pieniä ja puolet niistä on sammaleen joukossa, joten vain sienen yläosan haarat näkyvät, niitä ei helposti huomaa. Ylempi kuva on parin vuoden takaa, ja siinä olevat sienet ovat nuoria, alemmassa kuvassa on tiistainen saaliini, 3kg löyhkäsilokoita, jotka kaikki tulivat parin sadan metrin säteeltä. Nämä ovat jo aika vanhoja ja tummia sieniä, siksi löyhkäkin tuntui niin hyvin, minusta nuoret sienet eivät haise aluksi (huom. ennenkuin vasta autossa) niin paljoa kuin vanhat.
Muusasin puhdistetut sienet isoon lasipurkkiin ja kaadoin niiden päälle ammoniakilla terästettyä vettä (pH9) niin, että ne peittyivät. Sitten kansi tiiviisti kiinni. Seuraavana aamuna liemi oli jo mustaa, mutta purkki saa muhia ainakin pari viikkoa, ehkä pidempäänkin. Sitten keitän sienet ja värjään niillä tavalliseen tapaan aluna esipuretulla langalla, tällä määrällä saan ehkä 300g vaalean sinistä lankaa. Ainakin jos värjäys käyttäytyy niinkuin aiempina vuosina.
Jos olisin värjännyt suoraan nyt (vaikka amoniakkilisäyksenkin kanssa), todennäköisesti olisin saanut harmaata, joka olisi voinut hiukan vivahtaa sinertävään.
No, katsotaan, miten tässä käy myöhemmin.

In English

Tuesday night I went looking for these mushrooms, Telephora palmata. I had found them couple of years back and I went to the same place and at first couldn't see any mushrooms. Then I smelled them! The smell is really bad and distinctive, especially with older mushrooms (the young mushrooms don't smell so bad until you are in the car with them, THEN they smell, I can tell you). And sure enough, then I saw one.. and then another.. and another. They grow in forest with old spruce, moss, and also grasses. In the same place I can find liverleaf (Hepatica nobilis) growing wild and flowering in the spring. Anyway, the mushrooms are quite small and hard to find at first, half of them is buried in the moss, you can see only the upper half of the mushroom. The ones I found now were older mushrooms, in the lower picture, they are quite dark. The first picture is an older one, taken two years ago and there you can see what they look when they are young. I didn't have camera with me now in the forest.

I now found 3kg of mushrooms and if I had dyed with them straight away, they would have given me grey, maybe with a bluish shade, even with adding ammonia to the dyebath, but after previous years experience, I did the following: I crushed them in a big glass jar, poured water and a little ammonia over them, so that the pH was 9, and closed the jar tightly. I let them sit there at least for two weeks, maybe longer, before I boil them and dye normally with premordanted fiber and hopefully get 300grams of nice light blue, not as bright as with indigo, more a little greyish, but blue nevetherless. This is how I have gotten best colors out of these mushrooms before, so let's hope it works this time also. At least the liquid in the jar looks promisingly black now.

Samettijalkakokeiluja Experiments with Paxillus atrotomentosus

Olen jo aiemmin kuullut ja lukenut, että samettijalalla voi saada myös sinertäviä sävyjä, mutta en ole koskaan niitä saanut itse aiemmin perusreseptilläni. Kirjojen mukaan purettamattomalle langalle pitäisi tulla ruskeasta vihreään, riippuen kirjasta, alunalla tummaa violetista (Bessette, kuivatut sienet suhteessa 6:5 lankaan) oliivin harmaaseen. Raudalla purettaessa kaikki kirjat olivat yksimieleisiä siitä, että lopputulos on vihreä. Mikään kirja ei kerro lopputuloksen olevan purettamattomalla violetti, mitä kuitenkin olen nähnyt saadun. Lundmarkin ja Marklundin kirjanen Färga Garn med Svamp sanoo, että vahvassa väriliemessä (sama 6:5 kuin Bessettellä) saa tumman grafiitinharmaata/mustaa, jos sienet kiehuvat 60 min. Jos taas kiehumisaika on 30 min, lopputulos on enemmän sini/violetti/musta.

Nyt kun sieniä on aika paljon, tein parikin kokeilua tuoreilla sienillä. Ensimmäisessä murskasin 6kg tuoreita keski-ikäisiä sieniä, laitoin kattilaan vettä niin, että sienet juuri peittyivät ja nostin lämpötilan poreilevaksi. Annoin hautua hiljaisella lämmöllä 30 min. Sitten siivilöin liemen, jäähdytin sen. Väriliemen pH oli n5-6. Lisäsin liemeen 300g purettamatonta valkoista lankaa ja 10g alunapuretettua valkoista lankaa. Nostin lämmön nopeasti 80C ja 15 min kuluttua purettamattomat langat olivat selvästi violetin sävyisiä. Värjäyksen edetessä ne alkoivat harmaantua, joten 30 min värjäyksen jälkeen nostin langat narulle hapettumaan ja pesin ne sitten seuraavana aamuna. Lopputuloksena purettamaton oli vaalean violetinharmaa no 3 ja alunapuretettu sinertävänharmaan no 4, en kuitenkaan sanoisi niitä vielä violetiksi tai siniseksi. Jälkiliemellä värjäsin 300g lankaa rautapuretuksella normaali vihreäksi.

Keitin vielä samat sienet uudelleen, nyt kunnolla kiehuen ja reilun tunnin. Siivilöityyn väriliemeen laitoin 100g purettamatonta ja 50g alunapuretettua lankaa. Annoin niiden hautua täyden tunnin, koska lanka näytti aluksi vain harmaalta. Tuloksena oli purettamattoman vaalean vihreä no 5 ja alunapuretetun vihreä no 6, josta kuitenkin puuttui purettamattoman kellertävä vivahde. Kuvan langat ovat liian vaalean värisiä, oikeasti ne ovat selvästi vihertäviä. Tämän värjäyksen jälkeen liemi oli hyvin vaaleaa, enkä saanut siitä enää irti mitään väriä.

Sitten tein toisen kokeilun muuten samalla tavalla, mutta sieniä oli enemmän. Kun ensimmäisessä koevärjäyksessä tuoreita sieniä oli 2kg/100g lankaa, laitoin nyt 3kg/100g lankaa. Haudutin 30 min, siivilöin ja liemeen meni taas sekä purettamaton, että alunapuretettu valkoinen lanka. Langat olivat liemessä edelleen 30 min ja nyt purettamaton oli selvästi tummemman violetti no 2 ja alunapuretettu siniharmaa no 1. Kuvassa violetit värit näyttävät melko oikeilta, mutta siniharmaat ovat liian vaaleita. Vaikka olin huuhtonut puretetut langat omasta mielestäni huolellisesti ennen värjäystä, niistä kuitenkin irtosi alunaa hiukan purettamattomaan lankaan, näin luulisin, koska nähtävästi niihin kohtiin lankaa, mitkä koskivat toisaan, myös purettamattomaan tuli sinivihertäviä raitoja, niin vähän, että ne eivät näy kuvassa, mutta kuitenkin. Muuten en osaa selittää niitä raitoja, seuraavaksi pitäisi kokeilla pelkällä purettamattomalla.

Seuraavaksi langat menevät valonkestotestiin aurinkoon (jos sitä näkyy) kuistille.

Sienten kanssa lopputulos on aina hiukan mysteeri, varmaan vesi vaikuttaa, meillä se tulee omasta kaivosta, mutta sen mineraalikoostumusta ei ole koskaan tutkittu. Sitten ehkä sienten ikä ja kasvupaikka, ovatko ne tuoreita vai kuivattuja ja tietysti lankakin, onko se kokonaan käsittelemätöntä vai onko siinä jotain teollisia käsittelyjä. Niin erilaisia värejä eri ihmiset saavat samoista sienistä eli vaikka nyt kirjoitankin omia reseptejäni, se ei takaa, että jossain muualla tulos on sama.

Itse pidän eniten samettijalan rautapuretuksella saadusta vihreästä, mutta jos haluaa kokeilla nyt muita sävyjä, niin paljon!!! sieniä ja lyhyt keitto- ja värjäysaika, näillä eväin itse yritän uudestaan.

In English

I have read and heard that you can get bluish colors with mushroom Paxillus atrotomentosus, but I have never gotten them with my basic recipe. According to books I have, without mordant you can get different kinds of browns and greens, with alum mordant dark purple (Bessette, dried mushrooms ratio 6:5 to yarn) to olive grey. All books agree that with iron the color is green. No book says that you can get purple without mordants, but I have seen someone else get that. Lundmarks and Marklunds book Färga Garn med Svamp (Dye yarn with mushrooms) says that with strong dyebath (same ratio 6:5 as in Bessettes book) you can get dark grey/black when the mushrooms are boiled first for 60 minutes. If however the boiling time is 30 minutes, you can get more bluish/purplish black.

This year I have lots of mushrooms to dye with and so I decided to try to get bluish or purple colors from this mushroom. In my first experiment I crushed 6kg of fresh middleaged mushrooms, covered them with water and simmered them gently for 30 minutes. Then I strained the bath and measured the pH, it was 5-6. To the cool dyebath I added 300grams of unmordanted white yarn and 10grams of alummordanted white yarn.After 15 minutes the unmordanted yarns had a distictly purplish shade and after 30 minutes I took the yarns away from the bath, because they had started to turn more grey. I let them dry overnight outside, before I washed them next morning. The result was purplish grey (no 3) on unmordanted wool and bluish grey (no 4) on alum mordanted wool, I wouldn't call them purple or blue though.

With the afterbath I dyed 300grams of yarn green with iron mordant like I usually do.

I boiled the same mushrooms again, now vigorously for over an hour and put 100grams of unmordanted white yarn and 50 grams of alum mordanted white yarn to the bath. I let them simmer for an hour and got light yellowish green (no 5) on unmordanted yarn and more greyish green (no 6) (without the yellow shade) on alum mordanted yarn. The colors in the picture didn't come out right, they are too light. After this dyeing the bath was exhausted, its color was very translucent.

Then I did another experiment: like the first one, but when in the first one I had 2kg of fresh mushrooms to 100grams of yarn (20x weight of the fiber), I now had 3kg of fresh mushrooms to 100grams of yarn (30x weight of the fiber). I simmered the mushrooms gently for 30 minutes like before, strained the bath and put unmordanted and alum mordanted white yarn in it. They were in the bath in 80C for 30 minutes again and this time the unmordanted yarn was darker purplish (no 2) than before. The alum mordanted yarn was also darker greyish blue (no 1). The purple colors in the picture are about right, but the alum mordanted bluish colors look too grey, in reality there is a blue shade in them. Another thing you cannot see in the picture is that although I tried to rinse my alum mordanted yarns carefully prior to putting them to the dye bath, some alum must have leaked from them to the unmordanted yarns, because there were little greenish/bluish streaks in the purple yarn. I think that was where alum mordanted yarn had touched the unmordanted. Next I have to try with only unmordanted yarn.

I will now put samples of these yarns to the porch in sunlight (if sun comes out, it is cloudy and rainy now) to test the lightfastness. I will get back to that in couple of weeks.

It is always a little mystery what colors you can get from mushrooms, these were not exactly what the books said there would be. Propably the water effects the color, our water comes from our own well and we haven't tested its mineral content. Also where the mushrooms were growing, how old they were, were they fresh or dried (in Miriam Rices book it says that you get better colors from young mushrooms Paxillus atrotomentosus than from old ones and I have the same experience). And the yarn, whether it is untreated or if it is e.g. superwash-treated yarn. Anyway, I think from this experiment that how to try for purplish or bluish shades from this mushroom, you should have a lot!! of mushrooms and short boiling and dyeing times. And be prepared to disappointments, too. If you don't like the colors, you can always put the yarns to iron afterbasth for 15 minutes and get greens. I hope.

Suomeksi
Tässä jatkoa, valonkestotesten jälkeen:
No niin, mikä pettymys! Elokuussa purettamattomalle langalle saamani violetti ei kestä lainkaan valoa. Langanpätkät olivat reilun viikon kuistilla, sateelta suojassa, mutta auringossa, silloin kun sitä oli. Osa langoista oli peitettynä, kuvassa keskellä oleva alue, molemmissa päissä näkyy auringon vaikutus väriin. Oikeasti väri muuttui kellanvihreäksi, ei noin keltaiseksi kuin miltä kuvassa näyttää, mutta väriraja erottuu hyvin selvästi, ja nimenomaan ylhäältäpäin lukien ensimmäisessä, kolmannessa ja viidennessä langassa, jotka kaikki olivat purettamattomia, muissa langoissa oli alunapuretus, eivätkä ne olleet muuttuneet paljoakaan, hiukan kyllä vaalenneet nekin. Tässä testissä ei ollut rautapuretuksella saatavaa vihreää, joka kestää erinomaisesti valoa, siitä minulla on vuosien kokemus. Olisi tietysti pitänyt siitäkin laittaa pätkä tähän, mutta en tullut ajatelleksi. Olisi mielenkiintoista tietää, mikä väriaine tuo violetti on ja miksi sen valonkesto on noin huono. Ja jos sitä voisi jotenkin saada paremmaksi. Pesussa värjäyksen jälkeen väri pysyi violettina ja huoneenvalossa säilytetyt varsinaiset violetit vyyhdit ovat pitäneet värinsä, toistaiseksi. Aion laittaa ne nyt jälkipuretukseen raudalla, ja niin saan niistä vihreitä, joiden väri säilyy. Tuo violetti olisi ollut vaan niin hieno väri! Nämä minun värjäyksenihän ovat käsittelemättömälle lampaanvillalangalle, olisi myöskin mielenkiintoista tietää, säilyikö väri teollisesti käsitellyillä langoilla, joissa on mahdollisesti kemikaaleja, jotka voivat toimia puretusaineen tavoin.

In EnglishWhat a disappointment! Purple yarns that I dyed on unmordanted yarn in August with mushroom Paxillus atrotomentosus didn't last at all in sunlight. They were washfast, but you can see in the picture what happened to the yarn I had in the porch, sheltered from rain but not from sun, for one week. The middle part of the yarn was covered and it kept its color, but in both ends you can see how sunlight changed the purple colors to yellowish green, they are really not so yellow as in the picture, more green, but there is a very definite color change. The first, third and fifth colors from the top were unmordanted, the other ones mordanted with alum, and the alum mordanted yarns changed only very little. The green color I get from this mushroom with iron mordant is very lightfast, I have years of experience with that, but I should have put some of that also to this test. I didn't think about that at the time. It would be interesting to know what that purple dyestuff is chemically and why it has such a bad lightfastness, or if there is a way to improve its lightfastness. The purple skeins have kept their color inside the house, out of direct sunlight, but I am going to put them to iron afterbath to change the color to permanent green. I cannot sell colors that change like this purple. I guess this mushrooms needs more experiments if I want permanent purple from it. All tips how to do it would be appreciated.

Suomenlampaasta About Finnsheep

Suomenlammasyhdistyksellä on hyvät kotisivut http://www.finnsheep.fi/index.html , joilla on paljon tietoa sekä lampaasta itsestään että sen villasta. Vaikka meillä ei enää itsellä olekaan lampaita, ostan villan lampureilta, joilla on puhdasta suomenlammasta ja teetän langaksi, näin voin olla varma, että villa on juuri suomenlampaasta. Sen lisäksi, että sen villa on mielestäni parempaa/pehmeämpää kuin risteytyslampaiden haluan tukea puhtaiden suomenlammaskatraiden pitäjiä, heitä on enää murto-osa siitä mitä oli 15 vuotta sitten.

In English

Finnsheep Association has good web site http://www.finnsheep.fi/english/index.html .
There is a lot of information about sheep itself and also of its wool. Even though we don't have our own sheep any more, I buy wool from farms that have only pure Finnsheep, not crosses with other breeds. This way I can be sure that the wool is pure Finnsheep wool. Besides that I think Finnsheep wool is better/softer than crosswool, I want to support farmers who still have only Finnsheep. There are a lot less pure Finnsheep left in Finland than 15 years ago.

Tunnustus Nice matters Award

Sain tällaisen tunnustuksen Pialta http://minimimmi.blogspot.com/, joka myös värjää lankoja. Kiitos! Ehdin lukea niin vähän muiden blogeja, että en osaa suoralta kädeltä antaa sitä edelleen, mutta varmasti jossain vaiheessa:)

Olen purettanut ja pessyt lankaa joka päivä, ollut torilla ja sieniä on taas kuivuri täynnä, ei tosin omia keräämiä, mutta mukavaa silti, että varastot täyttyvät. Olen selvästi pieni hamsteri.
Värjäysorakkaitakin on luvassa.

Krappilankoja värjääntyy kasvihuoneessa edelleen, ensimmäisiä jälkivärejä en saanut kuvattua, mutta kohta pitää ottaa toiset satsit pois värjääntymästä, sitten lupaan kuvata kaikki. Hienoja värejä sieltä tulee. Sain yhden uuden mustan astiankin, joten nyt värjäyksiä on neljässä saavissa.

Ja tietysti sienivärjäyksiä on koko ajan mielessä.

In English

I got this award from Pia, who also dyes yarn. Thanks Pia!

Right now I have so little time to read other blogs, that I don't know who to give it to, but later I am sure I will pass it along, there are so many nice blogs and people out there.

I have washed yarn, mordanted it so I can dye more and been at the market. I have also my dryer for plants (what might be the correct word for it in English?) full of mushrooms drying for later use, I think I am like a little squirrel collecting nuts (in this case, mushrooms) for the winter. Exept that my friends collect most of them for me, but anyway I am so happy that when the mushroom season is over (at least for more than a month left of it, if we are lucky, two months) I will have enough until the next fall.

I have still madder yarns in the green house, now 4 big pots full of yarn (I got a new big black pot last week), all becoming beautifully red, some afterbaths also more orange. I will post pictures of them later when I get them all washed and dry, maybe next week. And of course mushroom colors:)

Tekemättömiä värjäyksiä Plants I should have dyed with

Puutarha on täynnä kasveja, joita olisi pitänyt ehtiä kerätä väripataan: puitten lehtiä, rikkaruohoja ja kasveja kukkapenkeistä. Nytkin padassa on kokenillilankoja tulossa lisää, kukat saavat jäädä edelleen.
Yksi, jolla minun piti tänä kesänä värjätä, on luonnonvarainen kultapiisku, Solidago virgaurea, jota meillä kasvaa pientareiden lisäksi kukkapenkissä. Siellä siitä tulee paljon muhkeampi kuin luonnossa, tosin väriaineiden määrästä en osaa sanoa. Joskus olen kuullut, että mitä huonommissa oloissa kasvit kasvavat, sitä suurempi on väriainepitoisuus. No, sen kukinta on nyt ohi, kanadanpiiskujen kukinta sen sijaan on vasta syyskuussa, joten ehkäpä sitten niillä ehdin värjätä. Ylemmässä kuvassa kultapiiskua lähempää ja alemmassa muiden perennojen seassa, siis se keltainen on kaikki kultapiiskua. Hmm, taitaa siellä näkyä myös yksi pietaryrtti. Muitakin värikasveja olisi ollut kerättävissä heinäkuussa, jolloin kuva on otettu: valkoinen tummatulikukka (Verbascum nigrum 'Album') olisi ollut hyvä, sillä värjäsin vuosi sitten ja sain lämmintä keltaista, jonka pitäisi olla aika kestävää, sehän sisältää luteoliinia. Sitä kasvaa meillä monessa paikassa, koska se siementää joskus liiankin runsaasti, mutta tässä tapauksessa se on vain hyvä, tulee lisää värikasveja ihan itsekseen. Siniset ovat idänhurtanminttua (Nepeta transcaucasica), sillä en ole kokeillut värjätä, mutta alakulmassa näkyy tarhakäenkaalia (Oxalis corniculata), se punalehtinen, jolla olen kerran kokeillut saaden kyllä sinipunertavaa, joka haalistui aika nopeasti. Lisäkokeiluja on pitänyt tehdä joka vuosi, mutta niin se aika vaan menee. Tämäkin kasvi siementää eli sitä kyllä löytyy joka vuosi uudelleen.

In English

My garden is full of flowers that I was going to use for dyeing (not to mention tree leaves and weeds), now their flowering is over and it is too late for some of them. This year I mean, perennials are so good because they come up every year. Right now there is cochineal again in the pot and flower dyeing must still wait.

One flower I was going to dye with was Goldenrod (Solidago virgaurea) which grows in the wild here, but I also have it in my flowerbeds, where it becomes much bigger and flowers more than on the roadsides. I have heard somewhere that the dye content is smaller when plants grow in good soil rather than in poor dry soil, but plants are so much easier to pick from flowerbed and they are bigger, so maybe that makes it up a little bit. The picture of it is in the upper picture, but also all the yellow in the lower picture are goldenrod (hmm, there seems to be also one tansy in the lower picture). In the spring I was going to dig it up, but then I thought that I will let it flower and use it in the dyepot... I never had time. This is so typical of me, I think I can do much more than I really have time to. But anyway, I like it and there is always next year. And in September another kind of Goldenrod flowers here, Solidago canadensis, so maybe I will then have time to use that.

Other flowers in the picture, that I was going to use (and they are still flowering, so it is not totally late) are black mulleins (Verbascum nigrum 'Album'). I have dyed with them last year and they give good warm yellow with alum, which is quite lightfast also, mulleins contain luteolin as their dyestuff. The trouble, with these is that, they look so good when flowering, I have hard time cutting them to the dyepot. And after flowering, they don't give so much color any more. Luckily, they seed around, maybe too much, but I can always use extra seedlings in the dyepot.

In the picture there are also blue Nepeta transcaucasica and red phlox, which I haven't tried for dyeing, but in the left corner in the bottom of the picture there is another dyeplant, red leaved creeping oxalis (Oxalis corniculata). I have once dyed with it and got purplish blue, but that color faded quite soon. Every year I have been meaning to try with it again and maybe get better fast color from it, but... It also seeds itself so much, I will have it available every year, I won't propably never get rid of it even if I wanted.