Showing posts with label Kokeiluja Experiments. Show all posts
Showing posts with label Kokeiluja Experiments. Show all posts

Monday, July 28, 2014

Fermentation dyeing Käymiskyyppi ja -värjäys


Viime viikon bloggauksen piiskuliemi antaa edelleen väriä. Se seisoi kuistilla viikon ja olin lisännyt liemeen lorauksen etikkaa ajatellen, että ehkä punaiset tanniinivärit sitten tarttuisivat paremmin lankaan, tämä vinkki on ollut Natural Dyes keskustelupalstalla nahan värjäykseen liittyen. Tummanpunaisen liemen pH oli nyt 4 ja laitoin sinne yhden purettamattoman vyyhdin lankaa, lämmitin ja annoin jäähtyä yön yli. Tämä lanka värjääntyi hyvin heleän vaalean oranssiksi, jotain samanlaista kuin verihelttaseitikkien jälkiväristä voisi tulla alunapuretuksella. On ihmeellistä miten paljon väriä näistä kasvihuoneessa fermentoituneista piiskuista on tullut väriä: lehtiä oli kilo ja olen nyt värjännyt liemellä 800g lankaa (joista tosin vain 200g tuli keltaista, loput näitä persikan sävyjä jotka eivät ole tarvinneet mitään puretusta)  ja edelleen liemi näyttää tummalta. Normaali keittomenetelmällä en olisi varmasti saanut värjättyä kuin enintäään 200g ja sitten jos olisin seisottanut lientä pari viikkoa, niin toiset saman verran. Nähtävästi piiskujen lehdissä ja monissa muissakin kasveissa on paljon erilaisia väriaineita, jotka sitten muuttuivat liemessä käymisen kautta käyttökelpoiseen muotoon värjäämiseen.

Tästä tuli mieleen tämä pari vuotta vanha juttu shades of lynx- blogissa eli fermentointivärjäys, jossa kasveja fermentoidaan/käytetään ensin viikko pari tai pidempään, ja sitten osalla lientä lasketaan ph happamaksi sitruunamehulla ja osalla nostetaan emäksiseksi tuhkalipeällä ja sitten värjätään kuumentamatta molemmilla liemillä peräjälkeen ilman muuta puretusta, hyvin luonnonmukaista. Tarkempaa selostusta yo blogissa englanniksi täällä, jatkuu täällä ja täällä.
En ole koskaan kokeillut juuri tuolla tavoin, mutta nyt tekisi kyllä mieli kokeilla. Olen muutenkin innostunut tällaisesta hitaasta värjäyksestä, ja olen saanut hyviä tuloksia seisottamalla väriliemiä jolloin niissä tapahtuu jotain ja uusia väriaineita muuttuu muotoon missä ne tarttuvat lankoihin. Kaikkiin luonnonväreihin tämä ei toimi, mm ei sienillä (nykyisen kokemukseni mukaan), mutta kasveilla sitä kannattaa kokeilla.

IN ENGLISH
Goldenrod bath which I wrote about last week is still giving me color. I kept it for a week in the porch, and I had added a glug of vinegar to the bath to lower the pH. In yahoo Natural Dyes discussion group it's been said that this way red tannins could become useful, at least when dyeing leather. The pH of my dark red bath was now 4, and I dyed one skein of unmordanted yarn in it, let cool overnight and got  quite nice clear light orange, a color I usually get from after bath of mushroom Cortinarius semisanguineus when using alum as a mordant. It is amazing how much I have dyed with one kilo of goldenrod leaves, now 800grams of yarn (though only 200g yellow, the rest different kind of peach and orange shades which didn't even need any mordanting), and still the bath looks dark. With normal boiling water method I could have dyed maybe 200grams of yellow and maybe another  200grams if I had let the bath macerate for couple of weeks after the first dyeing. It seems goldenrods and many plants contain many different dyes which become available only through lengthy fermenting/ macerating.

Couple of year ago there was a good tutorial in shades of lynx-blog about fermentation dyeing, more about it here and it continues here and here. I haven't tried it just that way, but I now I think I will try it. I am very interested in this kind of slow dyeing, and already I have good results by macerating used baths and then something happens in them and more dyes become soluble and attach to the yarn. This doesn't work with all naturally occurring dyes, I think mushrooms are best used straight away (to my current knowledge), but with plant material it is worth trying.


Kasvihuoneessa on ollut näillä helteillä niin kuuma, että päätin kokeilla josko nyt saisin indigon käymiskyypin onnistumaan. Edellisen kerran täällä, se ei onnistunut ja jätin sen sikseen, mutta jospa olisin oppinut jotain siitä. Näissä purkeissa on uutosta omasta väritattaresta, toinen tämän vuotista kasvihuoneesta ja toinen viime syksynä uutettua mitä olen säästänyt kellarissa lasipurkissa.

IN ENGLISH
It's been so hot this past week here, around 30°C  and sunny, so I decided to try once more indigo fermentation vat in my green house. Last time I tried it, here, I couldn't get it to work and was discouraged, but hopefully I have now learned something. In these jars I have extractions from my own japanese indigo, the other one from the plants inside the greenhouse and the other one is left from last autumn and kept cool in the cellar over the winter.


Ulkona kasvihuoneen seinustalla väritatar on kasvanut hyvin, mutta luulen, että se ei vielä ole valmis korjuuseen, kesäkuu oli niin viileä että vielä tarvitaan vajaa kuukausi ennenkuin alan korjata sitä värjäykseen.

IN ENGLISH
My japanese indigo growing outside is looking good, but I don't think it is yet ready for harvesting, June was so cold that I think it still need couple of weeks before it is ready.



Kasvihuoneessa kasvavat väritattaret ovat oikein isoja, nämä ovat täällä siksi, että jos ne kukkivat niin halla ei vie kukkia niin aikaisin kuin ulkona. Leikkasin muutamia kasveja ja sain 500g lehtiä, uutin ne mutta uutos näytti hiukan laihalta, ehkä esiasteita ei ollut vielä muodostunut tarpeeksi.
Tarkistin, että pH oli 10-11, ja lisäsin kiehautettua krappia ja vehnänlesettä bakteereille ravinnoksi, jotta käyminen alkaisi, aika lailla samoin kuin aiemminkin, mutta nyt vain hiukan vähemmän kuin aiemmin, koska käyminen oli silloin liian voimakasta ja pH putosi liian nopeasti ja tuli virhekäymistä ja siksi luultavasti kyyppi ei silloin onnistunut. Nyt taas käyminen ei meinannut alkaa, ja oli hyvin hidasta, pH ei pudonnut lainkaan. Jollei ole joku asia pielessä niin sitten jokin toinen, ei ole helppoa! Lämpö oli kuitenkin nyt lasipurkissa (verrattuna edellisen kerran ämpäriin) korkeampi, päivisin +40°C ja öisin +30°C eli uskoisin että se oli hyvin. Kolmantena päivänä purkin pinnalla oli kuparista hohdetta vaikka pH ei ollutkaan pudonnut.

IN ENGLISH
Japanese indigo which grows in the greenhouse is now quite big. They are inside only because when they flower late in the autumn, the night cold doesn't get to them so easily as if they were outside. I cut some plants and got 500grams of leaves, extracted the indigo, but the bath didn't look as strong blue as it should have, maybe there wasn't enough indigo precursors yet in them.
I checked the pH, it should be 10-11, and added some madder and wheat bran which I had boiled together, but now smaller amount of them than the last time when the fermentation was too rapid and pH dropped too fast and that was propably why the vat failed. 
This time the fermentation was slow to start and ph stayed up. If it isn't one thing then it is another, always something is not right! The temperature was now high in the glass jar (compared to the black bucket last time), 40°C in the daytime and 30°C during the nights, so I think that was good. On day 3 there was slight coppery sheen on top the vat.



Kokeilin silloin pikkuvyyhdillä 10 minuttia, ja vaikka se värjääntyi aivan oikein liemestä nostettaessa, niin väri oli hyvin hyvin hento sinertävä. Jätin purkin edelleen ja toivon, että käymistä alkaisi tapahtua. Tänään lisäsin siihen hiukan krappia ravinnoksi ja luulen, että se on nyt auttanut.

IN ENGLISH
I dipped a small skein to the jar, but after ten minutes is came out very very pale blue. I am keeping the jar and taking care of it, checking pH, stirring, and today I added some more madder to it to speed up the fermentation and I think it is helping.


Päivisin tosiaan lämmön kanssa ei ole ongelmia, mutta öisin tulee liian kylmä ja olenkin aina iltasin käärinyt purkit vanhaan villahuopaan joka pitää ne aika hyvin lämpimänä. Olen katsellut akvaariolämmittimiä, sellainen varmaan pitäisi hankkia kun ilmat viilenevät. (Pikkupurkki on tuoksuorakasta ammoniakissa)

IN ENGLISH
During the daytime the temperature has been fine, but nights are too cold and so I have wrapped an old woollen blanket around the jars, and it keeps the warmth quite well. I think I have to buy an aquarium heater when the days get cooler. (The small jar is Hydnellum suaveoles fermenting in ammonia)


Viime vuotiseen väritatar-uutokseen tehty purkki on nyt toista päivää ja vaikka eilen illalla tuli epätoivo kun mitään ei näyttänyt alkavan tapahtua niin tänään pH on pudonnut 9:n ja pinnalla on selvää käymistä. Tämä voi ehkä toimia kun nyt olen tarkkana! Jatkoraporttia seuraa ja kirjoitan sitten tarkalleen miten tein (onnistui tai ei). Haluaisin niin saada tämän onnistumaan vaikka edes pienessä mittakaavassa, ja sitten vähitellen oppisin millainen se on toimiessaan ja siitä sitten voisi jatkaa isompaan. Tietysti myös fruktoosikyyppiä omilla väritattarilla tai morsingolla pitäisi kokeilla jos vain on aikaa.

IN ENGLISH
The other big jar where there is japanese indigo extraction from last autumn was started only yesterday, and already last night I was feeling despair, nothing seemed to happen, but today it is better! The pH has dropped to 9 and in the surface there are bubbles and fermentation, so it may work after all if I'm careful and keep a close eye on it! I'll write later how it worked out and what I did in detail (whether it succeeded or not). I would so like to succeed in this, even in smaller scale in the jar, and then slowly learn what this vat is like and how it works, from there I could move to bigger vats. I should also try out fructose vat with my own grown japanese indigo and woad if I have time.

Wednesday, July 23, 2014

Solar dyeing with goldenrod and mystery Aurinkovärjäys piiskujen lehdillä ja mysteeri


Olen värjännyt pariinkin kertaan jo tänä kesänä tarha- ja isopiiskujen lehdillä ja vaikka kirjat sanovat, että niillä olisi paras värjätä kukinnan alkaessa, niin olen saanut ihan hyviä voimakkaita keltaisia lehdillä jo nytkin, paljon ennen kukintaa. Muutenkin käytän mieluiten lehtiä (ja kyllä kukkalatvoja siinä seassa), koska jostain olen saanut sellaisen käsityksen, että pelkistä kukista tuleva keltainen ei olisi ihan niin kestävä kuin lehdistä saatava väri, niissä olisi eri väriaineet. Lehtien väriaineet eivät liukene ihan niin helposti neutraaliin tai happamaan veteen kuin kukkien värit, vaan lievästi emäksinen vesi on niille parasta. Piiskujen varsista ei tule väriä, joten lehdet on parasta riipiä irti varsista viemästä turhaa tilaa padassa.

Halusin myös kokeilla aurinkovärjäystä piiskujen lehdillä, ja täällä on aloitustilanne kokeilun alkuun.

IN ENGLISH
I have already this summer dyed couple of times with leaves of goldenrods, and even though books say that they should be used for dyeing in the beginning of flowering, I have gotten good yellows even now, when they are not even in bud yet. I also like to use rather leaves (with flowering tops if there are them) than flowers alone, I have the impression that the yellow from the leaves is more lightfast than the color from flowers, I suspect there are different dyes in leaves and flowers, but don't know for sure. I think the dyes from leaves don't dissolve so easily to neutral or acid water as the dyes from flowers do, and that is why I use alkaline water to extract the color from leaves (our well water is on the acidic side). The stems of goldenrods don't give color much so it is better to rip the leaves from the stems and use only leaves, this also saves space in the pot.

I wanted to try solar dyeing with goldenrod leaves, here is a post where this experiment started.



Purkissa ollut lanka näytti muuttuvan tummemmaksi päivä päivältä ja lehdet uuttuneimmaksi. Liemi alkoi käydä jo toisena päivänä ja neljäntenä päivänä se kuohui yli purkista ja jouduin laittamaan sen takaisin (siksi aluslautaset ovat hyviä). Liemen pH oli myös pudonnut, mutta en nostanut sitä enää kun väri näytti irtoavan hyvin. Lämpötila oli päivisin helteellä purkissa n 40°C ja öisin n 20°C. Punaiset purkit ovat krappia.

IN ENGLISH
The yarns in the jar seemed to become darker yellow day by day and the leaves started to look browner and used. The liquid started to ferment on day 2, and day 4 it overflowed and I had to put it back (that is why the plates under the jars are good). The pH of the liquid had also dropped but I didn't raise it any more because the color seemed to come off nicely from the leaves. The temperature was about 40°C during the daytime and about 20°C during the nights. The red jars are madder.


Kahdeksantena päivänä otin langat pois liemestä, viimeisinä päivinä en ollut huolehtinut kunnolla purkista ja liemi oli taas kuohunut yli ja osa lehdistä ja langasta oli nesteen yläpuolella, voi voi. Ylläolevassa kuvassa ruskeat lehdet. Kuitenkin kun otin langat pois, niin ne kohdat olivat kaikkein tummimpia, voimakkaan kullankeltaisia, ja myös reunoilla olevat kohdat olivat värjääntyneet hyvin, mutta ahtaasti keskellä purkkia olleet kohdat olivat melko vaaleita. Ehkä lämpö ei ollut mennyt niin hyvin sinne keskelle kuitenkaan, en muutakaan syytä keksi. Lopputulos oli ihan kivan kirjava, vaikka hieman väljemmässä langasta olisi tullut tasaisempi.
Mielenkiintoista oli myös se, että väri oli voimakkaammillaan hyvin lämmin keltainen, kun taas samaan aikaan  kerätyillä piiskujen lehdillä normaali kuumavärjäyksellä (liotus emäksisessä liemessä niilläkin) saatu väri oli voimakas kylmä sitruunankeltainen (lanka pari kuvaa alempana vasemmassa laidassa). Selvästi eri väriaineet irtosivat/kiinnittyivät aurinkovärjäyksessä kuin kuumavärjäyksessä.

IN ENGLISH
On Day 8 I took the yarns from the jar, and shame on me, I hadn't looked after the jar in the final couple of days and it had over flowed again and the leaves and the yarn on top of the jar were above the liquid and dry. In the picture above the brown leaves. Anyway, when I took the yarn away the parts of it which were on top and on the sides of the jar were strongest golden yellow and the parts of the skeins which were in the middle of the jar, packed tight with the leaves, were palest yellow. Perhaps the heat didn't get in the middle so well, I can't think of other reason. The result was ok, though if there had been more room it would have been more even color.
What was interesting about this dyeing was that the strongest color was very warm golden yellow, where as  with leaves collected the same time and dyed with hot method (soaked first also in alkaline water for couple of days in a bucket as I normally do), the color was strong cold lemon yellow (in the second picture below, the yarn in the left). Clearly different dyes extracted/attached in the solar dyeing than in hot dyeing.


Jäljellä oleva liemi seisoi vielä muutaman päivän ja sitten siivilöin sen. Lisäsin liemeen saman verran aluna-viinikivi-puretettua lankaa ja värjäsin normaalisti kuumassa. Kuva liemestä alla, se oli ihan punaista ja lanka samoin punertavaa, ei jälkeäkään keltaisesta. Olisi voinut kuvitella minulla menneen liemet sekaisin, mutta näin ei ole käynyt. Liemen pH oli n6.

IN ENGLISH
I didn't have time to do anything with the bath for couple of days, but then I strained it and used for dyeing again with yarn mordanted with alum and cream of tartar. Below is how it looked then, really red, and so was the yarn, and not a trace of yellow. You would think  my jars and buckets got mixed up but that didn't happen, this is the left over bath from goldenrod solar dye. The pH was about 6.


Punainen väri ei kuitenkaan pysynyt langassa vaan irtosi pesussa. Lopputulos oli vaalea persikanvärinen millaista en ole koskaan ennen saanut piiskuilla (mutta kylläkin koivunlehdillä on jälkivärjäyksessä tullut sama ilmiö), alakuvassa keskellä. Vasemmalla on normaali kuumavärjäyksellä saatu väri piiskujen lehdistä nyt, ja oikealla aurinkovärjäyksessä tullut lanka.

IN ENGLISH
Too bad the red color didn't attach to the yarn, but most of it rinsed off. The result was pale peach color, something I had never gotten from goldenrods (but with birch leaves after bath I have come across the same color in the bath and yarns). In the left is the color from normal hot dyed goldenrod leaves, and on the right the color I got with solardyeing.


Liemi oli edelleen punainen ja värjäsin siinä vielä toisenkin kerran alunapuretettua lankaa, no 2 ja kolmannella kerralla kokeilin purettamatonta, no 3,siihenkin väri tarttui melkein yhtä hyvin kuin puretettuun. Liemi on edelleen tallessa ja punainen. Piiskujen lehdissä täytyy olla tanniineja, jotka sitten irtosivat aurinkovärjäyksen aikana, liemi näyttää ihan samalta kuin kuoriliemet joissa on tanniineja, ja samoin langat. Kunpa vaan saisi tuon liemen punaisen kiinnittymään lankaan!
No, onneksi piiskuista tulee hyviä keltaisia kuitenkin sekä kuumavärjäyksessä että aurinkovärjäyksessä, ainakin näillä helteillä.

IN ENGLISH
The bath was still red, and I dyed another patch of yarn with it, no 2 in the picture, and also third time with unmordanted yarn, no 3, which took also the color, though a little paler. I have still saved the bath and it is looking red. There must be tannins in the leaves of goldenrods, and they got extracted during solar dyeing, the bath looks just like baths from barks containing tannins, and so do the yarns. I only wish I knew how to get that color to stay in the yarns!
Well, anyway goldenrods give good yellows in hot and solar dyeing when it is hot like now.



Tuesday, July 15, 2014

Follow-up to Hydnellum solar dyeing Tuloksia aurinkovärjäyksestä tuoksuorakkaalla


Helteiden alkaessa heinäkuun alussa laitoin kasvihuoneeseen värjäyksiä ja myös muutaman koevärjäyksen kuten tämän tuoksuorakaspurkin. Täällä oli aloitustilanne. Kuivattuja tuoksuorakkaita oli 50g ja lankaa 24g, esipuretettu alunalla ja viinikivellä. Lisäksi purkissa oli mallipätkät purettamatonta lankaa ja raparperinlehtipuretettua lankaa (400% raparperinlehtiä). Kaadoin sienten ja märkien lankojen päälle vettä jonka pH oli nostettu 11 kidesoodalla, ja liemi muuttui hetkessä hyvin tummaksi.
Alla olevassa kuvassa on miltä purkki näytti toisen päivän aamuna.

IN ENGLISH
In the beginning of July we got warm and sunny weather and I set up solar dyeing jars in the greenhouse, also some experiment jars like the one with mushroom Hydnellum suaveolens. Here is what all looked in the beginning. I had 50grams of dried fungi and 24 grams of yarn mordanted with alum and cream of tartar. There were also control pieces of unmordanted yarn and yarn mordanted with rhubarb leaf (400% rhubarb). I poured alkaline water, pH 11 made alkaline with washing soda, over the mushrooms and wet yarn, and very soon the liquid looked dark brown.
In the picture below is how it looked in the morning of day 2.


Toisen päivän illalla huomasin purkin alkaneen käydä kovasti ja sisällä oli vaahtoa, avasin kannen rakoselleen, koska pelkäsin paineen nousevan liian suureksi. Käymisen yhteydessä liemi oli muuttunut vaaleammaksi ja pH hiukan laskenut, mutta se oli edelleen emäksistä. Aurinko lämmitti purkkeja tosi hyvin, mittasin lämmön olevan purkissa päivisin n 40°C ja öisin se putosi n 20°C.

IN ENGLISH
In the night of day 2 I noticed that the contents had started to ferment and there was a lot of foam. I opened the lid a little, because I was afraid the pressure would get too big otherwise. Fermenting had lowered the pH but it was still alkaline, also the color of the liquid was not lighter brown. The sun heated the jars very nicely, during the daytime the temperature inside the jars was about 40°C and at nights about 20°C.


Neljäntenä päivänä purkki näytti tältä, pH oli pudonnut  7:ään ja liemi oli vaalentunut lisää, käyminen oli hiljentynyt. Lisäsin hiukan kidesoodaa jotta pH nousi taas 8:aan.

IN ENGLISH
In day 4 it looked like this, the pH had dropped to 7, and the liquid had gotten more pale, fermenting had slowed down. I added some more washing soda to raise the pH to 8.

Yhdeksäs päivä

Day 9

Yhdeksäntenä päivänä otin langan pois purkista ja alla olevassa kuvassa se on kuvattu heti kun se oli poissa liemestä: väri oli tylsä harmahtava.

IN ENGLISH
On Day 9 I took the yarn from the jar and in the picture below is what it looked like right after I took it out: boring greyish color.


Annoin langan olla narulla pari tuntia ja ensin väri muuttui vaalean harmaanvioletiksi ja sitten jonkin ajan kuluttua laikukkaan sinivihertäväksi kohdista mitä saivat eniten valoa. Pesin langan, pesussa ei tullut muutoksia, mutta kuivuessaan hajavalossa omenapuun alla se muuttui entistä vihertävämmäksi. Kokonaan purettamaton lanka muuttui vaalean pinkin sävyiseksi ja raparperinlehdilä puretetussa ei ollut isoa muutosta alkuperäiseen raparperin antamaan sävyyn, ehkä se muuttui hiukan tummemmaksi.

Alla olevassa kuvassa on vertailuna kuumavärjätty lanka samoista sienistä, tässä oli lisäksi käytetty pH:n nostoon ammoniakkia. Eli ei  nyt oikein onnistunut viileämmässä lämpötilassa. Tosin tulokset olivat kyllä mielenkiintoisia niinkuin tuo vaalea pinkki purettamaton lanka ja samoin värin muuttuminen hapettuessa. Lisäksi mietin, josko lanka olisi pitänyt ottaa pois purkista jo heti kolmantena tai neljäntenä päivänä. Tai laittaa emäkseksi ammoniakkia eikä kidesoodaa. Pitäisiköhän laittaa toinen kokeilu kun loppuviikosta taas tulee aurinkoisempaa..

IN ENGLISH
I let the yarn oxydize on the line for two hours, and first the color changed to light greyish lilac, and then after a while it became pale spotty blueish green in parts where it got most light. I washed the yarn, and it didn't change color during washing, but after when it was drying on the line in the shade of an apple tree, it turned to more greenish. The piece of yarn which had no mordant became pale pinkish and the one with rhubarb leaf mordant became slightly darker but there was no significant difference to the rhubarb leaf color.

In the picture below there is for comparison the turqoise yarn which I had gotten from the same mushrooms with hot dyeing and ammonia (not washing soda). So this mushroom is not so good for solar dyeing, and it gives better colors in hot, but nevertheless it was interesting, I have never gotten pale pink for unmordanted wool from these mushrooms, and also the color changes when it was on the line were something to think about. Also I am now wondering if I should have taken the yarn our from the jar already on day 3 or 4. Or use ammonia instead of washing soda. Perhaps I should set up another experiment when it becomes sunny again later this week..




Saturday, June 7, 2014

Experiment with saw dust of Grey Alder Kokeilu lepänpurulla värjäämisellä


Värikasvit ja syötävät kasvit on istutettu, mutta täytyy kirjoittaa nyt muutamasta viime keväänä tehdystä kokeilusta. Maaliskuussa kaadoimme polttopuita ja joukossa oli muutama harmaaleppä. Lepän kuoresta saa kyllä keltaista (ja vihertävää rautapuretuksella), mutta kun katselin kellanoranssiksi hapettuessaan muttuvaa puuainesta, ajattelin kokeilla irtoaisiko siitä jotain väriä lankoihin. Muistin, että amerikkalainen Sandra Rude värjää paljon eri puiden sahanpurulla, ja on myös kirjoittanut ohjeen kuinka hän sen tekee.

IN ENGLISH
I have finished planting dye plants and edible plants, but first I will write about some experiments I did last spring. In March we cut some trees for firewood and among them were some Grey Alder (Alnus incana). I get yellow from the bark (and greenish with iron), but when I watched the sawdust oxidize to orange I thought about trying to dye with the sawdust. I remembered that American Sandra Rude dyes a lot with different saw dusts, and she has also written a tutorial how to extract the color from them.


Laitoin 200g sahanpurua purkkiin ja päälle lämmintä vettä ja Sinolia pari desiä. Sandra sanoo, että puiden väriaineet irtoavat parhaiten alkoholiin ja Sinol on halvinta alkoholia mitä minulla oli. Annoin purkin seistä pari viikkoa huoneenlämmössä (tiivis kansi on välttämätön) ja liemi muuttui vähitellen ihan punaiseksi ja lupaavaksi.

IN ENGLISH
I put 200grams of sawdust to a jar and then water with rubbing alcohol  Sandra says that the dyes from sawdusts release best when extracted in alcohol and rubbing alcohol is the cheapest kind here. The jar was in room temperature for two weeks (the tight lid is essential) and slowly the liquid turned red, and promising.


Kaadoin sitten purkin sisällön kattilaan, lisäsin vettä ja lämmitin hiukan, mutta kuten ohjeessa sanotaan, niin en antanut lämmön nousta yli 60°C. Siivilöin liemen ja laitoin sinne 100g alunapuretettua lankaa ja pienen pätkän purettamatonta vertailuksi. Harmillista kyllä liemen punainen väri ei tarttunut kumpaankaan lankaan, purettamattomaan ei mitään väriä ja puretettukin muuttui hyvin vaaleaksi beigeksi.  Harmi, tuota sahanpurua olisi tullut helposti paljonkin. En edes kokeillut liottamista pelkkään veteen, koska en usko, että siitä olisi tullut yhtään mitään. Viime talvena kun liottelin nastakan värjäämiä punapalasia (koivua), niin silloinkin vain Sinoliin liotetuista tuli väriä lankohin, tosin niistäkään ei tullut kuin hailukkaa beigeä.

IN ENGLISH
I poured the contents of the jar to the kettle, added some water and heated a little but like the instruction said, I didn't let the heat raise over 60°C (140°F). I strained the bath and added 100g white yarn mordanted with alum and a small piece of unmordanted  yarn for comparison. Sad to say, the red from the bath didn't attach to the yarn, not at all to unmordanted and only very pale color to mordanted wool. It is too bad, I would have had quite a lot of sawdust. I didn't even try this time extracting with pure water, because I don't think it would have worked. Last winter when I soaked wood pieces (birch) colored by fungus Chlorociboria, only the extractions with alcohol gave any color to the yarns, though the color was pale also then.


Friday, January 31, 2014

Follow-up to Chlorociboria experiment Jatkoa nastakkakokeiluun


Tammikuun alussa, täällä,  kokelin josko nastakkoiden rihmastojen värjäämistä puunpalasista saisi väriä ja aluksi liotin puunpalasia ammoniakissa, tästä värjäyksestä en saanut väriä lankohin. Olin silloin laittanut myös osan puun palasista likoon veteen, mihin oli lisätty desin verran Sinolia, eli alkoholia. Sinol oli halvinta alkoholia, mikä tuli mieleeni.
Täällä, Sandra Rude, on antanut tosi hyvän ohjeen, miten puuaineksesta saa irtoamaan väriaineita kun niitä liotetaan alkoholissa. Mikä tahansa alkoholi käy.
Vasemman puolimmaisessa purkkikuvassa puun palaset ovat lionneet 5vrk, eikä liemeen ollut liuennut vielä yhtään väriä. Olin jättänyt purkin likoon, enkä odottanut siitä mitään, mutta kahden viikon kuluttua liemi olikin muuttunut tumman ruskeaksi! Kuvassa oikeanpuolimmainen purkki. Kaadoin purkin sisällön kattilaan, ja lisäsin puhdasta vettä, keitin tunnin, minkä jälkeen jäähdytin liemen ja lisäsin 20g puretettua lankaa (puun paloja oli 80g).
Toisin kuin ammoniakkiliotuksen jälkeen tämä lanka värjääntyi vaalean ruskeaksi. Jälkeenpäin aloin miettiä tuliko väri itse siinä puussa olleista väriaineista eikä nastakkarihmastosta. En edes tiedä varmaksi mitä puuta se oli, ja silloin voi hyvinkin olla, että sinol-liotuksen jälkeen saatu väri tuli itse puuaineksesta. Pitäisi kokeilla samaa  puuaineksella, missä ei ole nastakkarihmastoa. En tiedä myöskään, mitä väriaineita alkoholi liuottaa puuaineksesta.
Myös mietin olisiko väristä tullut erilainen, jos en olisi keittänyt puunpalasia, vaan värjännyt suoraan liotuksen jälkeen. Sandra Rude varoittaa kuumentamasta lientä yli 60°C, ja minulla liemi kiehui. Myöskin vielä pidempi liotus olisi voinut irrottaa enemmän väriaineita. Ensi kerralla olen sitten viisaampi:)

LISÄYS: tuo puuaines oli koivua eli ehkä väri sitten tulikin nastakoiden rihmastosta, koska koivun puuaines näyttää silmämääräisesti hyvin vaalealta.. tai mistä sitä tietää vaikka siinäkin olisi jotain väriaineita.

IN ENGLISH
In the beginning of January, here,  I tried to get color from pieces of wood full of mycelium of fungus Chlorociboria, and after soaking the wood in ammonia, didn't get any color to yarns.
At that time I had also put some of the wood to soak in alcohol, I used rubbing alcohol which is cheapest here.
Here american Sandra Rude has written good instructions how to get color from different kinds of wood using alcohol to extract the dyes from wood. Any kind of alcohol is ok.
In the picture above in the left jar, the pieces of wood colored turqoise by the fungus Chlorociboria have been soaking in alcohol for five days, and there is no color in the liquid. I didn't expect much from this jar and had left it to soak for longer time, but after two weeks the liquid was dark brown! The jar on the right.
I poured the liquid and the wood pieces to kettle, added some fresh water and simmered for one hour. After the bath had cooled down, I added 20grams of mordanted yarn (there were 80grams of dry wood pieces). Contrary to the ammonia soak, the soaking in alcohol had produced color and my yarn turned light brown. Afterwards I started to think if the color had come from the wood itself, and not from the mycelium. To be sure I should try the same with pieces of wood where there is not this fungus. I don't know what the actual dyes are which the alcohol extracts from wood.
Also another thing is that I simmered the soaked liquid, and Sandra Rude warns not to raise the temperature over 140°F! And even a longer soak may have produced more color. I'm now wiser next time:)

EDIT: the wood was from birch, so perhaps the color came from the mycelium. Birch wood looks quite pale go give any color.. but who know, maybe there still are dyes in it.



Wednesday, January 15, 2014

Another experiment Nastakkakokeilu


Aina välillä voi löytää metsästä lahoja lehtipuunpalasia, jotka ovat ihan turkooseja/vihreitä. Sinivihreä väri tulee puussa olevan sienen rihmastosta ja kesällä ja alkusyksyllä niissä voi nähdä myös pienen pieniä sinivihreitä sieniä, vaikka itse en ole tainnut koskaan onnistua näkemään sienivaihetta. Täällä sieniaiheisella keskustelupalstalla on kuvia itse näistä sienistä, patinanastakka (Chlorociboria aeruginascens) ja vihernastakka (Chlorociboria aeruginosa), mutta pelkästä sinivihreästä puusta ei voi tietää kumpaa sienistä siinä on.

IN ENGLISH
Sometimes you can find pieces of rotten wood, which are all turqoise/green. The green color comes from mycelium of fungus Chlorociboria, here more about it in English. In the summer and early autumn it is possible to find also blue mushrooms produced from this mycelium, but I have never found them, only blue-green pieces of wood. Here in Finland there are two species of Chlorociboria, but it is impossible to say from the wood which one is it.



Halusin kokeilla irtoaako näistä väriä ja tarttuuko se lankaan. Puunpalasten väri on ihan oikeasti tuollainen neonturkoosi! Pilkoin puun palaset hakettimella pieniksi.

I wanted to find out if I could get color from these pieces of wood, they really are bight neon turqoise! I cut the wood to small pieces.


Bessetten kirjan mukaan näistä ei tule väriä, ainakaan tavallisella keittomenetelmällä, mutta halusin kokeilla myös liotusta ammoniakissa ja alkoholissa, jospa ne tekisivät värin vesiliukoiseksi ja sellaiseksi, että se tarttuu villaan. Isompaan purkkiin on lisätty ammoniakkia ja pienempään alkoholia (sinol), ja olinkin innoissani, kun vuorokauden liotuksen jälkeen ammoniakki oli muuttanut liemen ja siinä olevat puunpalaset ruskeaksi (samoin kun se tekee orakkaille ja silloin siniset väriaineet ovat liuenneet liemeen). Alkoholi ei näyttänyt tekevän mitään liemelle eikä väriaine ollut liuennut liemeen.

IN ENGLISH
According to the mushroom dye book by Bessette these mushrooms are dye dud, they give no color, at least not with normal boiling method. I wanted to try how they react to soak in high pH or in alcohol, perhaps ammonia or alcohol would make the dyestuffs soluble and able to attach to wool. I added ammonia to the bigger jar and alcohol to the smaller jar, and I was pleased to see that after soaking one day the ammonia had turned the liquid and wood pieces from turqoise to dark brown. (this is what happens to Hydnellum mushrooms, too, and the blue dyes are then soluble). The jar with alcohol showed no change in color, and it seems that the dyestuffs had not become soluble in water.



Keitin ammoniakkipurkissa ollutta lientä reilun tunnin, aluksi pH oli 10 ja keiton myötä se putosi 9:ään. Liemi oli edelleen ruskeaa. Puunpalasia oli ollut 180g (melko kuivaa) ja laitoin sitten liemeen lankaa 40g. En siivilöinyt lientä vaan puunapalaset olivat edelleen siellä joukossa. Ihan aluksi lanka muuttui vaalean punertavanruskeaksi, mutta muutamassa minutissa se väri vaihtui kellanvihreäksi. Kun sitten tunnin värjäyksen jälkeen nostin langan pois, niin se oli hailukkaa kellertävää, ja pesussa väri lähti pois lähes täysin, lopputulos oli platku vaalea, käytännössä ei juuri lainkaan väriä.
Eli vaikka jokin väri luonnossa voi näyttää houkuttelevalta, niin kaikki väriaineet eivät suinkaan käy värjäykseen, ainakaan toistaiseksi tunnetuilla menetelmillä. Voi olla kuitenkin, että näitä nastakkojen rihmastojen värjäämiä puunpalasia voisi käyttää esimerkiksi silloin jos tekee paperia (kääpäpaperia tms), ja silloin paperissa voi olla tuota hienoa vihreää väriä. En ole itse kokeillut, joten en tiedä, mutta siinä olisi jollekin paperintekijälle kokeiltavaa:).

IN ENGLISH
I boiled the contents of the bigger jar with ammonia for an hour, at first the pH was over 10, but it dropped to 9 during the boiling. I had had 180grams of dryish pieces of wood, and added 40grams of mordanted wool to the bath. I didn't strain the bath, the wood was still there with the yarn. At first the yarn turned out pale reddish brown, but within couple of minutes the color changed to greenish yellow. After dyeing for one hour the yarn was pale greenish yellow , but practically all of the color rinsed out when I washed the yarn. You can see the yarn below, nothing really.
So even though some things in nature seem to have a fantastic color, not all of them dye yarn the same color, at least not with the methods I know. However it may be that you could use these turqoise pieces of wood to make paper with other materials (with polypores among other things), and perhaps they will give that nice green to the paper. I haven't tried, so I don't know, but that is something to experiment for someone who makes paper:)



Edit. Tom Volks Fungus of the Month (July 2008) about Chlorociboria has more about this fungus.

Saturday, October 26, 2013

Dyeing with frost bitten japanese indigo leaves Värjääminen paleltuneilla väritattaren lehdillä


Lokakuun alussa olin kerännyt ja uuttanut suurimman osan väritattarista. Viimeiset väritattaret olivat harsojen alla, mutta ne eivät riittäneet suojelemaan väritattaria lähes viiden asteen yöpakkaselta. Aamulla lehdet olivat paleltuneita ja sinimustia. Halusin kokeilla tulisiko näistä paleltuneista lehdistä enää mitään väriä, joten keräsin ne (yhteensä 1,3kg) ja laitoin uuttumaan normaaliin tapaan. Uutos oli 4 tuntia 60°C. Tavallisesti tässä vaiheessa liemi on turkoosille vivahtavaa läpikuultavaa, mutta nyt se oli kellanruskeaa. Siivilöin liemen (lämpö 50°C), lisäsin 60g kidesoodaa, mutta liemi ei muuttunut vihreäksi tai hapetuksen aikana siniseksi, myös vaahto oli valkoista eikä sinistä. Eli näytti siltä, että liemeen ei ollut uuttunut indigon esiasteita. Lehdet olivat edelleen tummia. En usko, että normaalilla indigovärjäyksellä olisin saanut liemestä mitään väriä lankoihin, tai en ainakaan sinistä, joten kokeilin metodia mistä kerrotaan Jenny Deanin kirjassa Wild Color morsingon kohdalla (The dried leaves vat). Laitoin siivilöidyt lehdet takaisin liemeen, mikä oli nyt emäksistä (pH 9), lisäsin hydrosulfiittia 15g ja pidin lämmön 50°C. Ensin ei tapahtunut juuri mitään, liemi oli kellanruskeaa eikä pinnalle muodostunut metallinhohtoista kalvoa. Puolentoista tunnin kuluttua laiton kuitenkin vyyhdin valkoista alunapuretettua lankaa liemeen. Alunapuretettua siksi, että ajattelin liemestä ehkä tulevan keltaista jollei sinistä. Lanka muuttui välittömästi keltaiseksi, annoin sen olla liemessä puoli tuntia ja kun nostin sen ylös, niin se muuttui vihreäksi! Vihreäksi siksi, että liemestä oli tarttunut keltaista ja siinä oli kuitenkin ollut jonkin verran indigotiinia, joka antoi sinisen värin. Hapettuessaan narulla tämä väri muuttui kuitenkin ensin vähemmän vihreäksi ja seuraavana aamuna se oli hiukan epätasaista turkoosia. Alinna olevassa kuvassa no 1. Ei mikään erikoinen väri.

IN ENGLISH
By the beginning of October I had harvested and extracted almost all my japanese indigo plants. The last of them were under horticultural fleece but that was not enough to protect them in a cold night when the temperature went down to -5°Celsius. In the morning the leaves were frost bitten and blueish black. I wanted to experiment if also these leaves would give blue, so I harvested them (I got 1,3 kg of leaves), stripped from the stems and made an extraction in hot water like I usually do. The extraction was in 60°C for 4 hours. Usually at this point the water in the extraction is translucent turquoise, but now is was brownish yellow. I strained the liquid (it was 50°C) and added 60grams of washing soda, but the liquid didn't turn green or after oxidizing blue, and also the froth was white, not blue. It looked like there was no indigo in it. The used leaves were still dark. I didn't believe that I would have gotten any blue from this bath, so I tried something which I had read in Jenny Dean's Wild Color about woad (The dried leaves vat), even though these were japanese indigo leaves, and not even dried but frost bitten. I put the strained leaves back into the vat, it was now alkaline (pH9), added 15g hydrosulfite and kept the bath 50°C. At first nothing happened, the bath was brownish yellow and there was no coppery sheen on the surface of the bath. Anyway, after 1,5 hours I put one skein of alum mordanted yarn into the bath. I used alum mordanted yarn because I thought that even if I didn't get blue, I might get yellow. The yarn turned yellow immediately, I left it in the bath for 30 minutes and when I lifted it up it looked green! So I got yellow from the bath and together with blue it looked green, but when the yarns was oxydizing the green became more blue and in the next morning the yarn was uneven turquoise. It is no 1 in the picture. Nothing special.


Jenny Dean sanoo, että tällaisessa liemessä lehdistä vapautuu väriä pidemmän ajan kuluessa ja lankoihin saatava väri voi olla voimakkaampi toisena tai kolmantena päivänä, mikäli liemi pidetään lämpimänä. En halunnut jättää levyä päälle yöksi joten otin kattilan sisälle ja kiedoin villahuopaan, jotta se pysyisi lämpimänä ja aamulla se olikin vielä 30°C, jolloin laitoin sen takaisin liedelle ja nostin lämmön 50°C ja lisäsin hiukan hydrosulfiittia. Nyt selvästi liemeen oli vapautunut enemmän indigotiinia, koska pinnalle tuli melko pian kuparinhohtoinen kalvo, kuva yllä. Lisäsin liemeen (lehtien sekaan) vyyhdin valkoista purettamatonta lankaa ja pätkän alunapuretettua ihan vain vertailuksi, ja 20 minutin kuluttua nostin ne hapettumaan. Näistä tuli no 2 ja 3 allaolevassa kuvassa, eli sain kuin sainkin sinistä. Sain vielä värjättyä toisenkin kerran samana päivänä liemellä ja vielä kolmantena päivänä lisää, tosin vaaleampaa. Väreistä tuli myös epätasaisia todennäköisesti johtuen siitä, että lehdet olivat liemessä.

Ennen halloja sain samasta määrästä lehtiä enemmän ja voimakkaampaa väriä, mutta ainakin näin niistä irtosi vielä jotain:)

IN ENGLISH
Jenny Dean says in her book, that in this kind of vat the leaves release the dye slowly and it is possible to get stronger colors in the second and third day, and as long as the vat is working, but the at must be kept warm. I didn't want to leave the stove on for the night so I took the pot inside and wrapped it in woolen blanket so that it would keep warm, and in the morning it was still 30°C. I put the heat back on and raised to 50°C, and also added some hydrosulfite to the vat. It was obvious now that more indigotin was released from the leaves to the vat, because soon there was a coppery sheen on top of the vat. The picture above is from this second morning. I added one skein of unmordanted white yarn and a piece of alum-mordanted yarn (just for the comparison) to the vat among the leaves, and after 20 minutes took them up to oxidize. These are colors 2 and 3 in the picture below, so I got blue:). I dyed another time the same day with this vat, and also more the third day, but by then the color was quite pale blue. All these colors were also somewhat uneven, which might have been because the leaves were in the vat.

In conclusion I get more and stronger blues from japanese indigo before the frosts, but at least with this method it was possible to get some color out of them even after they were frost bitten.


Saturday, June 15, 2013

Rhubarb leaf and tooth fungi Raparperinlehti ja orakkaat


Jos haluaa kokeilla lankojen esikäsittelyä raparperinlehdillä ennen värjäystä muilla kasvella, nyt olisi hyvä aika kerätä raparperinlehdet. Itse asiassa koko kesäkuun alku olisi ollut hyvää aikaa, kohta raparperit alkavat kukkia ja lehdet mennä huonoksi.
Viime vuonna keräsin raparperinlehtiä 15.6, tosin silloin kesä oli myöhemmässä kuin nyt. Keräsin lehdet, otin varret pois ja laitoin lehdet verkkopussissa kattilaan (ilman verkkopussia lehdistä tulee helposti limamössä, joka on vaikea siivilöidä liemestä ja takertuu lankoihin). Liotin yön yli, tämä ei ehkä ole tarpeen, mutta mainitsen nyt kuitenkin, ja seuraavana päivänä keitin lehtiä tunnin. Annoin liemen jäähtyä, otin lehdet pois ja lisäsin langat. Tuoreita raparperinlehtiä oli 450g/100g lankaa.
Nostin lämpötilan 80°C, pidin siinä tunnin ja annoin jäähtyä siitä sitten yön yli seuraavaan päivään. Lanka värjääntyi keltaiseksi, No1 kuvassa.
Koska liemi näytti edelleen tummalta, lisäsin toiset langat jälkiliemeen, nostin lämmön 80°C, pidin tunnin ja annoin jäähtyä, nyt langat jäähtyivät liemessä kaksi vuorokautta. No 2 kuvassa eli vaaleamman keltainen.
Säästin nämä raparperiliemessä olleet langat erilaisia kokeiluja varten, ne oli säilytetty kuivana ja kasteltu ja huuhdeltu hyvin ennen väriliemeen laittamista.

Raparperinlehdissä on ainakin oksaalihappoa, joka voisi kiinnittää joitakin luonnonvärejä, olen myös kuullut, että lehdissä voisi olla rautaa, mutta tarkkaa tietoa lehtien sisältämistä aineista minulla ei ole. Raparperinlehtien sisältämä oksaalihappo on myrkyllistä. Lehdet pitää keittää ulkona eikä kattilasta tulevia höyryjä ole hyvä hengittää. Käytä kumikäsineitä kun käsittelet raparperinlehtiliemiä!

IN ENGLISH
If you want to try pre-treating yarns with rhubarb leaves before dyeing with other plants, there is still time to harvest rhubarb leaves before they start to flower. I suspect, that they are better before flowering, but don't know for sure.
Last summer I harvested rhubarb leaves June 15th, but then summer was later than now. I harvested the leaves without stems, put them in net bag (without bag, the leaves become easily goop which is very difficult to strain or get from the yarns). I soaked the leaves over night, this may not be necessary, but I'm mentioning exactly what I did. The next day I boiled the leaves for one hour, let them cool down,  took the bag of leaves away from the bath and added yarns. I used 450g fresh leaves to 100g of yarn, so that is little over four times as much leaves as yarn.
I raise the temperature to simmer, kept it there for one hour and let cool overnight. The yarn became No 1 in the samples.
Because the bath still looked good, I added another batch of yarns (same amount as in the first bath), dyed as previously and let cool for two days (it just happened that way). This yarn is No 2 in the picture, paler yellow.
I saved these yarns for later experiments, kept them dry and before experiments wet and rinsed them properly.

Rhubarb leaves contain at least oxalic acid, which can be helpful when dyeing with some natural dyes. I have also heard that they might contain iron, but I don't know what exactly they contain. Oxalic acid in rhubarb leaves is poisonous. Work with them outside, and don't breathe the vapors from the pot. Use rubber gloves when you handle rhubarb leaf baths!


Viime talvena tein muutamia kokeiluja erilaisilla orakkailla, kokeilut ovat vielä kesken, niistä sitten joskus myöhemmin, mutta yksi mielenkiintoinen havainto tuli esille viime talvena ja kun raparperinlehtien keruu on nyt ajankohtaista, niin siitä lyhyesti nyt.

Tässä ylläolevassa kuvassa on näytteitä tuoksuorakkailla värjätyistä langoista, mutta sama pätee todennäköisesti myös muihin orakkaisiin kokemusteni mukaan.
Kuivattuja tuoksuorakkaita oli 200g/100g lankaa, liotus, keitto ja keittovaiheessa pH:n nosto ammoniakilla 9. Värjäysvaiheessa pH oli 8, sienet yhtä aikaa liemessä lankojen kanssa.

Värjäyksessä olleista langoista näytteet, ensin pelkät raparperiliemessä olleet langat, joista näkee niiden värin:
No 1 = raparperipuretettu lanka
No 2 = raparperipurettu lanka, ollut rapaperijälkiliemessä

Värjäys tuoksuorakasliemessä, seuraavat näytteet olivat keskenään samassa väriliemessä
No 3 = purettamaton lanka + tuoksuorakas
No 4 = raparperipuretettu lanka no 1 + tuoksuorakas
No 5 = raparperipuretettu lanka no 2 + tuoksuorakas

Värjäys tuoksuorakasliemessä, seuraavat näytteet olivat keskenään samassa liemessä, värjätty eri kerralla kuin edelliset
No 6 = raparperipuretettu lanka no 1 + tuoksuorakas, valitettavasti vain hyvin pieni näytepätkä
No 7 = aluna/viinikivipuretettu lanka + tuoksuorakas

Yllätyksekseni raparperipuretettu lanka no 1 eli vahvimmassa ensimmäisessä raparperiliemessä ollut lanka kiinnitti itseensä tuoksuorakkaan sinisiä väriaineita. Väri näyttää tietysti vihreältä, kun pohjana on raparperilehdistä tullut keltainen, mutta varsinkin No 6 oli oikein hyvä sinivihreä. Aiemmin olen ollut hiukan skeptinen raparperin toimimiseen puretteena, koska vähäisen kokemukseni mukaan sitä käyttämällä värit ovat olleet käytännössä samoja mitä tulisi purettamattomaan lankaan, lisättynä sitten raparperin antamalla keltaisella, mutta tässä tapauksessa raparperin aineet tosiaan kyllä kiinnittivät orakkaiden sinisiä värejä! Aluna/viinikivipuretettu lanka on hyvä sininen/turkoosi, mitä odotinkin.

Vertailussa näkyy hyvin, miten kokonaan purettamattomaan näytteeseen tarttui vain ruskeita väriaineita, samoin kävi raparperilehtipuretus no 2:lle (eli näyte no 5), eli raparperinlehtiliemen jälkiliemessä ei ollut enää niitä aineita mihin orakkaiden siniset väriaineet tarttuivat. Kunpa joku tekisi tutkimuksen, missä testattaisiin raparperinlehtiliemen aineet ennen värjäystä ja ensimmäisen värjäyksen jälkeen.
Alustavan valonkestotestin jälkeen raparperilehtipuretuksen vihreä kesti saman mitä aluna/viinikivipuretetun langan sininenkin. Auringossa nämä orakasvärit haalistuvat kyllä verrattuna indigolla värjättyihin sinisiin eli valonkesto ei ole paras mahdollinen, mutta silti kohtuullinen.

Eli nyt olisi vielä hyvä aika kerätä raparperinlehtiä ja "purettaa" niillä lankoja syksyn sienivärjäyksiin.

IN ENGLISH
Last winter I did some experiments with tooth fungi, they are still not finished and more about them later, but something interesting came up, and because now is the time to harvest rhubarb leaves, here is shortly about it.

In the picture above there are samples dyed with Hydnellum suaveolens, but I suspect the same results may apply to all tooth fungi when it comes with rhubarb leaves.
I used 200grams of dried H.suaveolens/ 100grams of yarn, soaked them, boiled with raised pH 9. When dyeing the pH was 8 and the fungi were in the same bath with the yarns.

First the yarns which I told above, dyed only with rhubarb leaves, so you can see the color before they went to the tooth fungi bath.
No 1 = rhubarb leaf mordanted yarn, first bath
No 2 = rhubarb leaf mordanted yarn, after bath

These yarns were all together in the same Hydnellum suaveolens bath
No 3 = unmordanted sample
No 4 = rhubarb leaf mordanted yarn no 1 + H.suaveolens
No 5 = rhubarb leaf mordanted yarn no 2 + H.suaveolens

These next yarns were in different bath as the previous ones, but dyed with Hydnellum suaveolens
No 6 = rhubarb leaf mordantd yarn no 1 + H.suaveolens, a small sample, but very nice green
No 7 = yarn mordanted with alum + Cream of Tartar

I was very surprised to find out that rhubarb leaf mordanted yarn attached the blue dyes from H.hydnellum suaveolens. The color obviously looks green, because of the yellow base of the rhubarb leaf mordanted yarn, but especially No 6 is a very nice green. Previously I have been a little sceptical about how good rhubarb leaf is for mordanting: using it and not alum with many other natural dyes, I have gotten mostly the same colors as I get with unmordanted yarn, plus the yellow shade the rhubarb gives, but with these tooth fungi rhubarb leaf mordanting did help the blue dyes from tooth fungi to attach to the fiber!
No 7 mordanted traditionally with alum looks blue/turqoise like I expected it to.

You can see from the comparison how the unmordanted yarn took only the brown dyes, and the same happened with rhubarb mordanted yarn No 2 (the sample no 5), I guess whatever the acting chemicals in the rhubarb leaf solution are, they attached in the first bath and there were not enough of them left for in the after bath (even though the color from the after bath was yellow) for the blue dyes to react with. I wish someone would do a study about what chemicals there are in rhubarb leaf bath before and after dyeing.

In preliminary light fastness tests the green from rhubarb leaf and H.suaveolens was about the same fastness as the blue gotten with alum and H.suaveolens. They are not as fast in strong sunlight as blues or greens from indigo-bearing plants (which are superior), but these are reasonable fast.

So now would be a good time to prepare yarn with rhubarb leaves to wait for the mushrooms in the autumn.

Thursday, December 20, 2012

Tinder polypore and cochineal Taulakääpä- ja kokenillivärjäyksiä


Minun on pitänyt kokeilla taulakääpää kokenillin kanssa jo pitkään, siitä lähtien kun luin Cardonin Natural Dyes - kirjasta monta vuotta sitten, että on olemassa reseptejä keski-ajan Italiasta, missä todennäköisesti juuri taulakääpä (Fomes fomentarius) on ollut yhtenä aineena kermeskirvalla värjäämisessä. Näissä resepteissä puhutaan väriaineesta nimeltä popo tai pococco, ja se on joko taulakääpä tai/ja Polyporus mori. 
Taulakääpä on hyvin yleinen ja iso monivuotinen kääpä, jonka löytää useimmiten vanhoilta lahoilta koivuilta.

IN ENGLISH
Since I read many years ago  from Cardon's Natural Dyes how tinder polypore (Fomes fomentarius) polypore has been used in medieval Italy when dyeing with red insect dyes (kermes), I have been wanting to try it with cochineal. In the medieval recipes there is an ingredient called popo or pococco and the names most likely refer to tinder polypore or/and Polyporus mori -polypore.
Tinder polypore is very common perennial polypore here in Finland, growing  mostly on old and decaying birches, and it is very easy to find.



Yllä olevissa kuvissa on nuorehkoja taulakääpiä kuvattu nyt joulukuussa, alla on tyypillisiä kavionmuotoisia vanhoja taulakääpiä kuvattu loppukesällä.

IN ENGLISH
In the pictures above there are young and middle aged tinder polypores photographed now in December, and in the pictures below are old typical hoof-shaped polypores in late summer.



Taulakäävästä itsestään saa kirjojen mukaan yleisimmin ilman puretusta beigeä (Bessette ja Sundström), alunapuretuksella vaaleaa kullanruskeaa (Bessette), oranssinruskeaa (Sundström) ja kellertävän ruskeaa (Lundmark) ja rautapuretuksella joko oliivinvihreää (Bessette) tai tummanruskeaa (Sundström).
Minulla oli nyt ystävältäni saatuja sekalaisen ikäisiä pilkottuja melko kuivia taulakääpiä 200g. Liotin niitä ensin kaksi päivää. Liotusveteen ei tullut juuri mitään väriä. Aloin keittää niitä ja hetken kiehumisen jälkeen lisäsin lorauksen ammoniakkia niin, että liemen pH nousi n 10. Tämä on yleinen neuvo käävillä  värjätessä, keitinliemi pitää olla emäksinen, jotta kääpien väriaineet liukenevat veteen.
Keitin kääpiä 2 tuntia, ja liemi muuttui melko pian hyvin tummanruskeaksi. Annoin liemen jäähtyä seuraavaan päivään ja siivilöin sen, alla keiton jälkeen siivilöidyt käävän palat ja tummaa lientä.

IN ENGLISH
According to books tinder polypore gives without mordant beige (Bessette and Sundström), with alum mordant light  golden brown (Bessette), orange brown (Sundström) and brownish yellow (Lundmark). With iron mordant it gives olive (Bessette) or dark brown (Sundström).

I used now 200grams of mixed aged semi-dry fresh polypores  cut to small pieces. I soaked them for two days, and it seemed they didn't give hardly any any color during soaking. I then boiled them for two hours, and added a glug of ammonia to boiling polypores to raise the pH to 10. The usual advise when extracting color from polypores, is to raise the pH. 
Soon after adding ammonia the bath turned dark brown and after boiling for two hours, I let the bath cool down until the next day, when I strained the bath. In the picture below are the polypores after straining and the dark bath.




Liemen pH oli nyt neutraali ja värjäsin tässä liemessä erilaisia koelankoja, yhteensä 100g.
Alla kuvassa
1. purettamaton värjätty tunti
2. esipuretettu aluna ja viinikivi, värjätty tunti
3. purettamaton värjätty tunti ja sitten 15 min jälkipuretus rautavihtrillillä
4. esipuretettu aluna ja viinikivi, värjätty tunti ja sitten 15 min jälkipuretus rautavihtrillillä.

Näistä tuli vaaleammat värit mitä odotin, ei kullanruskeaa ja rautapuretuskin muutti värin vain likaisen harmahtavan vihertäväksi. Luulen, että kääpiä olisi pitänyt olla enemmän suhteessa langan määrään.

IN ENGLISH
The pH of the bath was now neutral and I dyed several samples of yarn in this bath, together 100grams.
In the picture below
1. unmordanted dyed for one hour
2. premordanted with alum and cream of tartar, dyed for one hour
3. unmordanted dyed for one hour, then post mordanted with iron for 15 minutes
4. premordanted with alum and cream of tartar, dyed for one hour, then post mordanted with iron for 15 minutes

The results were paler than I expected, no golden brown or orange brown, and even post mordanting with iron resulted only pale dirty greyish olives. I think that next time I will use more polypores for the same weight of fiber.

Sitten kokeilin miten nämä taulakäävällä värjätyt langat värjäntyvät kokenilliliemessä. Kokenillia oli 8g/100g lankaa (keitto kuten normaalistikin teen sillä, ohje sivulla Kokenilli), ja kokenilliliemeen oli lisätty myös viinikiveä 4g/8g kokenillia.
Selitykset kuvaan, eli siis nämä ovat samoja lankoja mitkä ensin värjäsin taulakäävällä ja sitten laitoin kokenilliliemeen, kaikki langat olivat alussa valkoisia:
5. sama purettamaton lanka mikä on no 1
6. sama lanka kuin no 2
7. sama lanka kuin no 4
8. sama lanka kuin no 3
9. vertailulanka, purettamaton, mikä ei olle ollut ollenkaan taulakääpäliemessä.
Jälkeenpäin huomasin, että tästä puuttui normaali alunapuretettu lanka ilman taulakääpävärjäystä, se unohtui, mutta silti tästä näkee aika hyvin eroja, ja näistä tuli hiukan eri sävyisiä mitä olisi tullut ilman taulakääpäpohjia. Purettamaton, mutta taulakääpäliemessä ollut lanka no 5 on tummempi, jotenkin saturoituneempi väri kuin pelkkä purettamaton no 9.
Kunhan nyt talvella alkaa tulla aurinkoisempia ilmoja, laitan mallipätkät valkonkestotestiin kuistille ulos, niin sitten näkee millaiset kestot näillä on. Vertailuksi täytyy laittaa vielä normaali alunapuretettu kokenillilanka myös.
Rautapuretetuista (no 7 ja 8) tuli kivoja, mutta myös purettamaton taulakäävällä värjätty, no 5,  oli minusta hyvä väri, ja on mielenkiintoista nähdä miten sen valonkesto on suhteessa no 9:ään. Normaalilla alunapuretetulla kokenillivärillä on hyvä valonkesto.
Kokeita täytyy jatkaa ja kuivattua taulakääpääkin vielä riittää. Tuoretta saa sitten helposti lisää, kunhan pakkaset ovat ohi ja taulakäävät sulavat, jäisinä niitä ei oikein saa irti. Lisäksi pitää kokeilla onko eri ikäisten antamissa väreissä eroja.

IN ENGLISH
Then I tried how these yarns once dyed with tinder polypore, change when dyed with cochineal. I used 8g of cochineal per 100g of yarn (8%) and I had also added 4% cream of tartar to the bath.
Here are explanations to the picture (so all these samples were first dyed with tinder polypore and then with cochineal, all the yarns were white to begin with):
5.the same unmordanted yarn as in no 1
6. the same yarn as in no 2
7. the same yarn as in no 4
8. the same yarn as in no 3
9. compraison yarn, an unmordanted yarn, NOT dyed with tinder bracket

Afterwards I remembered that I had not had  a yarn mordanted with alum but not with tinder polypore,  but even without it you can see how there are differences in these yarns. No 1 is darker and more saturated color than no 9, so tinder bracket did improve the color there.
When there is more sun after a month or two, I will put samples of these yarns outside to our porch to test the lightfastness. The normal alum mordanted yarn dyed with cochineal has quite good lightfastness, so it will be interesting to see how the unmordanted tinder polypore dyed  yarn no 5 keeps it's color (especially compared to no 9 with no tinder polypore, but I am quite positive about it.
I also like the colors with iron mordant, no 7 and 8.
I will continue experiments with tinder polypore as long as I have some dried polypore left, and I will easily get more fresh ones, when the winter is over. When the polypores are frozen, they are very hard to get from the trees. I will also have to experiment if there are differences in tinder polypores of different age.

Saturday, November 10, 2012

Dyeing with a mix of tooth fungi Värjäystä orakassekoituksella



Lisää epämääräistä vaaleaa sinertävää, tällä kertaa sienistä. Minulla oli vielä pieniä määriä tuoreita, mutta vanhoja orakkaita. Mitään ei ollut niin paljoa, että yksinään olisi kannattanut värjätä, joten pistin samaan keitokseen muutaman ison tuoksuorakkaan, kaksi mustaorakasta, kilon verran oranssiorakkaita ja vielä pienen pussillisen löyhkäsilokkaa, myös se sisältää samantapaisia väriaineita kuin orakkaat.
Kun keitos alkoi kiehua, niin lisäsin pienen lorauksen ammoniakkia, jotta pH nousi 9:ään. Keittelin mösselöä reilun tunnin. Olin ensin ajatellut laittaa langan sienten kanssa samaan, mutta liemi näytti niin mössöltä, että ajattelin, etten saa lankaa ikinä puhtaaksi mätien sienten paloista, niinpä sitten siivilöin liemen. Ruotsalaisten värjärien mukaan orakkailla väristä tulisi tummempi ja sinisempi mikäli sienet ja langat ovat keitossa yhtä aikaa, mutta se jäi taas kokeilematta. Lisäsin puhdasta vettä niin, että liemi jäähtyi ja samalla pH laski jonnekin 8:aan. Värjäsin aluna-viinikivipuretettua lankaa tunnin verran ja sain melko tummaa sinivihreää lankaa. Pesussa kuitenkin siitä irtosi paljon väriä (olen melko varma aiempien kokemusteni mukaan - jotka ovat tuntemattomasta syystä erilaisia kuin monella muulla -, että jos pH olisi ollut neutraali värjätessä, niin väriä ei olisi lähtenyt langasta niin paljoa, mutta halusin kokeilla taas kerran värjäystä korkeammassa pH:ssa.. se toimii muilla, miksi kummassa se ei toimi minulla.. mutta ei vaan toimi.. ehkä tämä johtuu jotenkin vedestä tai jostain muusta tuntemattomasta syystä), ja lopputulos oli vaalea, hiukan epätasainen turkoosihtava lanka. Semmoinen väri, joka toisessa valossa näyttää sinisemmältä ja taas toisessa vihreämmältä. Jälkiliemi seuraavana päivänä antoi vain hyvin vaaleaa beigeä, edes pHn nosto ei muuttanut väriä, vaikka näinkin olen kuullut kannattavan tehdä.
Kuivattuja sieniä on onneksi aika paljon odottamassa uusia värjäyksiä:)

IN ENGLISH
More vague blues, this time from mushrooms. 
I had small amounts of different fresh and old tooth fungi. Not much of any one species, so I put all of them together in the same bath: couple of big Hydnellum suaveolens, two Phellodon niger, about one kilo of Hydnellum aurantiacum and a small bag of Telephora palmata - mushrooms, which all contain same kind of dye pigments.
When the concoction started to boil, I added a dash of ammonia to raise the pH to 9. I boiled the mushrooms for an hour. I had planned to add the yarn to the bath together with the mushrooms, but the bath looked so bad, that I thought that I would never get  the pieces of rotten mushrooms out of the yarn if I put them together in the same bath, so I strained the bath before adding the yarn. The Swedish mushroom dyers dye with mushrooms and yarn together, and they get darker blues that way. I will have to try it with a very small amount of yarn some time!  After straining I added more water to the bath, so that it cooled down a little, and also the pH dropped to about 8. I dyed 100g of yarn mordanted with alum and cream of tartar, for one hour, and got quite dark greenish blue. However, when I washed the yarn, a lot of dye washed out ( I am positive based on my earlier experience - which is different than that of many other dyers, for some unknown reason -, that had I lowered the pH to neutral when dyeing, the color would not have washed out so much, but I wanted to try it with high pH this time.. it works for others, so why does it not work for me.. but it doesn't.. perhaps it has to do with our water, or with some other unknown factor) and the result was pale, slightly uneven greenish blue yarn. This is a color which looks more green in sunlight and more blue in shade, it is difficult to say what the actual shade is. The afterbath gave very pale beige the next day, even raising the pH again to 9 didn't help.
These were the last of the fresh mushrooms, but I still have dried mushrooms to experiment with:)



Sunday, November 4, 2012

Cool extraction of woad Morsingon viileä uutto

Huomasin viime talvena, että jo edellisenä vuonna oli ilmestynyt lisää tutkimusta morsingon uuttamisesta. Tämä on diplomityö v 2010 Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa, Jaakko Siitonen: Uutto-olosuhteiden vaikutus kasviperäisen indigon saantoon.
Hyvin mielenkiintoista luettavaa muutenkin, siihen on kerätty yhteen paljon tietoa morsingosta.
Kokeissa oli saatu hyviä uuttotuloksia, kun morsingon lehdet oli pilkottu, uuttolämpötila oli 40°C ja uuttoliemen pH oli laskettu neljään. Uuttoaika oli 2 tuntia. Alhaisessa pH:ssa indoxyli stabiloituu, eikä yhdisty epätoivottavaksi yhdisteiksi, eikä myöskään indigotiiniksi jo uuttoliemessä, jolloin sitä menetettäisiin lehtien siivilöinnin yhteydessä. Alhainen uuttolämpötila säästää energiaa.
Minun piti kokeilla tätä menetelmää jo kesällä, mutta en koskaan ehtinyt, ja ensimmäisen korjuun elokuussa uutinkin normaalilla kuumamenetelmällä ja sain ihan hyviä sinisiä. Juuri ennen pakkasten tuloa, leikkasin toisen sadon morsingon lehdistä, jotka olivat kasvaneet oikein hyvin. Ensin uutin kuumassa, ja yllätyksekseni en saanutkaan yhtä tummaa sinistä, mitä sain kesällä, ja vuosi sitten toisesta korjuusta lokakuussa. Ihan hyvä väri kuitenkin, suhteella 500g lehtiä/100g lankaa. Ehkä sateinen syksy oli vaikuttanut siihen, että indigoa ei ollut kertynyt kovasti lehtiin.

Kokeilin myös samaan aikaan uuttoa viileämmässä vedessä. Tässä lehtiä oli 1 kg. Revin lehtiä pienemmiksi (mutta näin jälkeenpäin ajatellen en tarpeeksi pieniksi!), sulloin lehdet lasipurkkiin ja laitoin päälle n 40°C vettä, johon olin lisännyt etikkaa, niin että pH oli 4. Jätin purkin huoneenlämpöön yöksi ja jatkoin hommaa seuraavana päivänä, jolloin aikaa oli kulunut n 15 tuntia.

IN ENGLISH
I found out last winter that a new study had been made about woad in Finland. It was a master's thesis in Lappeenranta University of Technology, Jaakko Siitonen: The influence of extraction conditions to the yield of plant derived indigo. (There is a short abstract in English in the beginning, but otherwise it is unfortunately in Finnish).
It is very interesting reading, a lot of information about woad, and the new experiments.
In their experiments they got good results when the leaves were cut to small pieces, the extraction temperature was 40°C and the pH of the extraction liquid was low, 4. The time of extraction was 2 hours. In low pH indoxyl stabilizes and does not combine to unwanted compounds or to indigotin prematurely which would be lost with the leaves when they are strained. The low temperature saves energy. 

I was going to try the low temperature extraction already in the summer, but never had the time. The first cut of woad in August was extracted with the normal hot water method, and it gave good blues. Right before the frosts came in the end of October I harvested the woad second time. The leaves had grown back really well. The first batch I extracted with hot water, and to my surprise didn't get as dark blue as I did in August (or last year from the second cut in October). Nevetherless a nice blue, 500grams of fresh leaves to 100grams of yarn. Perhaps because of the rainy autumn there weren't so much indigo precursors in the leaves.

I also tried the extraction in lower temperature. Now I had only 1 kg of leaves. I ripped them to smaller pieces (but thinking back, not small enough!), put the leaves to a glass jar and covered with hand warm water, about 40°C. I also added vinegar so that the pH was 4. I left the leaves to soak in room temperature overnight and continued the next day, after 15 hours of soaking.


Aamulla purkki näytti tältä, liemi oli keltaista, mutta lehdet olivat kyllä ihan uuttuneen näköisiä. Yllämainitun tutkimuksen mukaan liemen olisi pitänyt olla vihreää (matalassa pH:ssa vihreää, neutraalissa normaalia punaruskeaa), eli minun uuttoni ei ihan ollut onnistunut.

IN ENGLISH 
In the morning the jar looked like this, the water was yellow, but the leaves looked done. According to the study mentioned above the liquid should have looked now green (in low pH green, in neutral water the usual sherry color), so my extraction hadn't worked like it should have.


Lisäsin kidesoodaa, jotta pH nousi n 9, ja aloin hapettaa. Yli 10 minutin hapetuksen jälkeen liemi oli edelleen melko kellanvihreää eikä sinistä, joten siitäkin pystyi jo näkemään, että indigoa ei ollut paljoa liemessä

IN ENGLISH
I added washing soda to raise the pH to 9, and oxidized the extraction. Even after over ten minutes of oxidizing, the liquid was still more green than blue, so i could see, that there was not much indigotin in it.


Myöskin vaahto oli hyvin vaaleaa.
Lisäsin natriumditioniittia ja värjäsin normaalisti 100g lankaa, ja kolmenkaan dippauksen jälkeen väristä ei tullut kuin hyvin vaalea sininen, hiukan epätasainenkin. Kilolla lehtiä olin saanut kuumauutolla 200g lankaa selvästi tummemmaksi, eli tämä ei tällä kertaa onnistunut oikein hyvin, mutta aion kokeilla uudelleen ensi kesänä pilkkoen lehdet pienemmiksi ja lyhyemmällä uuttoajalla. Olisihan nimittäin ihan kiva pystyä uuttamaan morsinkoakin ilman kiehuvaa vettä ja pienemmällä energiakulutuksella. Se olisi myös helpompaa, jos se onnistuisi. Nyt varmastikin omat virheeni yhdessä lehtien pienemmän indigopitoisuuden  kanssa johtivat hyvin vaaleaan lopputulokseen.

IN ENGLISH
Also the foam was very pale, not the usual bright blue.
I added hydrosulfit and after a while dyed 100g of yarn, even after three dips the color was very pale blue, and slightly uneven, like it often is when there is not much indigo in the vat. With 1 kilo of fresh leaves harvested at the same time and  extracted in hot water, I dyed 200grams of yarn medium blue, so only 100grams of pale blue from the same amount of leaves was not good. I will try this method again next summer, and then cutting the leaves to smaller pieces, and soaking them for shorter time. It would be nice to extract also woad without boiling water and using less energy. It would also be easier, if it worked. Now my own mistakes together with the lower indigo concentration in the leaves probably caused the pale color.