Saturday, November 19, 2011

Sarcodon squamosus experiments Männynsuomuorakaskokeiluja


Männynsuomuorakas (Sarcodon squamosus) on mystinen sieni, jos siitä haluaa saada sinistä väriä. Ensiksi tietysti pitää olla oikeita sieniä: nimenomaan mäntyjen juurella kasvavia suomuorakkaita, jos lähistöllä on kuusia, silloin ne eivät kelpaa. Kuusensuomuorakkaissa (Sarcodon imbricatus) ei ole samoja väriaineita kuin männynsuomuorakkaissa, eikä kuusensuomuorakkaista saa oikein mitään väriä. Tietysti aina ei männynsuomuorakkaistakaan tule väriä, niiden väriaineet eivät ole valmiina sienen noustessa maasta, niitä kehittyy nähtävästi lisää sienen ikääntyessä, ja värjäystekniikan pitää olla oikea. Ja se oikea värjäystekniikka onkin se, mistä ei paljoa löydy tietoa. Männynsuomuorakkaiden sisältämistä väriaineistakaan ei kunnolla löydy tietoa. Yksi väriaineista on terfenyylikinoneihin kuuluva ruskea teleforihappo, joka Eric Sundströmin mukaan (Rice: Mushrooms for color) voidaan muuttaa siniseen muotoon vanhettamalla/mädättämällä (aging) tai nostamalla pHta. Lundmark: Färgsvampar och svampfärgning sanoo, että kyse on hapettumisreaktiosta, kun teleforihappo muuttuu siniseksi dehydrogyrocyaniksi. Bessette (Rainbow beneath our Feet, Mushroom dyer's fieldguide) käskee lisäämään ammoniakkia liemeen, kun sienet ovat kiehuneet 10 minuuttia, ja jatkaa keittämistä, jolloin väriaineet irtoavat sienistä. Olen näin tehnyt hyvällä menestyksellä muiden orakkaiden kanssa ja saanut parempia tuloksia, kuin jos olisin laittanut emäksen vasta siivilöityyn väriliemeen. En kuitenkaan tiedä mitä kemiallisesti tapahtuu, joten en osaa sanoa miksi näin on ja onko se edes aina niin.

Emäksenä on suurimmassa osassa kirjoista käytetty ammoniakkia, vain Rice suosittelee kidesoodaa ammoniakin sijasta pH:n nostoon, koska ammoniakki on hengitettynä haitallisempaa. Sain luettavakseni alkusyksystä Sari Hiltusen Helsingin yliopistossa tekemän pro gradu tutkielman Sinistä sienillä? Suomuorakkaalla (Sarcodon squamosus) värjätyn villaneuloksen väri ja valonkestot (2005), tästä kiitos Karolle ja Riikalle:) Gradua ei ole sähköisessä muodossa, mutta sen voi lukea Helsingin yliopiston Minervan kirjastossa. Joka tapauksessa tästä gradusta löysin mielenkiintoisen kohdan, jossa epäillään, että näiden sienten siniset väripigmentit muodostavat komplekseja ammoniakissa olevien ammoniumionien kanssa, ja jos emäksenä käytetään lipeää, niin lipeässä oleva natrium ei pysty muodostamaan vastaavia komplekseja väripigmenttien kanssa. Jospa tästä on johtunut se, että aina en ole saanut hyviä värejä muillakaan orakkailla, kun olen käyttänyt pH:n nostoon kidesoodaa?

IN ENGLISH
Sarcodon squamosus is a mysterious mushroom, if you want to get blue colors from it. First of all you have to have the right species, Sarcodon squamosus, which grows near pines. There is a very similar species Sarcodon imbricatus, which grows near spruces, and that mushroom is no good for a dyer, there are no dyestuffs in it at all, so you have to make sure you pick mushrooms only near pines to get the right species. Of course sometimes you can dye with the right species and still get no color, the dyemolecules are not ready in the mushroom when it emerges from the ground, they are formed in the mushroom when it gets older, and then the dyeing technique must be right. There is not much information about what the right dye technique is, and not either about the actual dyestuff in these mushrooms. One of the pigments in these mushrooms is telephoric acid, which belongs to terphenylquinones and which according to Eric Sundström in Miriam Rices book Mushrooms for color can be modified from brown telephoric acid to bright blue by aging or in high pH. Lundmarks book Färgsvampar och svampfärgning says that reaction may be oxidation when telephoric acid changes to blue dehydrogyrocyan. Bessette (Rainbow beneath my Feet, A Mushroom Dyer's Field Guide) tells to add ammonia to the mushrooms when they have boiled for ten minutes and then continue to boil them to extract color. I have done this with good results with other tooth fungi, and gotten better colors than raising the pH later in the actual dye bath. However, I don't know what happens chemically, so I can't say why this way is better, or even if it is better.


For raising pH, most books say to use ammonia, only Rice recommends washing soda, because ammonia is more harmful to the dyer when inhaled. Couple of months ago I got to read Sari Hiltunen's masters graduate thesis from Helsinki University about dyeing with Sarcodon squamosus, the color and it's light fastness (2005). Unfortunately this thesis is not available in electronic version, only in Finnish in the Helsinki University library Minerva in Helsinki. Anyway, from this thesis I found that the writer suspects that the blue pigments form complex with ammonium ions in ammonia but are not able to form complex with sodium in lye (sodium hydroxide). Perhaps this is the reason why I haven't always gotten good color with other tooth fungi, when I used washing soda to raise the pH?


Ensimmäisessä kuvassa oli nuoria lokakuun alussa kuvattuja männynsuomuorakkaita, jotka kuitenkin minun mielestäni ovat liian nuoria, jotta niistä saisi hyvää eli sinistä väriä. Ylläolevassa ämpärissä on sellaisia, minkälaisina ne minun mielestäni ovat parhaita kerätä.
Sain tuoreita marraskuun alussa kerättyjä vanhoja,  jo tummuneita ja osin mätiäkin sieniä neljä ämpärillistä ystävältäni. Kasvupaikka näillä sienillä oli puhdas mäntykangas, jossa ei näkynyt kuusia, joten lajimääritys oli oikea. Piikkien pituutta tai suomuja onkin näin vanhoilla sienillä vaikeampi tutkia, joten kasvupaikka on varmin määrityskeino.
Näillä sienillä tein sitten useita erilaisia kokeiluja viimeisen parin viikon aikana. Viimeisimpien kokeilujen sienet olivat jo ehtineet mädäntyä ämpärissä lisää (eli tulivat entistä paremmiksi  värjäystä ajatellen), joten mitään täysin vertailukelpoisia nämä tulokset eivät ole, mutta suuntaa-antavia kuitenkin. Myös kiehumis-ja jäähtymisajat vaihtelivat ja värjätty lankamääräkään ei aina ollut grammalleen sama, suomuorakassoppa kiehui muiden töiden ohessa. Ja paljon jäi kysymyksiä:) Alempana olevassa lankakuvassa numerot viittaavat kokeilunumeroon. Kaikissa paitsi kokelu no 6 lanka oli aluna (12%) viinikivi (4%) puretettua, puretus oli tehty elokuun lopussa, värjäys nyt.

1. 2kg sieniä, murskattu, ja keitetty kiehuen tunti, lisätty kidesoodaa niin että pH oli n 11, haudutettu vielä 45min, mutta liemi ei kiehunut poristen. Siivilöity, pH 9-10. Lisätty 20g puretettua lankaa ja pätkä purettamatonta. Värjätty 45 min 80°C, langan väri heti vaalean turkoosi, ei tummentunut värjäyksen aikana. Lanka kärsinyt jonkin verran kuumassa emäksisessä liemessä.

2.  2kg sieniä, keitetty 1 tunti, lisätty ammoniakkia, pH 9, kiehui vielä 30min. Siivilöity pH n 8,5, jäähtyi  tunnin. 20g puretettua lankaa ja pieni pätkä purettamatonta. Lanka heti jo aluksi sinisempi, värjätty 1 tunti 80°C. Värjäys oli tehty peräkkäisinä päivänä ensimmäisen kokeilun kanssa, ja ainoa selvä ero oli tässä ammoniakki ja ensimmäisessä kidesooda, joten seuraavissakin käytin ammoniakkia.

3. 2kg sieniä, keitetty 2 tuntia, siivilöity. Ei pH:n nostoa, vaan lisätty kuumaan liemeen 100g puretettua lankaa ja annettua jäähtyä yön yli liemessä. Tarkoituksena oli, että muut kuin siniset väriaineet olisivat tarttuneet tähän lankaan. Lanka oli kuitenkin aamulla hyvin vaalea beige, ei edes ruskea, NÄYTE NO 9.
Kun kaadoin liemen ämpäristä kattilaan, niin ämpärin seinät olivat värjäytyneet siniharmaiksi! Kuva alla.
Huuhtelin ja hankasin väriä ämpärin seinistä takaisin väriliemeen.
Liemi lämmitetty uudelleen ja lisätty ammoniakkia, pH 9 ja 24g lankaa. Värjätty tunti 80°C. NÄYTE NO 3.

IN ENGLISH
In the first picture of this posting there are young Sarcodon squamosus mushrooms, picture taken in the beginning of October. These mushrooms are too young to give blue colors, I think. In the bucket above there are old mushrooms which in my experience are now good for also blues.
In the beginning of November I got four buckets of old fresh mushrooms from my friend. They were picked from around pines where there was not spruce to be seen, so they were the right species. It is difficult to examine the length of the spines of other small details from the mushrooms this old, so the place where they grew was a better indicator to the right species.
With these mushrooms I did several experiments during the last couple of weeks. The results are not exactly comparable, because some mushrooms had time to age in the bucket, but here are the results anyway. Also the time the mushrooms boiled or cooled were not exactly the same and also the weight of the fiber was not exactly the same, I did these experiments among other work:) There are lots of questions still in my mind:)
The numbers in the yarn picture below refer to the experiment number. All the yarn used was mordanted with alum (12% and cream of tartar (4%), except for number 6, the mordanting was done in the end of August and the yarns cured since then.


1. 2 kg of mushrooms, crushed, boiled for 1 hour. Added washing soda, pH 11, simmered (not boiling) yet 45 minutes. Strained, pH 9-10. Added 20grams of yarn and a piece of unmordanted yarn. Dyed 45 min 80°C, the color turned almost immediately light turquoise, and didn't get darker later.The yarn had been damaged a little by hot alkaline bath.


2. 2kg of mushrooms, crushed, boiled for 1 hour, added ammonia, pH 9, and boiled yet 30 min. Strained, pH 8,5, cooled 1 hour. 20g mordanted yarn and a small piece of unmordanted, The mordanted yarns was right from the start darker and more blueish color. Dyed 80°C 1 hour. Experiment 1 and 2 were done in consecutive days, and the only big difference was washing soda versus ammonia, so that was why I used ammonia in later experiments, it seemed to work better.


3.  2kg of mushrooms, crushed, boiled for 2 hours. Strained. pH neutral. I added 100g of mordanted yarns to the hot bath, and let it cool overnight in the bath. I was hoping the other except blue pigments to attach first to this yarn. However, the next morning the yarn was very light beige, not even brown. SAMPLE NO 9.
When I poured the bath from the bucket back to the kettle, the  walls of the bucket were colored greyish blue! Picture below. I scrubbed the blue pigment back to the bath, added ammonia, pH 9, warmed the bath and added 24g yarn. Dyed 1 hour 80°C. SAMPLE NO 3.



4.  6 kg sieniä, murskattu, keiton alussa lisätty ensin käynyttä virtsaa (pH9) kaksi desiä, mutta se ei nostanut pH:ta tarpeeksi joten lisäksi loraus ammoniakkia, pH nyt 9, keitetty 2 tuntia. Siivilöity, pH n8,5. 55g lankaa, 1 tunti, pääsi kiehumaan, mutta tulipa todella tumma sininen!!
Jälkiväri seuraavana päivänä 50g, pH 8, väri muuttui aika hitaasti turkoosiksi, hiukan epätasainen.

5.  2 kg sieniä, murskattu. Halusin kokeilla uudestaan kidesoodaa ja tunnin kiehumisen jälkeen lisäsin kidesoodan, pH 9, ja keitin vielä kiehuen toisen tunnin. Siivilöity.  23g lankaa värjäys 1 tunti 90°C. Tästä tuli tummepi väri kuin koe 1, mutta silti turkoosi eikä sininen. Sienet olivat seisseet viikon ämpärissä ennen tätä koetta, joten ne olivat myös vanhempia.

6.  2 kg sieniä, murskattu, keitetty 1,5 tuntia. lisätty ammoniakkia. pH 9. Keitetty toiset 1,5 tuntia. pH 8,5, siivilöity. 20g purettamatonta lankaa, lanka muuttui rusehtavaksi. Tunnin värjäyksen jälkeen lisätty 1g rautavihtrilliä, värjätty edelleen 20 min 90°C.

7.  2 kg sieniä, murskattu. Keitetty 1,5 tuntia, lisätty ammoniakkia, pH 9, ja keitetty toiset 1,5 tuntia. Liemi jäähtynyt ennen siivilöintiä. 24g lankaa, värjäys 1 tunti 90-100°C, pH8,5. Yritin saada samaa väriä kuin no 4, mutta ei täysin onnistunut. Jälkikäteen ajatellen lankaa oli enemmän suhteessa sieniin ja ehkä ammoniakki olisi pitänyt lisätä heti keiton alussa. Myös se, että liemi jäähtyi sienineen on voinut vaikuttaa.

8.  2kg sieniä, murskattu, keitetty 3 tuntia. Lisätty ammoniakki, pH8,5 (ammoniakki loppui), keitetty  vielä tunti lisää. Jäähdytetty 30 min, siivilöity ja lisätty vettä niin että pH oli 7,5 (siis liemi laimistui, tarkoituksella). 20g lankaa, aluksi ruskea, mutta pian alkoi harmaantua, sitten sinistyä. Värjäys 1 tunti, 90°C, jäähtyi liemessä vielä 1,5 tuntia. Koska lankani vahingoittuu hiukan korkeassa lämpötilassa yhdessä emäksisen liemen kanssa, halusin kokeilla mikä väri tulee, jos keittoaikana pH oli korkea, mutta varsinaisessa värjäyksessä lähellä neutraalia, ja se kyllä tuntuu toimivan.

10. 100g kuivattuja nuoria männynsuomuorakkaita, liotettu kaksi vrk liemessä mihin lisätty kidesoodaa, pH 10, keitetty tunti. 20g lankaa, pH 8, värjäys 1 tunti 80°C. Ei jälkeäkään sinertävistä tai vihreistä sävyistä. Tein tämän värjäyksen ihan ensimmäisenä, joten en tiedä mitä olisi tullut, jos olisin käyttänyt ammoniakkia. Epäilen, että nuorissa sienissä ei ollut mitään sinisiä väriaineita, joten vika oli varmaan pääosin siinä.

11.  Tämä näyte on kuusi vuotta sitten värjätty, puoli vuotta vanhoilla mädillä sienillä värjätty ilman pH:n nostoa. Siitä värjäyksestä ja muutenkin aiemmista kokemuksistani suomuorakkailla värjäyksestä olen kirjoittanut täällä.

IN ENGLISH
4.  6 kg mushrooms, crushed. When the mushrooms started to boil I added first a cupful of fermented urine (pH9), but it didn't raise the pH of the bath enough, so I then added some ammonia until pH was 9. Boiled for 2 hours. Strained, pH 8,5. 55g yarn, dyed for one hour. The bath boiled for a while (accidentally). What a strong color, really blue!!
Next day I put in the after bath 50g, pH 8, and dyed. The color changed quite slowly to turquoise, and it is also slightly uneven.

5.  2 kg mushrooms, crushed. I wanted to try again washing soda for raising the pH, so after the mushrooms boiled for one hour, I added washing soda, pH 9, and boiled another hour. Strained. 23g yarn, dyeing 1 hour 90°C. This is darker color than experiment 1, but still turquoise rather than blue. By this time the mushrooms had been in the bucket for one hour and aged more.


6. 2 kg mushrooms, crushed. Boiled 1,5 hours, then added ammonia, pH 9. Boiled another 1,5 hours. Strained, pH 8,5. 20g of unmordanted wool, it turned brownish soon. After dyeing for one hour added 1g of iron, and continued dyeing for 20 minutes, 90°C.


7.  2kg mushrooms, crushed. Boiled 1,5 hours, added ammonia, pH 9, boiled another 1,5 hours. The bath cooled down before I strained it. 24g yarn, dyeing 1 hour, 90-100°C, pH 8,5. I tried to get the same color as no 4, but didn't. Now I think there were less mushrooms/ yarn and I should have added ammonia in the beginning. Also that the bath cooled before straining could have an effect.


8.  2 kg mushrooms, crushed. Boiled for 3 hours, added ammonia pH 8,5 (I ran our of ammonia), and boiled for an hour more. Cooled 30 minutes and strained. I added more water so that it got diluted and the pH was 7,5. 20g yarn, it became first brown, then started to turn grey and finally blue. Dye time 1 hour, 90°C, and I then let the yarn cool in the bath for 1,5 hours.
Because my yarn doesn't like being in hot alkaline bath, I wanted to try if raising the pH only for the extraction time, and then dyeing  in almost neutral bath works, and it seems it does.


10.  100g dried young mushrooms, soaked first for two days in alkaline bath, pH 10 with washing soda. Boiled for one hour. Strained, 20g yarn, pH 8, dyeing one hour 80°C. No sign of blue or green colors in this yarn and I suspect that it is because the mushrooms were too young. Also I didn't use ammonia, but even with washing soda I got later turquoise colors from old mushrooms. I dyed this experiment earlier before I had gotten the fresh old mushrooms.


11.  This sample is six years old, dyed in neutral bath with six months old aged rotten mushrooms, I have written about it and my earlier experiences here.



Ensimmäisessä ja toisessa värjäyksessä mukana oli myös purettamaton pätkä lankaa. Alla kuva näistä langoista.  Alempi lanka oli kidesoodalla emäksiseksi tehdyssä liemessä (no1), ja vaikka varsinainen puretettu lanka värjääntyi siinä heikommin kuin ammoniakkia käytettäessä, niin purettamaton näköjään sai sinertävää sävyä. Ylempi lanka on no 2:ssa ollut purettamaton lanka, se ehkä vain hitusen harmaantui.

IN ENGLISH
In the picture below there are unmordanted samples from bath 1 and 2, the bottom yarn is from No1 and the other one is from no 2. Interesting how the yarns in washing soda bath got more color than the one in the ammonia bath, just the opposite to what happened to mordanted yarns.


Ja vielä toinenkin mielenkiintoinen havainto. Haltijalankana ollut puuvillainen kalastajalanka värjääntyi myös eri tavalla. Eli no1 eli liemessä missä oli kidesoodaa, haltijalanka on värjääntynyt siniseksi (vasemmanpuolinen vyyhti alla), kun taas ammoniakkia käytettäessä villa värjääntyi voimakkaammin, mutta taas kalastajalankaan ei tullut sinistä sävyä lainkaan, vaan tuollaista violetihtavaa. Lisää arvoituksia.

IN ENGLISH
And another interesting observation. The cotton yarn I used to hold the skeins (so that they wouldn't get messed up in the bath) dyed differently depending whether washing soda or ammonia was used to raise the pH. On the left is no 1 where the washing soda was used and cotton dyed bluish, and on the right ammonia was used, and cotton didn't take blue or green colors at all. More mysteries.



Tästä tulikin tosi pitkä juttu ja jatkoa varmaan vielä seuraa, jälkiliemiä on ämpärissä odottamassa ja sieniäkin on edelleen jäljellä yksi ämpärillinen. Langoille on lisäksi tehtävä valonkestotestit keväällä, kunhan aurinkoa alkaa näkyä. Luulen, että valonkesto voi olla näiden värien heikko kohta, mutta sitten sen näkee:)

This became a really long posting and there will be more in the future about this mushroom. I have once used  baths still in buckets, and I still have one bucketful of mushrooms. Also I have to test these yarns fo lightfastness in the spring, when there is more sun. I think lightfastness may be the weak point of these colors,  but we'll see later:)


EDIT.


More about Sarcodon squamosus dyeing here.


Lisää männynsuomuorakasvärjäyksestä täällä.

17 comments:

Pia said...

Mielenkiintoisia kokeiluja. Tuo tumma sininen on aivan mahtava väri. Mielenkiintoista nähdä, onko väri valonkestävä.

Vlaďka said...

I admire your skills. All colours are beautiful, magic.

Heli S. said...

Kiitos että jaoit taas kokeilujasi!
itsekin suomuorakkaita keittelin jokin aika sitten, mutta kun ei ollut ammoniakkia tai edes soodaa, niin ruskeaa vain sain, mutta pidän tosi paljon siitä ruskeasta!

Mona said...

Thank you so much for taking the time and effort to post about your experiments, I really appreciate it!
I live a bit further south, but in not that different a climate than yours (Denmark), so I can benefit from your knowledge. There has been a bit of frost here, but I hop to be able to find some mushrooms to give it a try.

MM said...

I appreciate your research and detailed notes. Am not sure how the climate and forests compare - I am in Oregon, USA - but I do learn a lot from reading your process. Thank you.

Leena said...

Kiitos kommenteista:) Itsellekin tämä yhteenvedon kirjoittaminen on hyödyllistä, kirjoittaessa tuli selkeämpi kuva mitä olin tehnyt eri lailla eri kerroilla, vaikka samat tiedot olivatkin vihkossa.
Se suomuorakasruskea pitäisi muuten olla hyvin valonkestävä (Hiltusen gradun mukaan), eli siinä mielessä ihan hyvä väri sekin.

Thank you for the comments.I think in Denmark you may have the same mushrooms, and also Bessette's mushroom dye book says that in the US you have similar mushrooms, if not the exact species:)
The blue and green color from mushrooms are the most elusive ones, not at all as straight forward to get as the reds and oranges, or yellows, but very rewarding if you get them. The darkest blue was not bright as what I get with indigo, but it was very dark, and definitely blue.

TH said...

Kyllä himoitti kerätä männynsuomuorakkaita, kun kävelimme n. kuukausi sitten Mustilan arboretumin mäntykangasosastossa. Niitä oli aivan mahdottomasti, isoja ja tummia, pitkin maata poronjäkälän korostaessa värieroja !

Leena said...

Kiitos Kaima'
kun paneuduit näin perusteellisesti tähän minun ongelmasieneeni. Mystinen se todella on ja tämänkin jälkeen jäi vielä mystiikkaa runsain mitoin. Kyllä se vielä kesyttyy. Minun sieneni ovat olleet liian nuoria, olisi pitänyt vain säilyttää muovipussissa mätänemässä, eikä työntää kuivuriin. Tämä oli hyödyllinen postaus senkin takia, että opiskelin juuri aimo annoksen kemiaa,kun selvittelin itselleni ammoniakin, kidesoodan ja lipeän kemiallisia eroja. Voiskohan tuo gradun tekijä julkaista tutkimuksensa vaikka Värjärikillan avustuksella.

Leena said...

Kiitos kommenteista:). Jos ei vielä tule lunta, niin suomuorakkaita voisi löytyä edelleen.
En ole koskaan itse saanut nuorina kerätyillä, edes myöhemmin ämpärissä mädätetyillä, sinisiä tai vihreitä sävyjä, mutta nähtävästi Ruotsissa näillä on kuitenkin saatu jotain. Lundmarkin kirjassakin on kyllä sivulauseessa, että mitä vanhempi, sen parempi. Aiemmin pidin itselläni nyrkkisääntönä, että en kerää näitä ennen lokakuun puoltaväliä. Se huono puoli hyvin vanhoissa tietysti on, että niiden kuivaaminen on hankalaa. Kaikki niistä irtoava liemi pitäisi saada talteen, koska siinähän se väriaine on.
Kaikki tieto, niinkuin tuo gradu, olisi tärkeää saada nettiin kaikille helposti luettavaksi, miten muuten värjärit oppisivat uutta. Kuitenkin mm Lundmarkin kirja on kyllä hyvä suomuorakkaankin kohdalla. Gradussa oli vasta kolmannessa kokeilussa saatu sinertäviä/vihertäviä sävyjä, ja niiden näytteet eivät olleet mukana valonkestotestissä. Ruskeat värit kuitenkin saivat hyvät arvot.
Toisaalta "epäonnistuneetkin" värjäykset ovat tärkeitä, että tietäisi mikä ei toimi.

neki desu said...

woderful post,thank you! i think those can be found in the pyrenees.
the blues you got are gorgeous.

Woolly Bits said...

the colours are sensational - unfortunately I won't be able to do them myself due to lack of mushrooms:)) but even if I can't dye them - I still love to check out your descriptions and pictures. who says that in days to come we find material and need your instructions to release the dye! so much was lost in the last century and it's great that you put in so much effort to check and test all those dyes!!

Leena said...

Thanks neki and Bettina.
Sometimes I think that this is too detailed for anyone to read, but it helps also me to remember what I have done:)
Many tooth fungi may give similar blues, natural dyes are so amazing, they are all so different as to how to get the color from them. Some are easy and some take years of practice, like indigo or these kinds of mushrooms.

Velma said...

fascinating. getting blue to happen is a day to do a dance. i remember getting a medium purple from a polypore years ago, it made me wonder what secrets were out there. i think you are doing great work!

Eloise said...

Thanks for all the detailed information, your colours are exciting! Do you rinse the yarn in vinegar after using washing soda or ammonia? I find sometimes the yarn is stiff after using these additions.

Leena said...

Thank Velma and Eloise:)
Yes, I always add some vinegar in the last rinse, just a glug. Usually I don't dye in high pH, because of the damage it might do to wool, I only extract the color in high pH, and then dilute the bath so that the pH drops, but in osme of these experiments I also dyed in high pH, because of the instructions in the swedish mushroom dyebook. But in the last experiment, I got a good color in neutral pH when the extraction was done in high pH.

kaijaleena said...

Lueskelen näitä kokeilujasi, kun etsin vastausta siihen, voisiko ammoniakin korvata vaikka kidesoodalla, silloin kun ph pitää nostaa. Olen lupautunut värjäämän sienillä yhden sieninäyttelyn yhteydessä ja siellä toivotaan värjäystä pakastetuilla mämmyn suomuorakkailla ja sudenkäävällä, joten ph pitäisi kummassakin nostaa. Ammoniakki on kallistunut minusta kohtuuttoman hintaiseksi apteekissa.
Laitan tähän nimekseni Kaijaleena, sitä käytän monessa paikassa netissä, kun tuo sama etunimi kanssasi näyttää vähän puuroutuvan näissä vanhoissa keskusteluissa.

Leena said...

Hei Leena, minulla on nyt kyllä semmoinen tuntuma, että orakkailla ammoniakki antaa paremmat värit kuin kidesooda, mutta on totta, että se on tosi kallista. Minun on pitänyt tehdä vertailu uran ja ammoniakin välillä orakkailla, mutta en ole ehtinyt. Ureaa saa maatalouskaupoista ja se on halvempaa ja se on lähempänä ammoniakkia. En tiedä yhtään sen käyttömääristä tms, vielä.
Vanhoista orakkaista voi saada turkoosihtavaa kidesoodallakin, mutta nuoremmista ei tule mitäään, paitsi ruskeaa tms platkua, ja vanhoistakin sienistä tulee parempi sininen ammoniakilla. Sudenkääpää minulla ei koskaan ole ollut, joten siitä en tiedä, paitsi että senkin väriaineet ovat samantyyppisiä kuin orakkailla, joten voi olla, että sillekin ammoniakki olisi parempi.
Kasveille en taas ole huomannut toistaiseksi, että olisi eroa ammoniakin ja kidesoodan välillä.