Colors from Hedge bedstraw Paimenmataravärit

Mataroiden juurilla värjäykseen on aika vähän reseptejä kirjoissa. Yleensä käsketään käyttämään saman verran kuivia juuria kuin lankaakin, poikkeuksena Jenny Deanin Wild Color, jonka mukaan voimakkaaseen punaiseen tarvitaan juuria neljä kertaa langan paino. Mataroiden juurissa on samoja väriaineita kuin krapin juurissa. Krapissa kuitenkin on eniten alitsariinia, jota mataroissa on hyvin vähän, ja mataroiden tärkeimmät väriaineet ovat purpuriini ja pseudopurpuriini (Cardon), erilaisia antrakinoneja mataroista on löydetty neljätoista, paimenmatarassa näitä on kahtatoista erilaista.

Olen kerran aiemmin värjännyt ahomataran juurilla keittäen ne enkä saanut silloin punaista vaan ennemminkin ruskeaa, joten värjäsin nyt samalla menetelmällä, miten saan krapista parhaat punaiset.

Kaadoin pilkottujen juurtenpalojen päälle kiehuvaa vettä, ja jätin seisomaan neljäksi päiväksi. Itse asiassa odotin, että liemi alkaisi käydä kuten krappiliemi, mutta näin ei tapahtunut, ehkä sisällä oleva 20 astetta oli liian vähän. Joka tapauksessa liemi muuttui kauniin punaiseksi. Siivilöin liemen, ja lisäsin uutta kiehuvaa vettä päälle ja annoin taas seistä huoneenlämmössä neljä päivää, jonka jälkeen yhdistin liemet ja jätin juurenpalat liemeen. Lisäsin 20g alunalla ja viinikivellä esipuretettua lankaa liemeen ja nostin lämmön hitaasti (tunnin kuluessa) 60-65C, annoin sen olla kolme tuntia siinä, ja käänsin lämmön pois, jonka jälkeen langat saivat vielä jäähtyä liemessä seuravaan päivään. Kääntelin lankoja värjäyksen aikana niin, että väri tarttui tasaisesti. Pidin juurenpalat liemessä, koska niistä irtoaa lisää väriainetta värjäyksen aikanakin sitä mukaa kun osa imeytyy lankoihin. Toisin kuin sileät krapinpalat, mataroiden kiemuraiset pienet juuret takertuivat lankaan, juuret olisi pitänyt saada pilkottua vielä pienemmiksi taikka sitten juurten olisi pitänyt olla verkkopussissa liemessä. Isommassa lankamäärässä roskien nyppiminen langasta olisi ollut hankalaa.

Juuria oli siis

A. vuosi sitten heinäkuun alussa kerättynä ja kuivattuna säilytettyjä 21g

B. nyt toukokuun alussa kerätty, tuoreena sen paino oli 70g, ja kahden päivän kuivauksen jälkeen paino oli laskenut 45g:aan. Silmämääräisesti juuria oli saman verran ja oletin, että pidempi kuivatus olisi laskenut nyt kerättyjen juurten painon lähelle viime vuotisten painoa. Molemmissa oli nostettu yksi kasvi, jonka iästä ei ollut tietoa, koska ne olivat villejä. B oli luultavasti nuorempi kasvi kuin A. Myös kasvupaikka oli eri, vaikka molemmat kasvoivat pihassamme. Liotus ja värjäys tapahtui molemmilla samalla tavalla ja lankamäärä oli sama ja samasta puretuserästä.

Väriliemi oli ihan saman värinen kummassakin värjäyksessä, ja siksi olinkin hyvin hämmästynyt, kun vanhemmista juurista A tuli väriksi kaunis vaaleahko korallinpunainen (ylempi lanka)ja B:stä vaalea kellanoranssi (alempi lanka)!

Mistä sitten ero johtui, ainakin krapista löytyy kirjallisuudesta tietoa, että se pitää kuivattaa ja säilyttää jonkin aikaa ennen käyttöä, vaikka netistä olen kyllä lukenut, että tuoreillakin juurilla on saatu ihan hyviä värejä krapilla. Tämän kokemuksen perusteella luulen, että mataroilla kuivaus ja säilytys muuttaa niissä olevia väriaineita ja se kannattaa, tosin ero voi tietysti johtua kasvupaikastakin tai juurten iästä. Nyt minulla on paimenmataraa kasvamassa krappipenkissä joten jatkossa ainakin kasvupaikka on sama:)

Lisäksi seuraavan kerran noudatan Jenny Deanin ohjetta jonka mukaan juuria pitää olla enemmän, neljä kertaa langan paino, näin uskon väristäkin tulevan voimakkaamman. En yhtään ihmettele krapin käytön yleisyyttä jo ammoisina aikoina, sen väripitoisuus on paljon parempi juurten määrään nähden, mutta kyllä tuo korallinpunainenkin on hyvin kaunis väri.

IN ENGLISH

There are not very many recipes for dyeing with bedstraws in books. In most books recipes are quite superficial and use equal amount of roots to yarn, the exception is Jenny Dean's Wild Color which says four parts roots to one part yarn to achieve dark red.

Bedstraws contain the same dyestuffs as madder, the difference is that the main colorant in madder is alizarin and bedstraws contain only a small amount of alizarin and mostly purpurin and pseudopurpurin (Cardon). In bedstraws there are 14 different anthraquinone dyestuffs, and 12 of them are found in hedge bedstraw.

I have dyed once before with bedstraws and didn't get red, but dull brown boiling the roots, so now I decided to use the method that works best for me with madder.

I poured boiling water to the dry root pieces, and let them soak in room temperature (20C) for four days. I expected them to start to ferment, like madder, but they didn't (perhaps the temperature was too low). Anyway, the liquid turned slowly to nice red. I strained it, saved the liquid and poured fresh boiling water over the roots and let them soak for four more days. After that I combined the extractions with the roots still in the bath and added 20grams of mordanted (alum and cream of tartar) yarn to the bath. I raised the temperature slowly (during one hour) to 60-65C and kept it there for three hours, and then turned the heat off and let the yarns cool in the bath until next day. I kept the root pieces in the bath, because when the yarns soak up the color the more dye dissolves from the roots. Unlike pieces of madder which are smooth, small curly bedstraw roots stuck to the yarn, I should have cut them even smaller or kept them in a bad in the bath. From the bigger amount of yarn, the cleaning would have been difficult afterwards.

I had two kinds of roots:

A. were dug up year ago last July, and washed and dried, there were 21grams of the roots

B. were dug up in the beginning of this May and washed. When they were fresh the weight was 70grams but after drying them for two days the weight had dropped to 45grams and I suspect that if I had dried them properly they would have weighted about the same as A. At least both amounts looked about the same. Both roots were from one plant, but I don't know the exact age of the plants because they were growing wild. Propably A was older plant than B. Also the place were they grew was different even though both were from my garden. Soaking and dyeing were done the same way and the yarns came from the same mordanting lot.

Both dyebaths were nice red, so I was very surprised to see that A produced nice coral red (upper yarn in the picture) while B was disappointingly light orange Bottom yarn in the picture).

So, where the different result came from? At least in the litterature it is said that madder should be dried and stored for months before using, but I have read in the internet that people have gotten good reds from fresh madder. Based on this experiment, I would store dried hedge bedstraw roots for several months before using them, because storing might change something in the dyestuffs, but of course age of the plants or the soil could be the reason for different results also. Now I have hedge bedstraw growing in my madder bed so at least the soil is the same next time:)

Also next time I am going to follow Jenny Dean's advise and use more roots/yarn to get stronger red, even though the coral red is very nice, too. It is no wonder madder was preferred over hedgestraws even in ancient times, it yields much more color from the same amount of roots.