Merry Christmas

New book Uusi kirja

Tänäkin jouluna minulle tuli mukavaa värjäyslukemista: sain lahjaksi Jenny Deanin uusimman värjäyskirjan Colours from Nature, enkä tietenkään malttanut säästää sitä jouluksi vaan aloin heti selata ja lukea sitä:) Se on 100 sivua paksu ja melkein täysin tekstiä, ja mikä parasta, hänen omia kokemuksiaan,vain värinäytteistä on kuvia eli täyttä asiaa. Se tuntuu hyvältä perusteokselta aloittelijalle, mutta kyllä minäkin sieltä heti löysin uusia vinkkejä, ja toisaalta vahvistusta omille tavoilleni tehdä asioita. Suosittelen, varsinkin kun sitä saa tilata mielestäni melko edullisesti häneltä itseltään, täältä.
Jenny Dean on myös alkanut kirjoittaa blogia värjäyksestä, sitä kannattaa ehdottomasti seurata!

In English
My Christmas strated early again this year. I got a very nice dye-related present: Jenny Dean's latest book about natural dyeing, Colours from Nature. Of course I had to start reading it straght away, I just couldn't save it until after Christmas:)
It is 100 pages all writing, there are pictures of only color samples, so I think it is a very solid package of anything you need to know about natural dyeing, and best of all, it all comes from her own experiences. It is a good book for a beginner, but also I found new things from it. I recommend it, and you can order it straight from her here. She also keeps a blog about natural dyeing, a must-read for any natural dyer!

Color from spruce cones Kuusenkäpyväriä

Kuusenkävyillä värjäyksestä on reseptejä Terttu Hassin kirjassa ja myös Alina Hellenin Kotivärjäyskirjassa vuodelta 1919. Käpyjen pitäisi olla ylivuotisia, niitä pitää keittää pitkään ja niistä saisi alunalla purettamalla himmeänpunaisenkeltaista Hellenin mukaan. En ole nähnyt mainintoja ulkomaisessa värikirjallisuudessa käpyjen käytöstä värjäyksessä, joten mitään tietoa niiden sisältämistä väriaineista en löytänyt.

In English

There are recipes in Finnish dye litterature about dyeing with spruce (Picea abies) cones, in Terttu Hassis book from 1977 and Alina Hellens book from 1919. The cones should be old, at least one year, and boiling them for several hours and using alum as mordant they should give reddish yellow mat color. I haven't seen spruce cones mentioned in other dye litterature, and I couldn't find out what the dyestuff would be.

Viime talvena keräsin ämpärillisen käpyjä (2kg) ison kuusen alta, ja kun epäilin, että kävyt eivät olisi olleet tarpeeksi vanhoja, ajattelin vanhettaa niitä lisää ämpärissä ennen värjäystä. No, kaikenlaista tekemistä oli ja vasta keväällä sain pilkottua kävyt ja laitoin ne veteen likoamaan. Pilkkominen ei sitten ollutkaan mitään ihan helppoa, kävyn ydin oli vielä tosi kovaa, mutta oksasaksilla ne menivät palasiksi. Kesällä siirsin likoavat kävyt kasvihuoneeseen ja lisäsin veteen hiukan tuhkalipeää, ajattelin että jospa emäksinen liemi irrottaisi paremmin väriä. Kesäkin sitten meni.. ja syksy.. ja vasta marraskuussa sain keitettyä lionneita käpyjä. Liemi oli punaruskeaa ja hauduttelin käpyjä kahtena päivänä hiljaisella tulella useita tunteja, liemen pH oli neutraali tässä vaiheessa. Liemen väri muuttui oikein kauniiksi hyvin tumman punaruskeaksi.

Siivilöin kävyt pois ja lisäsin liemeen 120g valkoista alunalla ja viinikivellä esipuretettua lankaa ja haudutin niitä väriliemessä kolmisen tuntia, lisäksi langat vielä jäähtyivät liemessä yön yli. Väriliemi oli edelleen kauniin tummaa, mutta väri ei ollut tarttunut lankaan kuin melko vaaleana. Lisäksi väriä lähti vielä jonkun verran pesussa ennenkuin lopullinen väri jäi jäljelle: tavallaan kaunis vaalean hohtava kellertävä beige, ehkä siinä voi nähdä hyvällä mielikuvituksella myös punerrusta, mutta pieni pettymys, niinkuin minulle on ennenkin käynyt näiden puuvärien kanssa. Liemi on tummaa, mutta väri ei tartu lankaan. Alla olevassa kuvassa valkonen lanka on vierellä vertailuna.

Liotusaika oli nyt ainakin riittävän pitkä :-), ja itse asiassa kaadoin väriliemen takaisin samojen käpyjen päälle. Ehkä kokeilen uudestaan joulun jälkeen. Olen myös lukenut Sandra Rude'n ohjeita, että värit irtoaisivat puuaineesta paremmin alkoholiliotuksella, mutta käpyjen peittämiseksi Sinolilla sitä olisi kulunut aika paljon eli ei ihan halpaa puuhaa. Pieni kokeilu voisi kyllä olla paikallaan.

In English

Last winter I collected a bucketful of spruce cones (2kilos) from under a big old spruce near us. I suspected that the cones were not old enough and s0 I thought to let them age more before dyeing with them. Well, all things got in the way and it wasn't until spring when I got around to cutting them up and putting them to water to soak. Cutting wasn't so easy, the core of the cone was very hard. In the summer I put the soaking cones to the greenhouse, where it was warmer, and added some woodash lye to the bucket, hoping that maybe the high pH would help releasing the dye.

Summer went... and autumn.. and finally in November I took the soaking cones and started to boil them. The liquid was then nice reddish brown and after simmering for several hours in two days, the liquid had turned to dark reddish brown. The pH was neutral at this point.

I strained the bath and added 120grams of white premordanted wool (alum and CtT) and simmered them for three hours, then let them cool in the dyebath overnight. The bath was still very dark color, but the yarns were much lighter color, which became even lighter after washing:( The final color is kind of nice light shining beige, but beige nevetherless. With good imagination you can see some reddish in it. It is a disappointment to me, like most of the colors from woods have been. The baths are very dark and sometimes reddish, but I can't get that color to attach to the yarn.

In the picture below there is also a natural white for comparison.

The time these cones had been soaking was long enough :-), and I even poured now the used dyebath back over the cones and let them soak even more. Maybe I'll try again after Christmas.

I have read from Sandra Rudes' web pages that dyes from woods would be better extracted with alcohol. Covering this much cones with even rubbing alcohol would be expensive, but perhaps I could eperiment with a smaller amount:)

Blue scarf Sininen huivi

Olen tehnyt näitä tällaisia huiveja, 39 silmukkaa, kolmosen puikoilla ja keskellä kuuden silmukan palmikko (en voi sanoa keksineeni itse mallia, se on niin yksinkertainen, että varmasti tällaisia on tehty iät ajat). Tämä langan värit on jo kehruuvaiheessa tehty liukuviksi, siis oli alunperin lampaan harmaa, ja olen sen värjäänyt indigolla. Muutamia vyyhtejä lankaa on nyt nettikaupassa. 150g vyyhdistä tulee minun käsialallani n 160cm pitkä huivi.

In English
I have knitted this kind of long scarves for Christmas, 39 sts, needles no 3mm and the cable in the middle is 6 sts wide (this is so simple design, that I am sure it has been used already ages ago, so it is not my design). I had a little natural grey self-striped yarn, the stripes were made already in spinning, mixing white and black sheep wool, so that the color changed from light grey to darker grey. I have dyed this yarn with indigo, so that the color is now greyish blue, very nice to my eye:) I have some skeins of this yarn now in my shop and from 150 gram skein I made a scarf 160cm long.

New mittens Uudet lapaset

Kevääseen on vielä pitkä matka, mutta kukkia voi ajatella myös neuloessa:)
Tässä uusia äitini lapasmalleja, joista on nyt tarvikepaketit myös nettikaupassani.
Oikeanpuoleinen on nimeltään Kellot, muistoja kesäisestä kukkaniitystä tai tienpenkan kissankelloista. Kellojen sininen on värjätty väritattarella (japanilainen indigo) ja vihreä samettijaloilla.
Vasemmanpuolimmaisen inspiraationa ovat olleet aikaisin toukokuussa puutarhassa kukkivat palloesikot. Vihreä lapasissa on värjätty edelleen samettijaloilla, kahta erilaista vihreää ja kukkien väri kokenillilla. Lapasten nimi on Palloesikko.

In English
It is still many months before spring comes, but I can think of flowers even when knitting:)
Here are my mothers new mittens, and there are also kits for them in my shop.
The on on the right is called Bellflowers, I think of summer meadows when looking at them, or harebells (Campanula rotundifolia) growing by little roads. The blue in the flowers is dyed with japanese indigo and green with mushroom Tapinella atrotomentosa.
The inspiration for the other mittens has been Drumstick primroses (Primula denticulata) that are growing in the garden, they are one of the first primroses that flower in the spring. There are two greens, both dyed with mushroom Tapinella atrotomentosa and the color of the flowers is dyed with cochineal. The name of these mittens is just Primroses.

If you want to get your order outside Europe before Christmas in Economy mail, they have to be sent at the latest Monday Dec 1st and I recommend the same to Europe, even though Finnish mail says that Dec 8th is the last day to send mail to Europe in Economy mail.

Sheep wool Lampaan villaa

Lampaiden syksyinen kerintäkausi on taas ohi ja olemme hakeneet villaa tuttaviltamme Kiskosta. Olen lajitellut osan villasta myytäväksi pelkästään villana kehrääjille.

Tämä villa on kiiltävää, pehmeää, kiharaa ja roskatonta, 7-9cm pitkää ja tapulit erottuvat siinä hyvin. Villan hienous on 54, villakiharoita on 3 cm matkalla keskimäärin 6-7.
Yllä oleva villa on suoraan lampaasta, sitä ei ole pesty ja siinä on tallella kaikki villarasva ja lampaan haju:)
Osan villasta pesin hellävaroen, joten se ei ole niin rasvaista, kuva alapuolella. Vaikka yritin olla varovainen villakuidut tarttuvat pesussa hiukan toisiinsa, mutta karstatessa irtoavat hyvin.
Näitä kaikkia villoja on pieni erä nyt myytävänä kaupassani.


In English
The shearing of the sheep is now over for this autumn, and we have gotten finnsheep wool from our friends. I have sorted out some of the wool to be sold for spinners.

This wool is lustrous, soft, curly and clean from all vegetable matter. It is about 7-9cm (little over 3 inches) and there are good distinct and tapering staples. It's fineness is about 25-26 micron, there are 6-7 wool crimps in 3 cm (little over 1 inch). The wool above is straight from the sheep, so there is a lot of lanolin in the wool, and the smell of sheep.
I washed gently part of the wool, so there is quite not so much of lanolin in that wool and the fibres stuck together a little.
I have now all these wools in my shop.

Myös ruskeaa villaa on pieni määrä. Villan tapuleiden kärjet ovat haalistuneet auringossa kesän aikana (niinkuin hiuksetkin tekevät), myös villan värissä on eroja.


In English
Here is natural brown Finnsheep wool. The color in the tips of the staples has faded from dark brown to light beige during summer (sheepwool does this like your hair in sun). There are different shades also in the darker brown.

I have new mittens almost ready, so I think there will be two new kits in the shop next week-end:)

Uudet lapaset ovat loppusuoralla, ensi viikonloppuna on varmaan kaupassa kaksi uutta pakettia:)

Seven facts about me Seitsemän seikkaa minusta

Helen had tagged me yesterday, I am very flattered, I really am:-), but awards and this kind of things are very difficult for me, because I read regularly very few other blogs, and nominating seven more is impossible for me. When I have time I do read blogs occasionally, especially knitting blogs through Ravelry and some dyeblogs. I hope there were be more blogs about natural dyeing, now the ones I read are the ones Helen had already tagged. I know there are thousands of wonderful blogs in the world, perhaps I will find time to read them sometime.

So now I'll just write seven things about me, I hope you are not very mad at me for breaking the chain.

1. In high school I always knitted in class:)
2. I was an exchange student in 1973-74 living in Constantine, Michigan, United States.
3. I have worked as an animal keeper in Helsinki Zoo for 13 years.
4. I am very nervous about performing in public or teaching class, that's why I don't do those things and why I like this blogging thing:)
5. Spring is my favourite time of year, early morning in the forest or by the lake watching the birds.. I have a little hermit in me.
6. My favourite hobby is growing plants: perennials and even trees and roses from seed. To get them to germinate, imagining how they are going to look and see them grow is so very satisfying... but that is also why my garden is a mess and never tidy! I am a plant collector and not a gardener. Last summer I counted 764 different perennial plants, shrub roses and other different species in my garden, most of which I have grown from seed or cutting or exchanged with other plant collectors, and some are still very small, like the two year old rhododendrons I have grown from seed. I'm looking forward to the time when they are big and besides being wonderful evergreen shrubs, they can be used for dyeing:)

7. I am an optimist:) I try to find the good things in everything.

When growing plants this is a necessity: this year there are really a lot of moles in the garden, but instead of thinking of eaten plants in the spring, I hope the tawny owl living near us has now enough moles to eat to grow baby owls like couple of years back. It was such an experience to see and hear the babies beg for food from their parents at nights in June.

Eilen Helen oli merkinnyt minut "tag"illa. Olen oikeasti hyvin kiitollinen huomionosoituksista, mutta tällaiset palkinnot ovat niin hankalia minulle, kun en lue säännöllisesti monia blogeja:( Tagin antaminen eteenpäin on minulle mahdotonta, vaikka ihania blogeja olisi varmasti nettiavaruudessa vaikka kuinka paljon. Ehkä minulla on joskus aikaa lukea niitä enemmän.

Niinpä luettelen nyt vain seitsemän asiaa itsestäni tagin sääntöjen mukaan, ja toivon, että ette olisi kovin vihaisia, kun en jatka ketjua.

1. Lukiossa minulla oli aina jokin kudin tunnilla:)

2. Olin vaihto-oppilaana Yhdysvalloissa 1973-74 Michiganissa

3. Olen ollut 13 vuotta eläintenhoitajana Korkeasaaressa

4. Jännitän esiintymistä ja kurssien pitämistä, siksipä vältänkin niitä ja tämä bloggaus on niin mukavaa:)

5. Kevät on lempivuodenaikani, aikainen aamu metsässä tai järven rannalla katsellen ja kuunnellen lintuja.. minussa elää pieni erakko.

6. Lempiharrastukseni on kasvien kasvattaminen siemestä: perennojen, jopa puiden ja ruusujen. Antaa todella paljon tyydytystä saada kasvit itämään, miettiä millaisia niistä joskus tulee ja sitten katsoa kasvua vuosien kuluessa... mutta siksipä toisaalta puutarhani on yhtä sekasotkua:) Olen kasvifriikki enkä puutarhanhoitaja. Viime kesänä laskin, että puutarhassani on 764 erilaista perennaa, ruusua ja muuta monivuotista puskaa, osa tietysti vielä pieniä, niinkuin kaksi vuotta vanhat rodojen taimet. Odotan aikaa, jolloin rodoni ovat isoja hienoja ikivihreitä puskia, lisäksi niiden lehtiä voisi käyttää värjäykseen:) Suurin osa kasveistani on kasvatettu siemenestä tai pistokkaasta, osa on ihania vaihtareita muilta kasviharrastajilta.

7. Olen optimisti, mitäpä muuta voisinkaan olla kasvieni kanssa. Yritän löytää positiiviset puolet asioissa: tänä vuonna puutarhassa on todella paljon myyriä, mutta sen sijaan että surisin talven aikana syötyjä kasveja, yritän ajatellla lähistöllä asuvaa lehtopöllöä. Jos myyräkannat eivät romahda ennen kevättä, sillä on nyt paljon ruokaa kasvattaa poikasia niinkuin pari vuotta sitten. Pöllönpoikasten seuraaminen alkukesän koivikossa on jotain tosi ihanaa!

Memories of late summer Loppukesän värjäysmuistoja

Kanadanpiiskut (Solidago canadensis) mainitaan hyväksi keltaisen värin lähteeksi. Piiskuja on käytetty värjäykseen Euroopassakin jo 1700-luvun lopulla ja niiden värjäysominaisuuksia ja viljelyä on tutkittu paljon 1990-luvun lopulla Saksassa ja Ranskassa. Piiskujen sisältämiä väriaineita ovat mm quercetin ja erityisen tärkeä isoquercitrin, joka Cardonin mukaan on luteoliinin lisäksi yksi kestävimpiä keltaisen värin lähteitä. Quercitriniä on piiskujen lisäksi myös mm mustatammen kuoressa (black oak bark), mulperipuun (Morus alban) lehdissä ja kanervakasveissa (Caluna vulgaris).Ensin mainittu quercetin on taas hyvin yleinen monissa kasveissa ja heikompi valonkestoltaan.

In English
Canadian goldenrods (Solidago canadensis) are mentioned in dye litterature to be a good source of yellow color. Goldenrods have been used for dyeing even in Europe since the end of 1800th century and their dyeing properties and cultivation has been studied in Germany and France in the end of 1990s. Some of the dyestuffs in goldenrods are quercetin and most importantly isoquercitrin, which according to Cardon is one of the most lightfast yellow dyestuff besides luteolin. Besides goldenrod quercitrin is found in black oak bark, leaves of mulberry (Morus alba) and in heathers (Calluna vulgaris). Quercetin,which is found in many common plants, is not so good when it comes to lightfastness.

Minulla kasvaa äidiltäni saamaani vanhaa piiskua, josta en ole varma onko se kanadanpiiskua vaiko isopiiskua (Solidago gigantea), johon sen tuntomerkit viittaavat. Se on hyvin myöhäinen, kukkii vasta lokakuussa ja minun korkuiseni. Se ei ehdi tehdä siementä, mutta leviää kyllä juuresta, ja jos sen on jonnekin istuttanut, on sitä vaikea kitkeä pois. Se on kaunis loppusyksyn kukkija, joka ei pienistä halloista piittaa. Alempi kuva on otettu äitini puutarhasta lokakuun toisella viikolla.

In English
In my garden I have old goldenrod that I have gotten from my mother. I am not sure if it is canadian goldenrod (Solidago canadensis) or giant goldenrod (Solidago gigantea). It is a very late bloomer, it's flowers open here in the beginning of October and it is very tall, about my height (1,70m). It doesn't set seeds but it spreads from root and if you have planted it somewhere it is there forever:) It is a beautiful late autumn bloomer which doesn't mind small frosts. The picture below is from my mother's garden in the second week of October.

Leikkasin tämän korkean piiskun kukkivat latvat ja hiukan vartta värjäykseen. Silppusin ne paloiksi, kaadoin kiehuvaa vettä päälle ja jätin muhimaan. Oli kaikenlaisia kiireitä ja niinpä piiskut saivat olla kuistilla toista viikkoa ennenkuin värjäsin niillä. Seisottamisen aikana jo liemi oli muuttunut heleän keltaiseksi, mutta keitin kasveja vielä tunnin verran ennen siivilöintiä. Käytin n 700g kukkalatvoja/100g lankaa. Alunalla ja viinikivellä värjätylle langalle väri tarttui kauniin keltaisena tunnin värjäyksen jälkeen ja liemestä tuli vielä vaaleampaa jälkiväriäkin. Kuvassa keskellä oleva väri on värjätty harmaalle langalle samoin alunaa ja viinikiveä puretukseen käyttäen. Osan langoista värjäsin sitten indigolla, jolloin sain kaunista vihreää.

Minusta tuntuu, että monilla kasveilla värjätessä, varsinkin keltaista, seisottaminen ja kasvien "käyttäminen" lisää värin saantoa. Sitä paitsi siinä on se etu, että värjäyksen voi tehdä silloin kun parhaiten ehtii:)

In English
I used flowertops and about third of the stem (where there was more leaves) of this goldenrod for dyeing. I cut them to small pieces, poured boiling water over them and left to ferment. I was busy with something else and so they were in my porch fermenting for more than a week. During that time the liquid had turned to nice yellow, but I simmered the plants for one hour nevetherless. I used 700 grams of fresh flowertops for 100 grams of yarn and got nice bright yellows to yarn that I had premordanted with alum and cream of tartar. The same bath gave also paler yellow in the afterbath. In the picture below the color in the middle was dyed on natural grey yarn which makes the color seem green, even though it really is the same yellow as in the yarn on the right (mordant alum and cream of tartar). The yarn on the left was then overdyed with indigo which gave beautiful green.

I think that with many plants, especially those that give yellow, it is useful to let the bath ferment. They seem to yield more color that way. And besides, then you can do the dyeing when you have the best time:)Korkean myöhäisen piiskuni lisäksi minulla on vuosi sitten ostettua matalaa kanadanpiiskuristeymää. Se kukkii jo elokuun alussa, enkä vielä viime kesänä en raatsinut leikata sitä värjäykseen. Olin ajatellut ensi keväänä jakaa sitä, mutta kun nyt syksyllä katselin sen siemensatoa, en tiedä olen tyytyväinen vai ei. Voipa olla, että pieniä piiskunpoikasia nousee riittävästi uutta värikasvimaata varten. Värjäykseen kukkia leikatessa on siis sekin hyöty, että ei tarvitse pelätä siementaimia:)

In English
Besides my old late goldenrod, I have one shorter canadian goldenrod hybrid, which I had bought year ago. I flowered already in the beginning of August and last summer I didn't have heart to cut it for dyeing. I had thought to divide it next spring, but when I now looked at all the seeds it had produced, I am sure there is no need to divide it. If all those seeds germinate in my flowerbeds, uh, I'm not sure if I am happy or not. So next year I am sure to cut the flowers of that goldenrod for dyeing:)

Piiskujen lisäksi oli syksyllä värjänyt myös astereilla, ne antoivat hyvin samantyyppistä keltaista kuin piiskutkin. Niiden väriaineista en ollut löytänyt tietoa:(

Eniten minulla kasvaa vanhaa pienikukkasellista pajuasteria (Aster x salignus) ja kun se on kova leviämään, niin mikäpä olisi parempaa hyötykäyttöä sille kuin värjääminen. Pidän siitä leviämisestä huolimatta, se ei ole ronkeli kasvupaikan suhteen ja perhoset pitävät siitä, niinkuin myös kerrotusta punaisesta asteristani.

In English

This autumn I have also dyed with my different asters, and they gave me same kind of yellows as goldenrods. I haven't found any information about the dyestuffs they contain:(

I have an old small-flowered old aster (Aster x salignus). It spreads so much that most gardeners wouldn't like it, but what would be better for a dyeplant:) I like it a lot, it grows just about anywhere and butterflies favor it, like the other redder aster I have (bottom picture).

Frosty mushroom hunting Viimeisiä sieniretkiä

Viime viikolla tuli tänne etelä-Suomeenkin pakkaspäiviä, vaikka lunta ei vielä ole. Torstaina kävimme vielä metsässä katsomassa, josko jotain orakkaita tai karhunkääpiä löytyisi vanhoilta paikoilta. Vielä puolenpäivän aikoihin metsässä olevan suoaukean heinät olivat ihan kuurassa.

In English
Last week was a cold week even here in south of Finland, no snow yet but freezing days. Thursday we went to look if we could find the last tooth fungi or polypores in places where we had found them previously. Even at noon the grasses in the little swamp were still frosty.

Suppilovahverotkin olivat aivan jäisiä.

Even delicious (but not very good for dyeing) Cantharellus tubaeformis mushrooms were frozen.

Jatkoimme eläinten tekemää polkua pitkin ylemmäs sammaleiseen rinteeseen, josta löytyi lisää kohmeisia suppiksia. Käpytikka nakutteli ja pieni tiaisparvi pyrähti männyissä, muuten loppusyksyinen metsä on hiljainen. Korppipariskunta kuuli varmaan äänemme ja ilmestyi ronkkuen yläpuolelle kääntyen hetken kuluttua taas pois, taisimme olla vaarattomia:)

In English

We followed a small path made by animals of the forest: deer, moose or foxes, and found more frozen Cantharellus growing in the moss. Forest in the late autumn is quiet, a lone Great Spotted Woodpecker made some noises and a small flock of tits (mostly Great Tits) was trying to find food from the pines. A pair of ravens propably heard our quiet voices and came checking out who was disturbing their forest. They flew over us talking to eack other and then turned away, hopefully thinking we were harmless:)

Yläkuvassa olevan ison männyn juurelta olimme viime vuonna löytäneet karhunkääpiä, mutta nyt ei näkynyt mitään. Sammaleen joukosta löytyi ainoastaan yksi pieni ylivuotinen karhunkääpä, (jäänyt viime vuonna huomaamatta), nyt senkin pintaan oli jo kasvanut sammalta, kuvassa alapuolella. Kesä oli täälläpäin aika kuiva, vaikka muualla Suomessa satoikin paljon, siksi varmaan karhunkääpiä tai nahkaorakkaita ei tänä vuonna löytynyt juuri lainkaan.

In English

Near the big old pine in the picture above we found last year dyer's polypores (Phaeolus schweinitzii), but there were none this year. Only one small left unnoticed last year, and now it was so old and partly decayed that moss had grown on top of it, picture below.

Even though other parts of Finland got a lot of rain last summer, here it was pretty dry, only in August it rained, so that some mushrooms popped up in September, but I quess that was not enough for these polypores or tooth fungi either, we had not found them hardly at all this year.

Yksinäinen vanha kantokääpä sai myös jäädä keräämättä.

In English

A lone Red Banded Polypore (Fomitopsis pinicola) was so old that there wasn't any red visible any more. This is a good polypore for making paper, but I didn't collect it now.

Sienikausi värisienten osalta on tosi lyhyt, liian lyhyt, oikeastaan vain elokuun puolesta välistä syyskuun lopulle tai lokakuun alkuun. Olen oikein kateellinen sienivärjäreille Yhdysvaltojen länsirannikolla, Oregonissa ja Kanadan itäosissa, joilla paras seitikkiaika on vasta alkamassa. Tuntuu, että se on myös paljon pidempi siellä. Orakkaita voisi tietysti täälläkin kerätä niin kauan kun lunta ei ole, ja nehän vain paranevat värjäysominaisuuksiltaan vanhetessaan. No, nyt sitten voi värjätä kuivatuilla sienillä ja neuloa:) Ja ehkä vielä etsin vanhoja orakkaita.

In English

In Finland mushroom season for dye mushrooms is really short, only a month ( September), two at best. I envy the mushroom dyers in northern west coast of the US or Canada where the season is still going, and it seems that it is a lot longer there, but of course now I can dye with dried mushrooms and knit:) And I can pick polypores or tooth funghi as long as there is no snow, actually they keep getting better when they are frozen and old. Maybe I still find some.

Autumn Oak Mittens Syystammi-lapaset

Tein hernekuukusilla värjätyistä langoista tammi-lapaset. Kokeilin muutamaakin muuta pohjaväriä, mutta purin kokeilut ja parhaalta minusta näytti luonnonmusta pohja. Siitä erilaiset kellanruskeat nousevat kauniisti esille ja värit näyttävät juuri samalta kuin ruskan kellastamat tammen lehdet:)
Tein samoista langoista myös tarvikepaketteja kauppaani, näitä värejä ei riitä kovin pitkälle, mutta nyt paketteja on jonkin verran:)

In English
I knitted mittens with the yarns I had dyed with mushroom Pisolithus arhizus. I tried first couple of other basic colors for these mittens, but ended up frogging them and made a pair with natural sheep black as a basic color, I think that is so good with almost any naturally dyed color.)
These mittens are called Autum Oak- mittens, because I think the color is just like autumn color in leaves of oaks in my garden.
I had enough of these yarns to make a limited number of kits which are now available in my shop.

Japanese indigo seeds Väritattaren siemenet

Minun väritattarieni kukat näyttävät vielä tältä eli ei taida tulla omia siemeniä, vaikka siirsin purkissa kasvavan yksilön sisälle. Tässä kuitenkin muutamia paikkoja, mistä voisi saada ostaa niiden siemeniä:
Englannissa Wildcolours myy värikasvien siemeniä ja myös väritatarta (Japanese indigo) ja
Ranskassa B & T World Seeds myy monenlaisia indigokasvien siemeniä.
Olin kuullut myös Saksalaisesta siemenfirmasta joka myy väritattaren siemeniä, mutta en nyt löytänyt sen osoitetta, sitäpaitsi taisi olla niin, että he eivät myyneet kuin Saksassa.

In English
The flowers of my Japanese indigo (Persicaria/Polygonum tinctoria) still look like this, I doubt that I get my own seeds from them even though I have it growing inside the house now.
Some places that sell Japanese indigo seeds are:
In UK Wildcolours sells seeds of some dye plants and also Japanese indigo
In France B & T World Seeds sell seeds of many kinds of indigo-bearing plants
I had heard also of a German company which sells Japanese indigo seeds, but I couldn't find the name right now.
I don't know right now any sources for japanes indigo seeds in the US or Canada, but if someone knows any seed companies there that sell them, please tell:)

Pictures of my japanese indigo dyeings Väritatarvärjäyskuvia

Nyt on viimeisetkin väritattaret kerätty kasvihuoneesta.

Tämä oli taas omituinen syksy säiden suhteen, ulkona ensimmäiset hallat tulivat syyskuun alussa ja palelluttivat kasveja silloin, mutta osa jatkoi kasvuaan ja huolimatta yhdestä kylmästä yöstä syyskuun lopussa, vieläkin näissä on jopa ulkona pieniä uusia lehtiä. Tämä on hyvin hallanarka kasvi ja pidinkin ne peitettynä harsolla, kasvihuoneessa taas oli kylminä öinä lämmitin. Ulkoa en saanut kuin yhden kunnon sadon ja vähän pieniä lehtiä, mutta kasvihuoneessa heinäkuun lopulla leikkaamani kasvit kasvattivat syyskuun loppuun mennessä mahtavan uuden kasvuston. Jos olisi ollut lämpimämpi kesä, myös ulkoa olisi varmasti saanut enemmän lehtiä.

Yhteensä minulla oli 62 tainta, ja olen niillä värjännyt n 7,5kg lankaa erilaisiksi sinisiksi (yli 100g per taimi keskimäärin). Hiukan tummaa, ja suurin osa keskisinistä tai vaaleaa, mutta silti väritatar oli hyvin riittoisa värikasvi.

In English

Now I have dyed with all the japanese indigo that I have grown this year.

This has been very unusual autumn weatherwise, the first frost came already in the beginning of September, but it was only one night. It seemed to kill my japanese indigoes which grew outside, but when the weather became warmer (+10C) again, some plants started to grow again and I got more leaves from them a month later before the second frosty night came. Since then it has been no frosts and it is almost November now. Next week the weather forecast has predicted snow, so now I have cut also the rest of the plants from my greenhouse.

From the plants that grew outside I got only one big crop of leaves and some smaller leaves later, but the plants that grew inside the greenhouse (or is polytunnel better word?) grew two big crops. First was cut in the end of July and the second was ready in the end of September, two months later. We had a very cloudy and cool summer, so I am sure that in a warmer summer, I would have gotten even better crop.

I grew total of 62 plants and dyed with them about 7,5kilos of yarn (average of over 100grams from one plant). Some yarns were quite dark blue, most medium or light blue.

Suurimman osan värjäsin tavallisella menetelmällä, mitä kuvasin aiemmassa postauksessa, täällä, mutta jonkin verran myös suoravärjäyksenä etikan kanssa. Jälkimmäinen tapa oli aikaa vievempi, siksi se jäi lopulta hiukan vähemmälle.

Purkilliseen mahtui lehtiä hautumaan n 800g, lehdet saivat hautua yleensä pari tuntia, jolloin lämpö oli noussut 70C, sitten sammutin levyn ja useasti purkki sai vielä hautua seuraavaan päivään. Tähän haudutusprosessiin olisi pitänyt ennättää paneutua vielä tarkemmin, joskus liemi oli aika kirkasta ja minusta tuntuu, että silloin langoista tuli vaaleampia kuin jos liemi oli tummaa kuten alakuvassa, mutta tässä koko tuoreilla lehdillä värjäyksessä on vielä tosi paljon, mitä en tiedä, ensi kesäksi ja tuleviksi vuosiksi riittää paljon kiinnostavia asioita. Tai sitten näihinkin kysymyksiin löytyy vastauksia muiden kokemuksista kirjoista tai netistä:)

Kokeilin myös josko samojen lehtien toisesta haudutuksesta tulisi lisää sinistä, mutta ei, kyllä suurin osa sinisestä oli irronnut ensimmäisellä kerralla. Sen sijaan jo käytettyjen lehtien uudellen hauduttamalla saadusta liemestä sain värjättyä kaunista keltaista normaalilla alunapuretuksella. Sen verran myös olen kokeillut tuon keltaisen valonkestoa, että se tuntuu olevan aika hyvä, kuukaudessa kuistilla nyt syksyllä väri ei haalistunut juuri lainkaan. Tosin aurinkoa ei paljoa ole näkynyt, mutta samassa ajassa monet muut keltaiset olisivat kyllä haalistuneet.

In English

Most of the time I dyed with traditonal way, which I described in an earlier posting, here, but I also did some direct dyeing with vinegar. The latter is more time consuming so that is why I did less that way:(

In my big glass jar I could put about 800grams of fresh leaves at a time, I heated them to 70C in two hours and most of the time I also left them until next morning before I used them.

There are so many mysterious things about dyeing with fresh leaves of japanese indigo and so many things to experiment, for instance it seemed to me that when the liquid was paler, also the yarns were not so dark. And when it was darker like in the picture below, also the yarns were darker, but this is just how it feels, I could be wrong and the darker outcome would be a result of some other factor. Ah, luckily there is always next summer.. and summers after that, or maybe I find all the answers from someone else's experience in books or in the internet:)

I also tried if I could get more blue pigment from a second decoction of the same leaves, but no, most of the blue is in the first jar. Instead of more blue, I got nice strong yellow on alum mordanted yarn when I dyed the normal way with used japanese indigo leaves which I had simmered (I think boiling is bad for the yellow, too) for a while. I also tested the lightfastness of that yellow for a month outside and it didn't fade at all. of course there wasn't so much sun, but I think some other yellows (like onion skins) would have shown signs of fading in that time.

I used these yellow for greens when I overdyed them with blue japanese indigo.

Kun värjäsin ensimmäisiä kertoja kesällä näillä väritattarilla, niin liemi vaahtosi kovasti sinisenä, myöhemmin se ei useinkaan vaahdonnut kovasti, vaikka väri oli hyvin tumma ja langoista tuli tummia sinisiä. Miksi joskus vaahtoa tulee ja joskus ei, sekin jäi mysteeriksi, vaikka aina tuli hyviä sinisiä lankoja.

In English

In August when I dyed first time, I got a lot of blue foam when I oxidized the bath, and couple of times later, too, but sometimes there was hardly any foam even though the color was very dark and I got dark blue in the yarns. Why there is sometimes more foam than other times I don't know, but I could get good colors without much foam.

Syyskuussa halusin värjätä isomman erän samaa sinistä. Koska en tiennyt olisinko voinut hauduttaa lehtiä suoraan isossa kattilassa ilman vesihaudetta???, tein useamman haudutuksen lasipurkissa peräkkäisinä päivänä, yhdistin liemet isoon pataan ja jatkoin kuten tavallisesti. Lisäsin soodan ja ditioniitin määrää samassa suhteessa ja odotin kaiken menevän kuten pienemmässäkin kattilassa, mutta jostain kumman syystä langoista tuli hyvin vaaleita, kolmenkaan dippauksen jälkeen väri ei tummentunut, kuva alapuolella. Käsittämätöntä!!

In English

In September I wanted to dye a bigger amount of the same blue and as I didn't know if I could heat the fresh leaves in a big kettle without the double boiler thing???, I did it in the glass jar like before, three times in consecutive days, combined the liquids and added washing soda and sodium hydrosulfite, but increased the amounts in proportion to the liquid. I expected to get the same colors as before but for some reason the yarns were very pale, even after three dipping and oxidizing, the picture below. I still can't understand why the bath didn't dye like before!!

Jotta tämä menisi vielä käsittämättömämmäksi, edellinen epäonnistunut väritatarliemi jäi pataan viikoksi, jonka jälkeen aioin värjätä samassa liemessä tavallisella intialaisella indigolla. Olin jo tehnyt kyypin valmiiksi pikkupurkkiin, lisännyt padassa lämmitettyyn vanhaan väriliemeen ditioniittia poistamaan hapen ja ennen uuden indigon lisäystä katselin lientä: miten hyvän keltaiselta se näytti. Ajattelin, että ei se ota jos ei annakaan, ja kokeilin laittaa viikon vanhaan väriliemeen muutamia vyyhtejä lankaa ja ihmeellistä kyllä niistä tuli hyviä sinisiä, paljon voimakkaampia kuin viikkoa aiemmin! Kuva näistä uusista langoista alla.

Indigolle oli siellä liemessä tapahtunut jotain tämän viikon aikana, selvästikään liemi ei ollut valmista ensimmäisellä kerralla vaikka tein kaiken omasta mielestäni kuten pitikin.

In English

Even more peculiar is what happened a week later. I had saved the bath and was going to use it as a base to indian indigo powder. I had already made the stock solution in a small separate jar, and I then heated the old japanese indigo bath, added some sodium hydrosulfite to it and when I looked at the bath half an hour later (before adding new indigo to it), it looked so yellow and right that I decided to try to dye with it some skeins, why not, I could always redye them later. And what do you know, they turned out good blue, much darker than the yarns week before!! Picture of these yarns is below.

Somehow the indigo wasn't ready when I dyed the first time (even though I think I did everything right) and during that week something had happened to it.

Vielä muutamia sinisiä ja vihreää, kaikki väritatar värejä:)

In English

Another picture of blues and green dyed with japanese indigo.