Saturday, September 29, 2007

Orakkaita Tooth fungi

Syksyn mittaan löytyneitä orakkaita on nyt liossa lasipurkeissa ja ämpäreissä. Olen pilkkonut orakkaat, sullonut ne purkkeihin, ja laittanut ammoniakilla terästettyä vettä päälle. Liemien pH pitää olla vähintään 8, minulla on monesti enemmänkin. Kun pH on tarpeeksi korkea, liemen väri muuttuu melkein heti mustaksi. Jos purkin kansi ei ole tiivis ja ammoniakki haihtuu pois, liemen väri muuttuu ruskeaksi ja se on huono merkki.
Osa purkeista on menossa Iittiin orakasvärjäyspäiville 12.10 http://www.varipaletti.net/kurssit.htm , jos vain osallistujia tulee tarpeeksi, että ne pidetään.
Alla hiukan määrityskuvia, millaisia orakkaita kannattaa kerätä.

In English
I have now glass jars and buckets full of tooth fungi. I have cut the mushrooms to smaller pieces and put them in the jars with water and a glug of ammonia, so that the pH is at least 8, often it is more. When the pH is high enough, the liquid turns black almost at once. If the lid of the jar is not tight enough and ammonia evaporates, the color turns brown and that is a bad sign.
I am going to take some of the jars with me to the tooth fungi dye day in Iitti October 12th
http://www.varipaletti.net/kurssit.htm (only in Finnish). I hope there will be enough participants, so that they hold the event.

Next some pictures of the tooth fungi I use for dyeing


Ensimmäisenä kuva tuoksuorakkaasta, Hydnellum suaveolens. Sen tunnistaa parhaiten anismaisesta voimakkaasta tuoksusta, siniharmaista alapinnan piikeista ja erityisesti kun halkaisee sienen, sen halkaisupinta on sinertävä, siinä ei ole oransseja sävyjä.

In English
First above is the picture of Hydnellum suaveolens. You can identify it best from its strong anislike smell. Its spines are bluish when the mushrooms are young and when you cut the mushroom, its flesh is bluish, there is no orange shades.


Seuraavana siniorakas, Hydnellum caeruleum, jonka piikit ovat myös sinertävät nuorena, mutta kun sienen halkaisee, siinä näkyy sinertävien vyöhykkeiden lisäksi myös aina oranssia, varsinkin jalassa. Tuoksuorakkaalla ei oranssia ole. Siniorakas on usein myös pienempi kuin tuoksuorakas. Nuoret siniorakkaat voivat olla kokonaan sinertäviä, lakin päältäkin, mutta vanhemmiten ne ovat ruskeita.
Sini-ja tuoksuorakkaista toivon saavani sinertäviä sävyjä lankoihin.

In English
Next above is Hydnellum caeruleum, its spines are also bluish and the whole mushroom can be bluish when it is very young, but when it is older its cap is brown, like many other tooth fungi. The flesh has bluish zones, but there is also orange shades (unlike Hydnellum suaveolens), especially in the leg. Hydnellum caeruleum is most of the time also smaller than Hydnellum suaveolens.
From these two species I am hoping to get bluish shades to my yarns.

Tässä vielä samassa kuvassa alimmaisena siniorakas, oikealla ylhäällä pieni tuoksuorakas ja vasemmalla ylhäällä oranssiorakas.

In English
Above in the same picture in the bottom is Hydnellum caeruleum, in the top right Hydnellum suaveolens and in the top left Hydnellum aurantiacum


Oranssiorakas, Hydnellum aurantiacum, on nuorena tosi kaunis ja sen erottaa helposti oranssinsävyistä, ei pelkästään halkaisupinnalla vaan myös koko sienessä, mutta vanhemmiten ulkopinnalta se muuttuu ruskeammaksi, kuva alla vanhoista oranssiorakkaista, ja silloin halkaisupinta on paras tuntomerkki tällekin sienelle.

In English
Hydnellum aurantiacum is very pretty when young, picture above, and you can identify it easily from its orange colors, but when the mushrooms become older, they are more brown (picture below) and only the flesh is still orange. It is always good to look the flesh with these mushrooms, I think it is the best identification.



Ylläolevassa kuvassa on oikeanpuolisen oranssiorakkaan kanssa ruosteorakkaita, Hydnellum ferrugineum, jotka vanhojen oranssiorakkaiden kanssa näyttävät päältä joskus samanlaisilta, mutta halkaisupinta paljastaa heti kummasta on kyse. Ruosteorakkaiden halkaisupinta on tummanruskeaa. Alimmaisessa kuvassa näkyy lisää ruosteorakkaita, nuorina niiden lakin pinta voi olla melkein valkoinen, mutta tähän aikaan se on jo ruskea. Ne ovat myös hyvin meheviä, usein vettä tihkuvia "sienimäisiä" sieniä, oranssiorakas on sitkeämpi. Ruosteorakas maistuu miedolle, hyvin samannäköinen karvasorakas, Hydnellum peckii, on nimensä mukaan poltavan karvas. Näistä ja oranssiorakkaista odotan saavani vihreitä värejä jopa alunapuretuksella, katsotaan mitä tulee tänä syksynä.
In English
In the picture above, there is Hydnellum aurantiacum on the right and the other mushrooms are Hydnellum ferrugineum. Their hats could look similar, when the mushrooms are old, but when you cut them to half, you can see the difference. Hydnellum ferrugineum flesh color is cinnamon to dark brown. In the bottom picture there are more Hydnellum ferrugineums, when young their hats can be almost white, but soon turn brown. Their flesh is very "spongy" and moist, Hydnellum aurantiacum is more fibrous, I think. There is also another very similar looking Hydnellum peckii, but it tastes very acrid, compared to Hydnellum ferrugineum which tastes just disagreeable. From these and Hydnellum aurantiacum, I expect to get green colors, even with alum mordanting. We'll see how these turn out this fall.


Kirjoitin nyt niitä tuntomerkkejä, joita itse katson näitä kerätessäni, erityisesti tuo halkaisupinnan väri on minusta helppo tapa määrittää. Tarkempia tuntomerkkejä löytää sienikirjoista ja värjäykseen tietysti ei ole niin vaarallista, jos joukkoon menee jokin vääräkin laji. Nämä sienet eivät ole syötäviä!
Englanninkielellä näistä nahkaorakkaista on hyvät sivut http://botit.botany.wisc.edu/toms_fungi/aug2003.html
Lisää näillä värjäyksestä myöhemmin, nyt kerään näitä niin paljon kuin mahdollista, ja värjään kun keräyskausi on ohi. Nämä kannattaa mielestäni säilöä joko ammoniakkiveteen tai sitten niiden voi antaa vain vanheta ämpärissä ulkona sateelta suojassa.
In English
I now wrote how I best identify these from another, especially I find helpful to cut the mushrooms to half and look at the color of the flesh. You can find more descriptions of these mushrooms from mushrooms books and of course for dyeing it is not so dangerious if you have wrong mushrooms, these mushrooms are not edible.
There is a good web page about these here
More about dyeing with these later. I now just try to get as much of mushrooms as possible and then I dye with them when the season is over. I store them in in jars in ammonia or they can be left in buckets to rot, it only helps the colors with these mushrooms.

Friday, September 28, 2007

Sinisiä lankoja Blue yarns

Tällaisia sinisiä tuli viime viikolla indigolla värjätessä, nämä menevät huomenna torille. Kutakin väriä tuli 500-900grammaa. Lisää sinisiä ja myös vihreitä on tarkoitus värjätä lähipäivinä.

In English

I got this kind of blue yarns with indian indigo last week and I am taking them to the market tomorrow. There are 500-900grams of each color. I am going to dye more blue and green yarns in the weekend and next week.

Tuesday, September 25, 2007

Sieniretkellä Mushroom hunting

Eilen oli niin hieno syksyilma, että oli aivan pakko lähteä metsään etsimään värisieniä ja vaan nauttimaan metsästä ja hiljaisuudesta. Tämä metsä oli muutaman kilometrin päässä meiltä. Punarinnat tiksuttelivat, ja kun istuin kaatuneella kelolla hiljaa, kanahaukka lensi läheltä, jäi hetkeksi kuusenoksalle ja jatkoi sitten matkaa. Lähellä alkoi pieni suo, jonka reunalta lähti kaksi pyytä lentoon, olisikohan haukka ollut niitä saalistamassa. Edes hirvikärpäset eivät voineet pilata nautintoa metsän rauhasta.

Samettijalkoja löytyi muutamasta paikasta, nämä olivat nuoria uusia sieniä, myös vanhoja isoja löytyi, mutta ne olivat jo niin lötköjä, että niitä ei voinut käyttää värjäykseen. Alla olevissa kuvissa näkyy niitä tyypillisillä paikoilla, samettinen jalka ei yleensä näy, ennenkuin sienen ottaa käteen. Pulkkosienet ovat usein hiukan samannäköisiä, mutta niillä on ohut lakinvärinen ontto jalka, ei samettisen tumman ruskean nukan peitossa oleva paksu jalka.

In English
Yesterday there was autumn feeling in the air, but still sun was shining and it was warm considering it is already almost end of September. I just had to go to the forest with my husband, to feel the quiet and peace, and of course to find dye mushrooms. This forest is only a couple of kilometres from our house. There were robins, so cute, they were curious to see what we were doing there, and when I was sitting still in a fallen log, northern goshawk came and sat for a moment in a spruce nearby. They are not very common to see. Perhaps it was hunting hazelhens, we saw two near the little swamp in the edge of the forest. Even little bugs couldn't spoil the feeling I get in the forest.

Then of course we found mushrooms, the two pictures below are Paxillus atrotomentosus in their typical habitat. These were new small mushrooms, we also found big and already too old mushrooms for dyeing. When they start to rot, they are no good for me. You cannot see the dark brown velvety leg of the mushrooms, until you take them to your hand. There is another quite similar and more common mushroom, Paxillus involutus, but the leg is very different and that mushrooms yields only beige colors to wool, not worth picking most of the time. I pick them only when I don't find anything else.


Löysin myös muutamia värjäysorakkaita, oranssiorakasta, Hydnellum aurantiacum, ja yhden mustaorakkaan, Phellodon niger, jonka päälle melkein astuin, ennenkuin huomasin sen. Nämä orakkaat piiloutuvat niin sammaleen sekaan, että vaikka yritän etsiä niitä sillä silmällä, niin varmasti paljon jää huomaamatta. Alla olevassa kuvassa mustaorakas kasvoi samassa rinteessä yläpuolisen kuvan samettijalan kanssa. Sen erottaa parhaiten muista samantyyppisitä orakkaista hiilenmustasta mallosta ja jalan sisuksesta ja tästä orakkasta olen saanut aiemmin parhaita sinisiä sävyjä. Tosin yhdellä ei vielä montaa grammaa lankaa värjätä, mutta ehkä ensi kerralla löydän niitä lisää.

In English
I found also some tooth fungi, I'm always keen on finding them, because they can give me bluish colors. So now I got Hydnellum auranticum mushrooms, and one Phellodon niger, in the picture below. I almost stepped on it before I noticed it, the tooth fungi hides themselves often in the moss, so you can see only the top of the cap, that is, if your eyes are sharp enough. I am sure there were lots more, which I just didn't find. This mushroom grew near the Paxillus atrotomentosus in the lower picture. You can identify Phellodon niger best from its coal black flesh, no other tooth fungi has the same colored flesh. I like this mushroom very much, because it has given me in the past best blue colors. Well, I cannot dye much with only one mushroom, but hopefully I find more later.

Tietysti löysin myös verihelttaseitikkejä, Cortinarius semisanguineus, kuva alempana.

In English
And naturally I found Cortinarius semisanguineus, their best season is just starting.





Tuesday, September 18, 2007

Lasipurkkeja kasvihuoneessa Jars in the greenhouse

Heinäkuussa, kun laitoin ensimmäisiä krappivärjäyksiä kasvihuoneeseen, laitoin myös pari lasipurkkia kokeeksi, väriaineita ja alunalla esipuretettua lankaa kerroksittain.
Molemmissa on poronjäkäliä, suorpursua ja jo aiemmin käytettyä krappia hiukan, vasemman puolisessa purkissa on pohjalla lisäksi ripaus kokenillia. Siinä purkissa keskellä oleva lanka on jo aiemmin vaalean harmaalle raparperilla värjättyä vaalean keltaista. Oikeanpuoleisessa purkissa on jäkälien lisäksi hiukan kuivattua samettijalkaa. Siellä oli myös yksi pieni vyyhti rautapuretettua lankaa.
Ensimmäisessä kuvassa langat ovat olleet purkissa pari tuntia, seuraavassa kolme päivää ja kuvasta näkee hyvin, miten kokenillin punainen alkaa levittäytymään.

In English

In July I did some experiments with cold dyeing in the greenhouse, mixing dyestuffs and alum premordanted yarn in big glass jars. In both jars there are reindeer lichen (Clandonia rangifera), marsh labrador tea (Rhododendron tomentosum) and some already used madder. In the left hand jar there is also a small amount of cochineal in the botton. In that jar the greenish skein in the middle was light grey yarn already dyed with rhubarb leaves.
In the jar right there is also a little dried mushrooms Paxillus atrotomentosus mixed with lichen and used madder. One small skein in that jar was mordanted with iron, rest were alum mordanted.

The first picture was taken after two hours and the second after three days. There you can see how cochineal red is spreading.


Seuraavassa kuvassa lasipurkit ovat olleet elokuun helteissä kasvihuoneessa jo kuukauden ja lankojen väri näyttää lupaavalta. Purkit saivat olla vielä tekeytymässä vielä toisenkin kuukauden, en vain ehtinyt ottaa lankoja pesuun. Kannet olivat tiiviisti kiinni, minkäänlaisia homeita ei muodostunut, mutta myöskään käymistä ei ollut.

In English

In the next picture the jars had been in the greenhouse for a month, in sunshine and the temperature had been near 30C in the daytime, nights a lot lower. They looked ready then, but I didn't have time to take the yarn and wash it, until two weeks ago, so the total dyeing time was a little over two months. Lids were tight, there was no mold, but there wasn't any fermenting either.Tässä sitten punaisemman purkin langat pestynä, väri on vaaleampi, mitä olisin kuvitellut. Suopursusta ei lähtenyt kuin hiukan keltaista, ehkä se olisi vaatinut keiton, jäkälävärejä ei näy ollenkaan, raparperilankaan värit olivat tarttuneet paremmin. Kokenillia olisi pitänyt olla enemmän eikä käytetystä krapista enää irronnut väriä juuri lainkaan. Väriaineita oli nähtävästi ihan liian vähän, mutta tietysti ihan kiva lopputulos näilläkin vähillä aineilla.

In English

Here are the yarns from redder jar, I have washed them now and the color is much lighter than I thought, nice though. There is only a little yellow from marsh labrador tea, I think that it would have required boiling, and the lichen color is also very weak. I should have used more cochineal and fresh madder, now I know next time. I like the rhubarb yarn, it took the colors better, the other two skeins are paler, but maybe someone will make a scarf or something out of them anyway.

Toisen purkin langat joutuvat vielä uudelleen värjäykseen, ainoastaan 50g rautapuretettua lankaa saa jäädä tuollaiseksi, se onkin minusta kiva. Sitä vaan on aika vähän yksinään. Ei uskoisi, että samasta purkista tuli noin erivärisiä lankoja. Punaiset kohdat ovat olleet kosketuksissa krapin kanssa, jäkäläväri on hyvin vaalea, samoin samettijalan kohdat.
In English
I am going to overdye the yarns from the other jar, only 50 grams of iron mordanted yarn took the color well, I like that one, but it is such a small skein. Next time I will use more iron mordanted yarn if I try someting like this again. Alum mordanted yarns are so pale, the red streaks in the one skein came from pieces of madder and I should have put more and fresh madder in the jar. Now I know
Helppo tapa värjätä kesällä, pitää vaan laittaa tarpeeksi väriaineita, sen nyt opin tästä.
In English
This is an easy way to dye in the summertime, just remember to put enough dyestuffs in the jar with yarn.




Thursday, September 13, 2007

Villaa sukkalangaksi Wool for sockyarn



Tiistaina selvittelin villoja, jotka sitten lähetimme Pirtin kehräämöön. Kuvissa osa villoista. Villat oli jo kehruuvaiheessa puhdistettu roskista, joten lajittelin hiukan vain kiharuuden mukaan. Valkoisesta ja keskimmäisessä kuvassa olevasta harmaanmustasta tulee kolmisäikeistä sukkalankaa, johon kehräämössä lisätään vielä 10% nailonia, tätä mietin pitkään. Kaikki meidän muut lankamme ovat 100% suomenlampaan villaa, mutta lopulta päädyin nailonin lisäykseen, että sukkiin käytettävä lanka tulisi kestävämpää. Mitä mieltä olette, nailonia vai ei?
Sukkalankaan laitoin myös hiukan loivempikiharaista villaa, mitä normaaliin lankaamme. Se on hiukan karkeampaa, eli kuidun paksuus on suurempi. Sukkalangasta tulee aika ohutta toivottavasti kuitenkin, sellaista 3 puikoilla kudottavaa.
Vaalean beige normaali käsityölankamme on myös vähissä, joten valkoista ja alimman kuvan ruskeaa villaa lähti sitä varten lisäksi. Yhteensä tällä kertaa 40 kg, josta odotan saavani valmista lankaa takaisin kuukauden päästä 30 kilon luokkaa. Villa pestään kehräämössä kevyesti ( valkoisen villan kuvassa lika näkyy selvimmin) ennen kehruuta, siitä tulee vähän paino hävikkiä, ja myös kehruuvaiheessa hävikkiä on jonkin verran. Yleensä valmista lankaa tulee n65-70% villan painosta.
In English
Last tuesday I sorted out wool (some of them are in the pictures) and then we sent them to the spinnery, Pirtin kehräämö, where they will make yarn for us from this wool. White wool and the greyish/blackish wool (in the middle picture) are going to be 3-ply sockyarn, quite thin, hopefully something you can knit with 3mm needles, and I asked the spinnery to add 10% of nailon to the yarn to make it more durable. I have thought about this a lot and I am still not sure if that was a right decision, I mean to add nailon to the yarn. What do you think? All our other yarns are 100% from finnsheep, nothing added to that wool. I chose a little thicker and not so curly wool for the sockyarn, curlier wool is also finer and better for our normal yarn, suitable for scarves, hats, mittens and so on. I hope the coarser wool is also more durable.
We are also running out of our normal light beige yarn and I am now having more of that spun. Brown wool in the bottom picture is for that. It is mixed with white wool to get the beige color. I now sent 40kg of wool to the spinnery and I am expecting to get about 30kg of yarn back within a month. As you can see especially from the white wool, it is dirty, and they wash it lightly before spinning, also there is some weight loss in the spinning process, usually I get about 65-70% of yarn from the original weight of the wool.

Thursday, September 6, 2007

Samettijalkavioletti Purple from Paxillus atrotomentosus

No niin, mikä pettymys!
Elokuussa purettamattomalle langalle saamani violetti ei kestä lainkaan valoa. Langanpätkät olivat reilun viikon kuistilla, sateelta suojassa, mutta auringossa, silloin kun sitä oli. Osa langoista oli peitettynä, kuvassa keskellä oleva alue, molemmissa päissä näkyy auringon vaikutus väriin. Oikeasti väri muuttui kellanvihreäksi, ei noin keltaiseksi kuin miltä kuvassa näyttää, mutta väriraja erottuu hyvin selvästi, ja nimenomaan ylhäältäpäin lukien ensimmäisessä, kolmannessa ja viidennessä langassa, jotka kaikki olivat purettamattomia, muissa langoissa oli alunapuretus, eivätkä ne olleet muuttuneet paljoakaan, hiukan kyllä vaalenneet nekin. Tässä testissä ei ollut rautapuretuksella saatavaa vihreää, joka kestää erinomaisesti valoa, siitä minulla on vuosien kokemus. Olisi tietysti pitänyt siitäkin laittaa pätkä tähän, mutta en tullut ajatelleksi.
Olisi mielenkiintoista tietää, mikä väriaine tuo violetti on ja miksi sen valonkesto on noin huono. Ja jos sitä voisi jotenkin saada paremmaksi. Pesussa värjäyksen jälkeen väri pysyi violettina ja huoneenvalossa säilytetyt varsinaiset violetit vyyhdit ovat pitäneet värinsä, toistaiseksi. Aion laittaa ne nyt jälkipuretukseen raudalla, ja niin saan niistä vihreitä, joiden väri säilyy. Tuo violetti olisi ollut vaan niin hieno väri!
Nämä minun värjäyksenihän ovat käsittelemättömälle lampaanvillalangalle, olisi myöskin mielenkiintoista tietää, säilyikö väri teollisesti käsitellyillä langoilla, joissa on mahdollisesti kemikaaleja, jotka voivat toimia puretusaineen tavoin.

In English

What a disappointment!
Purple yarns that I dyed on unmordanted yarn in August with mushroom Paxillus atrotomentosus didn't last at all in sunlight. They were washfast, but you can see in the picture what happened to the yarn I had in the porch, sheltered from rain but not from sun, for one week. The middle part of the yarn was covered and it kept its color, but in both ends you can see how sunlight changed the purple colors to yellowish green, they are really not so yellow as in the picture, more green, but there is a very definite color change. The first, third and fifth colors from the top were unmordanted, the other ones mordanted with alum, and the alum mordanted yarns changed only very little. The green color I get from this mushroom with iron mordant is very lightfast, I have years of experience with that, but I should have put some of that also to this test. I didn't think about that at the time.

It would be interesting to know what that purple dyestuff is chemically and why it has such a bad lightfastness, or if there is a way to improve its lightfastness. The purple skeins have kept their color inside the house, out of direct sunlight, but I am going to put them to iron afterbath to change the color to permanent green. I cannot sell colors that change like this purple. I guess this mushrooms needs more experiments if I want permanent purple from it. All tips how to do it would be appreciated.

Monday, September 3, 2007

Lauantai torilla Saturday at the market

Tavallisesti en ole lauantaisin torilla, vaan mieheni on silloin, mutta nyt hänelle tuli flunssa, joten minä olin myymässä. Ja onneksi, sillä nyt tapasin ihan elävänä blogiystäviä, Pian, jonka kanssa vaihdettiin pitkään kokemuksia värjäyksestä ja myös Pirkko ystävineen poikkesi kojulla. Olipa kiva tavata!
Paljon muitakin mukavia asiakkaita oli, lämpimät terveiset mm Saksaan ja Wisconsiniin.

In English
Usually I am not at the market on Saturdays, my husband is, but last week he had caught a flu and so I was at the market. Luckily so, because I met some of my blogfriends in flesh for the first time. With Pia I we changed dyeing experiences for quite a while, and also Pirkko with her friends stopped by my booth. She writes her knit blog also in English and French. It was so nice to meet you!
I met a lot of other nice people too, my best wishes to Germany and Wisconsin:)